Riiseissä ON makueroja ja rakenne-eroja ja miljoonia muitakin eroja. Ihan kuin viineissäkin. Spoiler Jos joku ei omilla aisteillaan aisti niitä eroja, riiseissä, kannattaa olla hiljaa kun riisille herkät makunystyrät keskustelevat riisien eroista. Minä esim. en tajua mitään punaviineistä, siksi en menekään keksimään omasta päästä satuja siitä, että bosoleenuvoo olisi huonompi kuin liipfroimilkki (punaviinivertailun varma häviäjä) tai jotain sellaista. Eroja riiseissä ON ja sillä sipuli. Pelkällä keitinveteen pannulla suolalla maustetuissa riiseissä on huomattavia makueroja. Riisipuurossakin suolaa tarvitaan aavistus, muuten puuro on oudon kalsean ja vetisen makuista, vaikka sen lopuksi maustaa sokerilla ja kanelilla. Tietenkin pyritään jokainen riisityyppi maustamaan ideaalilla metodilla, ja siitä huolimatta huono riisi erottuu hyvästä. Maun tai rakenteen vikoja ei voi mausteilla piilottaa. Mauton riisi on mautonta ja maukas on maukasta, vaikka kumpaankin olisi lisätty riisityypille sopiva suolamäärä. Riisin keittoaika on liukuva käsite. Jokainen riisityyppi vaatii omat kokeilunsa. Jopa jokainen tuotantoerä vaatii uusia kokeiluja "merkittämissä" riiseissä, joissa valmistajaa salaa vaihdellaan. Ei voi sokeasti luottaa paketin ohjeisiin. Portaaton jatkumo kivikovan keittämättömän ja pulveriksi liuenneen ylikeitetyn välimaatossa. Suosittelen binääripuolitusta kun saa uuden tuotantoerän tai tuntemattoman riisipaketin hyppysiinsä. Löytää nopeiten oikean keittoajan. Jos paketissa kuvaillaan riisin käyttökelpoisia kovuuksia vaikkapa 7...20 minuutin keittoajoilla, niin otetaan niiden puoliväliarvo eli kompromissi ensimmäiseen keittoon. Siispä eka koesatsi keitetään 7+20/2 = 13½ minuuttia. Jos riisi jäi liian kovaksi, niin seuraavaksi valitaan pidempi keittoaika äsken kokeillun ja maksimin puolivälistä, siis 13½+20/2 = 16'45". Mutta mikäli eka keitos tuottikin liian pehmoista mössöä, otetaan kakkossatsia varten äsken kokeillun ja minimiajan puoliväliarvo eli 7+13½/2 = 10'15". Aina kun tuote on hieman liian kova tai hieman liian pehmeä, muutetaan keittoaikaa sopivaan suuntaan JO KOKEILTUJEN arvojen (tai kokeilematta olevan ääriarvon) puolivälistä. Kolmas riisikeitos osunee jo kohdalleen. Neljäs viimeistään kelpaa. Esimerkin 7...20-minuuttisen riisityypin aika-ikkuna on 13 minuuttia, jonka läpikäyminen 30 sekunnin askelmilla lineaarisesti kokeilemalla veisi pahimmillaan 25 erillistä keittämistä ennen kuin haluttu tulos 30 sekunnin tarkkuudella löytyy. Binäärimetodilla haarukoiden sopiva keittoaika 30 sekunnin tarkkuudella löytyy maksimissaan 5 keittämisellä. Ei kannata haarukoida liikaa äärettömyyksiin jonnekin pikosekunnin tarkkuuteen asti. Esim. seuraavalla tavalla edeten sinne 20 minuuttiin (tai 7 minuuttiin) pääsee binäärisesti pomppien: 13'30" 16'45" 18'22" 19'11" 19'36". Koska nelos- ja vitoskeitoksen aikaero on vain 25 sekuntia; hifistelyä, niin mikäli oma makuaisti ei ole maailman tarkin, kannattaa nämäkin askelmat ennakolta pyöristää minuutin tarkkuuteen ylisuurin askelin harppoen, silloin keittosarja olisi tällainen: 13'30" 17'00" 19'00" eli kolmella keitoksella löytyisi minuutin toleranssilla sopiva aika. Vastaava skenario 7 minuuttiin pääsemiseksi minuutin tarkkuudella: 13'30" 10'00" 8'00". Nämä ääripäät (7 ja 20 minsaa kuvitteellisella riisityypillä) ovat binääriharponnan vaikeimmat tilanteet, kun aloituspiste on maksimaalisen kaukana tavoitteesta. KÄYTÄNNÖSSÄ binäärihaulla lopputulos tulee vastaan huomattavasti nopeammin, jos