Panasonic toi 1:1000 000 ips-panelin markkinoille vuonna 2016: https://www.anandtech.com/show/1087...-10000001-contrast-ratio-1000-nits-brightness IPS Glow on ratkaistu, mutta ratkaisua ei ole tuotu televisioihin. Ratkaisu on polarisoiva kerros paneliin, "A-TW" Mutta eikö olekin mukava kirjoitella varmoja mielipiteitä?
Onko tuo mitattu? Kyllähän laitevalmistajat ilmoittelevat aina aika hienoja kontrastilukuja, jotka kuitenkaan todella harvoin ovat edes lähellä totuutta. Sinänsä tuota tekniikkaa haukkumatta, mutta vaan sitä, että ei kannata valmistajan ilmoittamaan lukuun luottaa suoraan.
Mäkin löysin tuon jutun, mutta eipä löydy yhtään monitoria, jossa olisi tuollainen ratkaisu, vaikka tuossa väitetään että vuonna 2017 olisi ollut tulossa moinen. Sikäli kun monitoritestejä lukee, niin ihan normaalia 1:1000-settiä tuntuvat monitorit yleensä olevan. Kalleimmissa monitoreissa on FALD-ratkaisuja, ja samoin Apple on tuomassa MiniLED-taustavaloa tuotteisiinsa. Korjaus, Eizolta tuli tuohon Panasonicin tekniikkaan tukeutuva monitori. https://www.eizoglobal.com/press/releases/htmls/cg3145.html Hintaa rapsakat 30 tonnia 31 tuuman monitorilla: https://hinta.fi/1523358/eizo-coloredge-cg3145 En tuon perusteella väittäisi, että IPS:n kontrastiongelmat on "ratkaistu".
Kaikki uusi tekniikka maksaa ennen kuin yleistyy. Ensimmäiset digikellot (Hamilton "Pulsar") maksoivat aikoinaan mansikoita, samoin OLED-panelit. Massatuotanto pudottaa hintoja. Ikävä kyllä näyttää siltä että tuollaisten ips-panelien valmistus on loppunut. Väittää voi aina ja olla väittämättä, mutta perusteitakin olisi joskus kiva nähdä.
Näytätkö mistä voin ostaa ips-näytön on tällä A-TW polarisaatiolla? Onhan se kiva name droppailla jotain teknologioita joita ei saa mistään kuluttajille tarkoitetuista kaupoista jos edes mistään. Jos IPS glow on ratkaistu jo kauan sitten niin miksi valmistajat eivät tarjoa niitä?
Tuossa on keskusteluketju alkaen vuodelta 2012: https://hardforum.com/threads/list-of-monitors-with-a-tw-filter.1686804/ Taidan olla jotenkin erikoistapaus tällä foorumilla, kun osaan googlettaa.
Ok eli joskus 2010 luvun alussa oli muutamia ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja näyttöjä joista tuo löytyi. Kai siihen on joku hyvä syy sitten että noita ei enää jatkossa ole tehty eikä tullut koskaan valtavirtaa. Joten onko IPS Glow lopulta ratkaistu? Minusta ei.
Se, että jotain oli joskus 2010-luvun alussa, ei tarkoita että sellaista ei olisi nyt. Mutta sitä olen ihmetellyt että hyvää teknologiaa jolla saatiin IPS Glow lopulta ratkaistuksi, ei otettu laajemmin käyttöön. Etenkin televisioissa siitä olisi ollut hyötyä, kuten tuosta Panasonicin panelin 1:1000 000 kontrastistakin. Mutta voihan sen sanoa niinkin että koska ao. panelityyppejä ei televisioissa ole, ips-paneli ei ole päässyt ansaitsemaansa asemaan. Näyttää siltä että tulevaisuudessa tehdään vain bulkki- lcd-paneleja, ja se on harmi se. Huomaa hyvin, kummassa monitorissa on a-tw, kummassa ei: https://tinyurl.com/y8cnepdu
Tuosta Eizon monitorin hinnasta voi selvästi päätellä, että jostain syystä valmistus vain on liian kallista. Eizo tuli myyntiin juuri kun HDR-masteroinnille tuli tarvetta, joten ehkä sille silloin nähtiin markkinarako ultrakalliista hinnasta huolimatta. Hmm. Yksi ongelma voi olla virrankulutus. Sihtasin että tuon "typical" virrankulutus on 267 wattia, maximum on yli 400 wattia. Ruudun koko 31,5 tuumaa. Jos nyt olisi vaikka 65 tuuman telkkari, niin sen pinta-ala on nelinkertainen ja virrankulutus siten myös nelinkertainen. Ehkä tuo tekniikka vaatii niin superkirkkaan taustavalon, että virrankulutus kasvaa taivaisiin.
