Viimeinen elokuva jonka haluaisit katsoa ennen teloitusta, kuolinvuoteella

Itse varmaan valitsisin Jedin paluun. Melkoisen ok leffa joskaan ei täydellinen, mutta teema ja elämää suurempi fiilis sopisi mainiosti, ennen kuin lähtee tästä maailmasta hengailemaan jonnekkin far a way in a distant universe...

 

Jokin maailman tylsin ja huonoin elokuva, jotta tästä maailmasta lähteminen ei harmittaisi niin paljon ja viimeiset hetket tuntuisivat mahdollisimman pitkiltä.

 

Jaa Epidode 1 vai? ;D

Itse haluaisin katsoa jonkun aidosti hyvän ja tunteita liikuttavan elokuvan. Pitää vähän miettiä vielä mikä se olisi, kun vain yksi pitää valita.

 

Freddy Got Fingered

 

The Shawshank Redemption (Rita Hayworth - avain pakoon) voisi olla oma valinta.

 

Logistics

 

Pääsit sitten vittuilemaan. Onneksi olkoon!

 

Gold Rush, Charlie Chaplin

 

Piti kai vastata vain kerran mutta Blade Runner olisi aika täydellinen leffa ennen loppua.

 

Eikö nämä kyselyt kuuluisi tuonne Yleistä elokuvista-osioon?

 

Lyhyt ja ytimekäs. Sanotaanko vaikka lyhyt elokuva.

 

Faces of Death (1978)
https://en.wikipedia.org/wiki/Faces_of_Death

 

Tämä on todella vaikea valinta.

Ehkäpä vaikka Planes, Trains & Automobiles.

Olen ainakin sitä mieltä että sen pitäisi olla komedia, mutta lämminhenkisellä lopulla. Sellainen elokuva josta jää hyvä mieli.

Jos kyseessä olisikin leffaputki niin sinnehän mahtuisi mm. Pulp Fiction, Forrest Gump, The Hateful Eight, The Green Mile, The Shawshank Redemption, Reservoir Dogs, Terminator 2, 12 Angry Men, Step Brothers, Kill Bill Vol. 2, The Big Lebowski, The Wrestler, Scarface, Coming to America, Rocky, Star Trek: First Contact, Wall-E, Leon ja moni muu.

 

Ketjun otsikko tuo väistämättä mieleen loistavan Edward G. Robinson tämän toiseksi viimeisimmässä roolissa, Richard Fleischerin klassikossa Maailma vuonna 2022. Olkoonkin, että elokuvassa asia käsitellään eutanasian "tulokulmasta".

...Sen verran haastava kysymys, kuitenkin rajaamalla vaihtoehdot yhteen, että päätöksen muodostaminen tuntuu vähintäänkin työläältä... Mutta jos tosissaan tällainen valinta tulisi eteen, niin veikkaan, että tuollaisessa tilanteessa ihminen syvällä sisimmässään halunnee pitää pienimmistäkin elon ja ihanuuden, toivon ja onnen rippeistä kiinni vielä viimeisillä ajatuksillaan. Itselleni sen kaltaista elokuvallista kasvualustaa (lukemattomien muiden ohella) edustaa Suuri sininen (1988), joka tietenkin katsottaisiin — maallisen vaelluksen loppukilometrien puitteissa — ohjaajan (168 minuuttisena) versiona ja tietenkin alkuperäisellä Englanti/Ranska/Italia -dialogilla. Jo pelkästään Éric Serran elokuvaan tuottama musiikki on jotain, jota sisäistäessä superlatiivit loppuu väkisin — kenties sitä myöten myös osa pelosta lopullisuuden edessä?

 

Parasta olisi varmaan tuossa tilanteessa katsoa joku mahdollisimman huono elokuva, niin että elokuvaa seuraava teloitus tuntuu helpotukselta. Subjektiivisesti huonoin (ei edes huonouttaan hyvä/viihdyttävä) näkemäni elokuva on Cutaway. Jos taas katsoisi jonkun loistavan leffan, niin elämänhalu olisi leffan jälkeen korkealla ja teloitus olisi mahdollisimman kamala kohtalo.

 

Varmaan jotain pornoa tulisi katseltua.

 

Katsoisin varmaan T2 ja kuolisin myhäilllen, että eiköhän tekoäly meidät hävitä aikanaan pois kuitenkin.

 

Itse katsoisin mieluummin jonkin aiemmin näkemättömän sarjan päätösjakson. Ongelmana tässä on tietysti se, että en luultavasti pääsisi katsomaan sarjan aikaisempia jaksoja, jolloin homman pointti katoaisi...

 

"Jos saa runkata, niin Gangbang girl 32, kiitos.".



Varmaankin Apocalypse.Now. olisi oma valinta, pitkänä versiona.

 

C`era una volta il West. (1968)
Kai haluan lähteä nautinnolla. Löytyy jopa SoundTrack. Välillä kuuntelen. On vaan niin helmi.
Sitten itse pätkä ei vaan vaadi mitään selitystä.

Kakkonen voisi olla The Wild Bunch (1969)
Mikään erityinen western fani en ole. Ehkä ennemminkin olen SciFi fani, mutta minkäs teet, kun joku yhdistelee juonen, henkilökemian, toiminnan ja elokuva vain soljuu kohti sitä loppua, joka solmii kaikki juonenpätkät yhteen.