aloitus ja tavoite ovat jo melko lähellä toisiaan. Otetaan käytännön esimerkki: paketissa mainitaan 10...20 minuutin aikaikkuna ja itse olen tykästynyt 18 minuutin aikaan kyseisellä riisillä (en muista mikä riisi se oli). Harpon kokeilukeitokset näin: 15'00" 17'30" ja pääsen jo kakkoskeitolla riittävään tarkkuuteen, etenkin jos pyöristän sen yliharppomalla 18 minuuttiin eli sattumalta ideaaliin. Sitten kun on löydetty se oman maun mukainen keittoaika suunnilleen, 30...60 sekunnin tarkkuudella, sen jälkeen voi huvin vuoksi jatkaa binäärihakua vaikka sekunnin tarkkuuteen saakka jos haluaa. Hyvä puoli asiassa on se, että kun nyt ollaan jo ideaalilla alueella 2...3 koekeitoksen tuloksena, kaikki seuraavat hienosäätökeitokset ovat syömäkelpoisia, niissä on vain minimaalinen ero. 1 tai 2 ensimmäistä keitosta saattoi tuottaa syömäkelvotonta kiveä tai jauhoa, mutta ideaalin lähestyessä kaikki keitokset kelpaavat syötäväksi. HUOM: KAIKKI KOLME KOVUUSTYYPPIÄ PITÄÄ ETSIÄ ERIKSEEN. Kun haluaa ideaalin pehmeän täyskypsyyden, se pitää etsiä erikseen. Kun haluaa napakkaa Al Dentturaa, se pitää etsiä erikseen. Kun haluaa hampaissa narskuvaa riisiä, sekin pitää etsiä erikseen. Onneksi jokainen löydetty ideaalipiste sisältää jo aikatietoa ja se rajaa haarukoitavaa aikaikkunaa pienemmäksi. Eli ne kaksi muuta ideaalipistettä löydetään parin lisäkeitoksen avulla per kovuustyyppi. Minulla on sellainen aivovamma, etten kykene hyödyntämään pilalle menneitä keitoksia tietona uuden kovuustyypin etsinnässä. Eli kun etsin pehmoriisin keittoaikaa, kaikki epäonnistuneet ajat ovat kelvottomia, jotka unohdan viiveettä ja keskityn pehmon löytämiseen. Sitten aloitan ihan alusta ja etsin kovan riisinkeiton ideaalin, enkä huomioi epäonnistuneita keitoksia tietona. Ja niin edelleen. Joku minua viisaampi (niitä on 7 miljardia maapallolla) osaisi hyödyntää jokaikisen koekeitoksen tietona ja analysoisi riisin ominaisuudet, lajitellen sen tiettyyn kovuusluokkaan. Mutta minä en osaa. Näen vain yhden tavoitteen kerrallaan, yhden totuuden, muu sonta ohitetaan kunnes tavoite on saavutettu. Joskus harvoin saattaa tulla vastaan ihmeriisi, joka vaatii erikoisen lyhyen tai superpitkän keittoajan, silloin paketin ohjeet heitetään roskiin ja aloitetaan omat aikakokeilut käyttäen miniminä keittoaikana yhtä nanosekuntia ja maksimina kolmea tuntia. Eli homma alkaa 1½ tunnin eli 90 minuutin keittämisellä ja jos eli kun tarve muutokseen on, seuraava keitto olkoon joko 45 minuuttia tai 135 minuuttia. Ja niin edelleen. Uusi keittoaika asetetaan kokeiltujen arvojen puoliväliin. HUONOA riisiä ei voi pelastaa edes keittoaikaa varioimalla. Taisi olla tällainenkin puute siinä Tummassa Uudemmassa Unkkelissa, että jos sitä keittää liian vähän aikaa, tuote on kivikova. Jos keittää liian kauan, se murenee pulveriksi jo huulilla puristaen. Mutta ikävä kyllä välimaastoon sijoitettu keskipitkä keittoaika sekin tuottaa syömäkelvotonta sutta: jyvän pinta on liian murea ja mössöpinnan sisällä on kivikova ydin. Tuotteelle ei kertakaikkisesti ole löydettävissä mitään valmistustapaa, jolla siitä taisi kauttaaltaan tasakovaa Al Denteä. On tarjolla vain ylipehmeätä sekä kivikovaa, plus niiden yhdistelmä! En nyt varmaksi tätä mielikuvaa mene sanomaan, koska en ole tuotteen himokäyttäjä, kun en löytänyt kunnollista valmistustapaa tälle oudolle tuotteelle. Mahdollisesti jokin pitkäkestoinen matalalämpötilassa hauduttaminen saisi kenkkujyvistä tasalaatuisesti napakat. Mutta en omista välineitä tai labraa, jossa