Tuollainen virrankulutus tulee 1000 nitsin kirkkaudesta. Televisiokäytössä voitaisiin tuosta mennä ehkä hiukan alemmas; hdr vaatii toki suurta kirkkautta, mutta ainakin omassa käytössäni hdr:n osuus on n. 1 % katseluajasta. Mutta kuten alun perin kerroin, tv-valmistajilla olisi ollut mahdollisuus valita toinen polku ongelmallisen "local dimming"- taustavalokikkailun sijaan: suurikontrastinen lcd-paneli jonka takana tasainen led-valaistus. Mutta tähän suuntaan ei kehitys mennyt, mikä minua suuresti murehduttaa.
Ilman sen kummempia googletteluja totean, että näissä vanhoissa ruuduissa (on itsellä tuo kuvan Hp:n näyttö, paras ikinä) ccfl-taustavalaistus kuumenee aika paljon, jo tämä 24 tuumainenkin lämpenee mukavasti. Jos samalla paneelilla, mutta led-taustavalolla, niin tod.näk olisi aika paljonkin matalampi virrankulutus. Omat silmät ei kestä led-näyttöjä, joten ccfl:llä mennään . Tähän Hp;seen kun saisi tuon Necin pinnoitteen, niin glowikin katoaisi...hih...
Tietyllä tavalla on ironista, että näitä a-tw -pinnoitteita laitettiin nimenomaan näyttöihin. Yksityiskäytössähän yleensä yksi käyttäjä katsoo näyttöä suoraan edestä, joten hyöty tuosta filtteristä on pienehkö. Sen sijaan televisioissa hyöty olisi ollut suurempi. No, säilyväthän ips-panelin värit kohdallaan paljon VA-panelia paremmin sivusta katsottaessa ilman filtteriäkin. Hehkua ilmenee vain tummassa kuvassa.
Dodih. Nyt on Lg C9 77" tilattu. CX olisi myös poltellut, mutta hinta on sen verran kova, että huhhuh. Tuo C9 vetää myös miehen vararikkoon, mutta mitäpä tässä enää pelkäämään koronan keskellä. Tuo C9 on Suomessa niin monessa paikassa jo loppunut, että sitä tuskin paljoa nykyhintaa halvemmalla tullaan myymään. Mikä on sinänsä jännä, että ellen väärin ole ymmärtänyt, niin esim. Jenkeissä LG on ollut Samsungia halvempi. Vaikka Samsungin töllöjä olenkin täällä moittinut, niin on pakko myöntää, että Q90R:n melkein puolet halvempi hinta houkutteli kovasti. Kyseessä on puutteista huolimatta kuitenkin erinomainen telkku. Ja mietin, että rahallisestikin olisi melkein järkevämpää ostaa vaikka pariksi vuodeksi Q90R ja sitten päivittää OLEDiin, kun/jos kirkkaampia malleja edullisemmin olisi tullut markkinoille. Mutta sitten, kun aloin paperille listaamaan noita kahden telkkarin plussia ja miinuksia, niin voittajasta ei lopulta ollut epäselvyyttä. Lyhyesti sanottuna voisi todeta, että kuvanlaadullisesti Samsung on kirkkaampi ja sitä kuuluisaa poppia on HDR-katselussa enemmän, varsinkin valoisassa huoneessa. LG taas pystyy parempaan mustaan sekä kontrastiin ja koska siinä pikseleiden kirkkautta voidaan yksilöllisesti vetää nollasta maksimiin, niin se mahdollistaa kirkkaampien ja selkeämpien yksityiskohtien HDR-toistamisen. Ja tuo parempi musta sekä parempi kontrasti tekevät kuvasta HDR-katselussa myös parempaa pimeässä huoneessa, jossa maksimikirkkautta ei niin vaadita. Sekä LG:ssä on DV. Mutta nuo eivät sinänsä olisi olleet ratkaisevia muuten, mutta koska taustani on 20 vuoden tykittelyssä, niin jos ajattelen asiaa nimen omaan siten, että mikä telkku korvaisi parhaiten tykin, niin LG on se oikea valinta. Koska: -LG on elokuvakatselussa parhaimmillaan pimeässä, koska maksimikirkkaus ei ole niin iso. Olen tottunut siihen tykin kanssa. Ja muutenkin leffat pitäisi mielestäni katsoa pimeässä. (Toki Samsungiakin saa katsoa pimeässä, mutta pimeäkatselu