Nämä on niitä kuuluisia jälkiviisauden haikeita hetkiä joita sitten pieni kateuden pilke silmäkulmassa hämmästellään (näin siis ainakin allekirjoittaneen kohdalla), kun eurotukot vaihtaa sinisädejulkaisujen osalta omistajaa, mutta siitäkin huolimatta: olisimpa ollut aikoinaan kaukaa viisas ja ostanut edes joidenkin yksittäisten kohdalla tuplakappaleen ja pantannut pitkään. Vähän samankaltainen "kuivana kakkoseen" -olo kuin vaikkapa jo loppuunmyydyn Sisu Blu-ray julkaisun kanssa, kun taannoin Prismassa ankarasti aprikoin leffan useamman kappaleen edessä, että ostanko tuplan vai peräti triplan. Noh, tyhmyydestä tunnetusti sakotetaan...
Mikä idea on ostaa noita Suomi julkaisuja törkeään hintaan, kun nordicin saa liki ilmaiseksi? Ei vaan ymmärrä
En ymmärrä minäkään. Suomenkieliset tekstit rumuuttamassa kantta ja markkinahinta näemmä vähintään 30x verrattuna Nordiciin.
Kuten KILLPATRICK yllä sanoi, niin ei siinä mitään järkeä varsinaisesti olekaan, mutta keräilymielessä joku voi haluta erikoisemman tai harvinaisemman version. En henkilökohtaisesti laske Suomi-julkaisuille minkäänlaista keräilyarvoa, mutta toisaalta ymmärrän, miksi joku ehkä näkee.
"Suomijulkaisuja" keräävien puolustukseksi todettakoon, että on myös hyvin ymmärrettävää kokea esimerkiksi takakansien informaatiotekstit miellyttävämpänä (tuskin vähiten yleensä jo suuremman fonttikoon(kin) tähden) kuin vastaavissa yhteispohjoismaisissa painoksissa, joissa toisinaan samalla myös itse elokuvan jounikuvaus on lyhentynyt entisestään, vastenmielisiksi hiirenkikkaroiksi kutistettujen ylimääräisten tekstiryöppyjen tähden. Lisäksi takakansi-informaatioiden (jotka kuitenkin on ei vähempää kuin tuotteen kättöliittymä ja lupaus sisällöstä) yhteydessä esitetyt kuvaotteet elokuvasta on saattaneet kadota kokonaan seuraavassa painoksessa, josta kirjaimellisesti tyhjänpuhuva esimerkki spoilerin takaa: Spoiler ^ Kyseessä siis TÄMÄ Warner Bros.:n ensimmäinen painos vuodelta 2007. Alla vastaava, samana vuonna julkaistu NORDIC -painos, johon kaiken muun puuttuvan ohella on läntätty päälikansikuvaan ääriärsyttävät ikärajaikonit huomiota huoraamaan ja tunnelmaa latistamaan. Hyvä muistaa myös lukemattomien eri kansikuvakonseptien kirjoa ja tapaa, jolla se voi muuttaa saman elokuvan ensivaikutelmaa perustavanlaatuisesti. Ja olkoonkin, että esimerkinnä tässä yhteydessä toimii vaatimattomasti varsin tunnetun suurstudio spektaakkelin ikivihreä, niin (ainakin omasta mielestäni) voiton vie selkeästi "suomijulkaisu" jo vähemmän spoilaavan yleistunnelmansakin osalta: Spoiler ...Vastaavan kaltaisista esimerkeistä saisi helposti teratavun täyteen tavaraa, jos jaksaisi panostaa.
Under Siege oikeasti vain Dolby Digital 640 kbps äänet? Oikeasti oli pakko kahlata iso joukko eri maiden julkaisuja ja tosiaan Under Siege ja Under Siege II löytyy vain noilla äänillä. En pysty uskomaan tätä.