ilmiötä voisi tutkia. Jätän itselleni kelvottomat riisit kaupan hyllylle, myös sen nykyisen Tumman Unkkelin. Jokainen, joka muistaa perinteisen Wanhan Tumman Unkkelin ominaisuudet, potkii nykyistä pilattua Tummaa Mössöä teräväkärkisillä monoillaan aina kun sen pilalle parannellun roskatuotteen näkee. Tuotekehitys totisesti otti takapakkia kun Tumma Setä pilattiin x vuotta sitten. Ja hintavertailijoille muistutus: verratkaa K-kaupan Coca Cola Zeroa Alepan Coca Cola Zeroon, silloin hintavertailussa on jokin logiikka. Ei ole mitään järkevä innostua siitä, että K-kaupan Coca Cola Zero on puolet halvempaa kuin Alepan Valion Kevytmaito. Tuotteen pitää olla identtinen niissä hintavertailukaupoissa. Ellei identtistä tuotetta ole olemassa, tyyliin Pirkka vastaan Rainbow, sitten hintavertailulta katoaa pohja: verrataan jälleen appelsiinia hiusharjaan, eli vertailu on epälooginen ja perustuu puhtaasti makuasioihin. Joku tykkää enemmän appelsiinin kuin hiusharjan mausta. Joku kiillottaa kaljuaan mieluummin appelsiinilla kuin hiusharjalla. Josta luonnollisesti päättelen, että appelsiini on ylivoimainen voittaja? .
Kyllä, esimerkiksi Basmatiriisi on hyvinkin eri makuista, kuin normaali riisi. Normaali riisien makuero ei todellakaan ole suuri, mauttomia ne kaikki on, jos ei keittovaiheessa pistä jotain makua antavaa maustetta.. Niin "Ben-sedän" kalliit riisit, kuin Lidlin halppisriisitkin.
Itse syön myös riisiä aika paljon kun en ole juuri perunan ystävä, ei johdu mausta vaan tuntuu ettei oma ruoansulatus tykkää perunasta. Käytän yleensä Uncle Bens tummaa riisiä ja keittoaika ei todellakaan saa ylittää sitä 10minuuttia tai se menee liian pehmeäksi. Olen DVB-G:n kanssa samoilla linjoilla että eroja löytyy näistä "tavallisista riiseistä", olikohan se Eldorado vai Rainbow (toinen näistä on ihan ok) kun oli todellakin syömäkelvotonta ja muutaman kuukauden kaapissa olemisen jälkeen oli pakko heittää roskiin. Pari kertaa yritin sitä syödä, mutta tuskin siitä riisipuuroonkaan olisi ollut kun tosiaan oli sellainen liisterimäinen. Olisiko se tärkkelys sitten pitänyt huuhtoa kuumalla vedellä kuten makaronista, en tiedä. Hinta on aika suhteellista, jos paketti maksaa viisi euroa niin ei se mielestäni ole hyvästä tuotteesta liikaa kun siitä tekee kuitenkin monta annosta. Itsellä paketti riittää 2-3 viikkoa.
En kiistä etteikö Lidl olisi yleisesti edullisempi kuin kilpailijansa, mutta nuo ostoskorivertailut ovat vähän kinkkisiä. Vertailun toteutus ja periaatteet kyllä selostettiin, mutta silti ihmetyttää miksei koriin valittu aina sitä edullisinta tuotetta jos kerran haettiin halvinta. Joko edullisin tai sitten jokaiseta paikasta täysin identtinen tuote. Luulisin, että edullisinta hakeva kuluttaja ottaa sen edullismman tuotteen, eikä orjallisesti yritä pysytellä vaikkapa Pirkassa (mikä ei nykyisellään edes ole halpismerkki). Se mihin vertailu ei myöskään ota kantaa on tuotteiden maku/laatu. Itse en esimerkiksi ostaisi halvimpia mehuja, ketsuppeja, kahveja, limonaateja, oluita tai rasvaisimpia/sokerisimpia tuotteita (jogurtit, juustot...) maun tai terveellisyyden vuoksi (tämä tosin menee jo vertailun skoopin ulkopuolelle). Tämä EI tarkoita sitä, etteikö edullinen tuote voisi olla hyvänmakuinen, terveellinen ja laadukas. Lisäksi kahvit ja monet muut tuotteet ovat niin usein tarjouksessa, että vaikkapa (joidenkin laadukkaana pitämää) Juhlamokkaa saa ~3€ pakettihintaan lähes aina. Monet Lidln tuotteet ovat myös suolaisempia, rasvaisempia tai sokerisempia kuin vastaavat