tasoittaa tuota kirkkauseroa LG:n hyväksi) -Suurin osa elokuvista on 2.35:1 -suhteessa (tai vastaavassa). Se tarkoittaa, että LG:n paneelista noin 25% (ellen tuota pinta-alasuhdetta nyt väärin muista) on jatkuvasti pimeänä, jos tekstityksenkin nostaa kuvan päälle, kuten tykin kanssa. Ja se taas tarkoittaa, että koska kuvan pinta-alasta on käytössä vain 75%, niin pystytään suurempiin kirkkauksiin. Toki tilanne ei saisi olla tuollainen, vaan LG:ssä saisi olla tietyissä tilanteissa parempi kirkkaus. Ja tuo kuvasuhdeasia ei tietenkään koske kaikkia leffoja tai tv-sarjoja. -LG:ssä on parempi musta ja kontrasti. Tykki-ihmiset tietävät noiden tärkeyden ja kun tykittelyssä on aina haettu parasta mahdollista tilannetta noiden osalta, niin se ei vain mahdollista valita noiden osalta huonompaa vaihtoehtoa. Ja kun telkussa on kontrastisuhde ääretön, niin onhan se tykittäjän silmissä ihan uskomaton tapaus. Toki tällä pitää nyt sitten mennä ainakin se 4-5 vuotta ellei mahdollisuutta tykkiin tule. Eli vaikka nyt sitten parempia malleja tarjolle tulisikin, niin pitää vain odottaa. Samsungin kanssa olisi vaihdon ehkä voinut tehdä aiemmin. Mutta toisaalta, jos OLEDit eivät merkittävästi lähivuosina parane (toivon toki, että paranevat), niin silloin Samsung olisi ollut turha väliostos. Ja ehkä tässä nyt pitää myös tosiaan pitää siitä periaatteesta kiinni, että on osta Samsungia, koska siinä ei ole DV:tä.
Tein saman päätöksen tässä koronakriisin keskellä pääosin noista luettelmistasi ominaisuuksista johtuen. Olen ollut C9 77" tyytyväinen. Jos maailma olisi täydellinen niin ruudulta ei valonlähteet heijastelisi noin paljoa mutta minkäs teet, eivät ne häiritse katselua ja sitten vaan pitää viritellä enemmän verhoja yms. katseluympäristöön.
Täytyy sanoa, että muutaman päivän kokemuksella ei harmita Q90R-kaupat yhtään. Mustan taso ja dynamiikka on aivan eri tasolla kuin vanhassa Sonyn X850C:ssä. Joissakin härskeimmissä HDR blooming test demoissa vähän alkaa tummasta päästä kuva hajota, mutta hyppäys on silti valtava. 10" lisää kokoa ei prosentuaalisesti niin iso muutos ollut, mutta isompi aina parempi. Eiköhän tällä taas muutaman vuoden pärjää. LG:n OLED olisi ollut omakin valintani ilman burn-in ongelmia.
Se, mitä olen tuosta lukenut, niin tulee vähän mieleen, että liekö paneeleissa on yksilöllisiä eroja tuon suhteen. Joissakin testeissä saadaan vain hyvin pieniä burn in -jälkiä ja joissakin sitten isompia. Tokihan tuo on ihan todellinen ongelma, jos esimerkiksi pelaa paljon ja sen vuoksi on staattinen kuva pitkään ruudulla. Mutta, jos käyttö on sekalaista, niin on erittäin epätodennäköistä, että burn in -jälkiä huomaa. Toki esimerkiksi erilaisilla testikuvilla voi saada näkyviin muutoksia paneelissa esimerkiksi tekstitysten alueella, mutta luultavasti ne eivät näy oikeassa katselussa. Kyllä silti tuota mietin itsekin, että jos vaikka yli viisi vuotta tulee telkku omistettua, niin lieköhän siinä ajassa jotain jälkiä paneeliin palaa kiinni. Nähtäväksi jää. Ainakin testien mukaan tuota ongelmaa on saatu C8-mallista pienennettyä C9-malliin. Pitää pitää sormet ja varpaat ristissä, että ongelmia ei tuon suhteen tule. Itse kuitenkin näen tuon niin pienenä ongelmana, että esimerkiksi juuri LCD-telkkujen blooming häiritsisi luultavasti enemmän. Vaikkakin toki tuokin on saatu Q90R-mallissa melko pieneksi, mikä on loistava juttu.