muiden merkkien tuotteet. Tämä vaikuttaa heti joidenkin kuluttajen koriin ja näin ollen hintaan. Parhaiten korin vertailuun sopivatkin juurekset, vihannekset, maidot, jauhot, kotimaiset lihat tai sitten vain kylmästi täysin samat tuotteet joka paikasta. Kuten jo alussa sanoin, tällaisen vertailun tekeminen on melko haastavaa ja parhaimmillaankin vain suuntaa antava. Itse tulee kyllä seurattua ja ostettua kilo/litra/kpl hintojen mukaan ja mieltymysten salliessa valittua se edullisin. Oma kulutus on kuitenkin niin pientä, etten onneksi joudu jännittämään näistä hinnoista liikaa tai tarjousten perässä juoksemaan. Lidln tuotteita vastaan minulla ei ole mitään ja sieltä saakin välillä muita kauppoja "eksoottisempia" ja parempia tuotteita. Kuitenkin, jos olen todennut jonkin tuotteen huonoksi, en sitä osta vaikka se olisi hinnaltaan murto-osa vastaavasta mielestäni paremmasta tuotteesta. Esimerkkinä vaikkapa Vichyt hinta ja maku järjestyksessä: Hartwall > Rainbow > Saskia. Rainbow on hyvin lähellä Hartwallia ja edullisempana lähtee mukaan, mutta halvin Saskia ei makunsa puolesta päädy koriin. Mistä muuten johtuvat nämä "Muiden kauppojen tuotteet ovat laaduttomia (liha/vihannekset) verrattuna Lidln tuotteisiin" -kommentit? Oma lähikauppani on Prisma, enkä ole sieltä liiemmin laaduttomia tuotteita ostanut, vihanneksissa tai lihoissa ei ole ollut moittimista.
Olisko näistä esimerkkejä, muutama jokaisesta vaikka... omaan silmään ei näitä ole osunut, mutta toisaalta en kyllä osta liiteristä valmissafkaa? Ainakin tässä viimeisimmässä taidettiin verrata kanan kohdalla 100% kanaa vs suolakanaa. Pirkka ja Liiteri näitä 100%. Lisäksi jäätelössä liiterin tavara on ihan toisen tasoista tuotetta, aitoa vanilijaa ja parempi maku. Muissa kaupoissa perusbulkkituote. Kyse on siis siitä, että liiterin tuotteen raaka-aineet ovat paremmat. Kokonaan toinen asia tietysti on mistä kukin diggaa
En käy säännöllisesti Lidlissä, koska se on täysin väärässä suunnassa työmatkaani nähden. En siis ole tutkinut useita tuotteita, mutta mitä näitä olen porukoilla syönyt, niin jogurtit ja juustot ainakin ovat olleet rasvaisempia/suolaisempia/sokerisempia kuin yleensä ostamani tuotteet. Ihan hyviähän ne ovat, mutta pakko katsoa vähän mitä syö. Eineksiä (pizzat, laatikot sun muut) en minäkään osta, vaikken mikään kokki olekaan. Prisma osuu matkan varrelle, joten vähät ostokseni hoidan siellä kärsimättä sen suurempia taloudellisia tappioita Suolakanoista en tiedä, mutta ainakin Prismasta ostamani vihannekset, naturel kanat, naudan paistijauhelihat ja tiskiltä hommatut lohet sekä palvikinkut ovat olleet hyvälaatuisia.
Sen verran osuva otsikko ketjussa, että isketään tänne, niin pysyy tiukasti aiheessa eikä suotta hautaudu muun uutistulvan alle. Lidl antaa jatkossa jopa 50 prosentin alennuksia aamusta alkaen – tällainen on ”vihreä lappu” "Esimerkiksi pastaa ja jauhoja tullaan jatkossa myymään 30 prosentin alennuksella ennen niiden parasta ennen -päivää."
^ Ja vain pari vuotta myöhemmin homma heittää häränpyllyä toisen alennusprosenttituotteiden kohdalla: Lidlin asiakkaat närkästyivät Lidlin tuore päätös herättää monissa asiakkaissa ihmetystä. Lidl tiedotti lokakuun alussa, että jatkossa punalaputettujen tuotteiden alennus on 20 prosenttia aikaisemman 30 prosentin sijaan. Syynä tähän Lidlin mukaan on se, että asiakkaat ostavat hävikkituotteita niin innokkaasti. ...Haistaa nyt jo vittu ja isolla kädellä!!! Tokkopa mene kauaa, kun tuotakin "ylellisyyttä" jo leikataan puolella.