Anteeksi, mutta teen tyhmiä kysymysksiä. Täällä on paljon erilaisia termejä kuten esim. tuo "blooming" tai "nitsi" tai "burn in". Onko täällä missään keskustelua, missä noita selitetään tällaiselle täysin tietämättömälle. On nyt tilannut jo uuden telkun, jota täällä suositeltiin, mutta haluaisin tutustua näihin uusien TV:den ominaisuuksiin. Ja heikouksiin. Minulle on tullut mieleen tätä keskustelua lukiessani, että nämä uudet TV:t muistuttavat 60- ja 70-luvun kuvaputkikoneita. Syy: Olen jotenkin ymmärtänyt, että kuva palaisi kuvaruutuun kiinni myös näissä. Palaako? Ja miten herkästi? Noissa vahoissa telkuissa myös kuva himmeni voimakkaasti, kun kuvaputki vanheni, joissain merkeissä hyvinkin nopeasti. Onko näissä uusissa TV:sä samaa ongelmaa? Siis missä keskustelussa voi esittää näitä tämän kaltaisia kysymyksiä häiritsemättä? On nimittäin TV:n katselu lisääntynyt monin kertaiseksi tämän korona epidemian aikana. Aikaisemmin päiväni täyttyi aivan muista toimista ja harrasteista.
Nuo anglosaksiset termit johtuvat siitä että keskustelijat ovat googlanneet englanninkielisiä sivustoja, eivätkä viitsi kääntää sieltä löytämiään termejä suomeksi (joskus tulee mieleen ymmärtävätkö niitä edes itse?) . Nit on esimerkiksi epästandardi nimike luminanssille, kandelaa/neliömetri. Lcd-paneleissa ei ole kulumisongelmaa, kun ne ovat nestekidenäytöjä (Liquid Crystal Display). OLED-paneleissa olevat hiiliyhdisteet sen sijaan aiheuttavat epätasaista "kulumisongelmaa", jota sisäänrakennetut ohjelmistot tasaavat jokaisen 4 tunnin katsomisjakson jälkeen. Toisinaan ajetaan myös suurempi "huoltoajo", ja sen voi käynnistää manuaalisestikin. Esimerkiksi Sony varoittaa ao. toiminnon kuluttavuudesta, ja suosittelee tehtäväksi sen korkeintaan kerran vuodessa. Lcd-paneleissa sen sijaan esiintyy eri tyyppistä valovuotoa, nehän vaativat taakseen taustavalon. Valovuodon luonne riippuu paitsi itse panelista, myös taustavalon tyypistä; onko se staattinen vai käytetäänkö paikallishimmennystä (local dimming). Myös taustaledien valon pistemäisyys luo haasteita taustavalon tasaisuuden suhteen. Vaikka varsinaista paikallista laikukkuutta ei esiintyisikään, valovuodot vaikuttavat lcd-panelin kontrastiin pienentävästi, ja ongelmaa yritetään paikata juuri tuolla paikallishimmennyksellä. Television näyttöä ohjaava prosessori ja sen ohjelmointi puolestaan vaikuttavat siihen onko liikkuva kuva nykivää joissakin tilanteissa vai ei.
^ No sittenhän he ovat minun kanssani lähes samssa asemassa, vaikka minä en nyt ymmärrä näitä suomennoksiakaan. Paitsi ehkä tuon LCD:n sehän on sama kuin puhelimen näyttöruutu? Loput oli vähän kuin "hebreaa". Tuo fysiikka jäi vähän minulle vieraaksi, kun en sitä opiskellut. Pahoillani siitä. Tilasin nyt kuitenkin 65" kuvaruudun OLED TV:n (Panasonic).