Mistä tuon transponders-listan saa kyhättyä? Hankin Cinergy T2 DVB-T:n (USB2.0) joka ei löydä kanavia. Joskohan vika olisi juuri tuossa nimenomaisessa listassa?
Taajuudet löytyy täältä: http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;2999;3959 DVBViewerissä on tällainen ini-tiedosto kullekin lähettimille: [SATTYPE] 1=5000 2=Finland Eurajoki [DVB] 0=3 1=610000,8,|C38 2=666000,8,|C45 3=722000,8,|C52
Airstar oli pari viikkoa Abit Kv8Pro emossa ilman mitään ongelmaa ja on nyt toiminut vanhassa asuksen p5a-b supersocket7 emossa 24/7 käytössä ilman murheita muutaman kuukauden. En ihan menisi siis epäonnistuneeksi verkonpainoksi korttia sanomaan tältä pohjalta. Huono softa pilaa kyllä hyvänkin kortin. Kokeilin Progdvb:tä testimielessä Airstarille kun en ollut dvbviewer prota vielä ostanut, ja niin se paska vaan yhä kaatuili silloin tällöin, kuten aikoinaan v. 2001 fujitsu-siemensin rautapurkavan digitv-kortinkin kanssa. Eivät näköjään ole juuri vakautta saaneet neljässä vuodessa softaansa. Ilmainen DvbviewerTE oli muuten ihan hyvä, mutta vei rajusti prossutehoa kun multicast lähetyksen sisäverkkoon laittoi päälle. Tämä maksullinen pro-versio puolestaan menee 0-10% kuormalla vaikka koneen prossu on 350MHz ja 4 muuta pc:tä katsoisi saman muksin kanavia omilla dvbviewer pro ohjelmillaan. Millään katselukoneella pro-softa ei ole kertaakaan kaatunut, mutta kuva nytkähtelee aina silloin tällöin, minkä puolestaan uskon johtuvan ajoittain onnettomasta antennisignaalista. Laatikkodigiboksimme nykii vähintään yhtä paljon... Koomista muuten, kuinka ihmiset täälä maksavat 2000-4000e nykyisistä paneelitelkuista ja sitten ihmettelevät mikä oikein kusee kun esim. voicen rullaavat tekstit joko ovat puuroa tai nykivät silloin tällöin. Jos 76e:n digitv-kortilla ja nvidian dvd-dekooderilla saa litteällä näytöllä täysin selvän ja nykimättömän voicen tekstin, en kyllä menisi ostamaan näitä nykysukupolven taulutelkkuja. Hermohan siinä menisi jos tuohon hintaan joutuisi liikkuvassa kuvassa ongelmia tuijottamaan.
Voicen teksteistä tuli mieleen (vaikkei Voice Turussa näykään) että kun kuva liikkuu, niin käsittääkseni juuri kuvan lomitus normitelkkaria varten näkyy ikävinä raitoina kuvassa. Mitä moisen poistamiseksi on tehtävissä?
En Voicea tunne kun en katso noin surkeaa kuvaa koskaan, mutta YLEISESTI ottaen tuollaiset epänormaalit ohjelmat (joissa mainoksia pyörii kuvassa tai jonne soitellaan kännykällä kommentteja tai pelikomentoja) pyörivät jollain pc-kalustolla. Mallia ei-yleisradiotaso. Ja usein näkee, että kuvaa ei osata tuottaa oikealla tavalla interlacena, vaan joko progressoidaan kuva jossain välissä tai sitten filedit ovat väärässä järjestyksessä, eli liike-sahalaitaisuus on tuplakarmea. Vika siis on jo alkuperäisessä "studio"kuvassa, eikä sitä voi millään poistaa. Kuva on pilalla sekä interlace- että progenäytöillä katsottaessa. Ehkä joku superälykäs signaaliprosessori osaisi erotella kuvan eri alueet ja korjata sahalaitaisuudet pois oikealla tavalla. Videokuva noissa oksetus-ohjelmissa voi olla normaalia kunnon interlacea, joka näkyy oikein tavallisella televisiolla ja minulla myös pc-käytössä RGB-telkkarilla. Lisäksi kuvassa voi olla proge-nettikameralla kuvattua huonoresoluutioista huonolaatuista kuvaa, joka siis kuvassa olevien liikkeiden aikana näyttää telkkareissa ja minulla rumalta töksöttävältä tuplakuvaisuudelta. Proge-näyttöjen omistajat taas kokevat asiat päinvastoin, eli heillä videokuva on ruman sahalaitaista ja se nettikamerakuva liikkuu kauniisti. Kun tuollaisen sekamelskan päällä vielä rullaa tekstitys, jossa on "väärävaiheinen" interlace-efekti (progekuvalle jälkikäteen tehty väärin laskettu interlaceeraus), niin teksti on sahalaitainen kaikilla näytöillä katsottuna. Kerta kaikkiaan sietämätöntä tuubaa, siksi en katsele kuin niitä parhaita kanavia, joissa termi yleisradiotaso taikoittaa Edes jotain muuta kuin maksamakkaran merkkiä.
Kun korttisi nyt on saapunut mutkien kautta hyppysiini testattavaksi: alustavien pikakokeiden jälkeen totean: - Sinun korttisi on aivan mykkä ilman vaippavirran erottimen olemassaoloa, aivan kuten minunkin korttini. En osaa syytä asialle sanoa, mutta näin asiat makaavat ja siihen on sopeuduttava. Oikeanlaista erotinta käyttämällä se siis hoituu kuntoon, eli kenties sinun erottimesi on rikki tai väärää tyyppiä. - Korttisi toimii minulla Abitissa. Lyhyen aikaa olen kokeillut sitä vanhassa Abit KT7-Raid -emossa, ja se siis Abitissa täten toimii, SDRAM-muistien kera. On kokeilematta vielä yhteisasuminen Kissin kanssa Abit NF7 -emoon asennettuna DDR-muistien kera. Se voikin olla epästabiili avioliitto se, tutkitaan ja päivitetään kokemuksia kun niitä kertyy... - Korttisi näyttää eri lukemia signaalimittarissa (vihreä palkki jossa prosenttilukema) kuin omani. Minulla lukema on melko vakaa noin 97% lähes aina ja kaikilla kanavilla, sinulla taas eri kanavilla löytyy erilaisia arvoja, myös 100% ja 95%. Sinulla mittari siis toimii ja minulla se on rikki, tai päinvastoin. Tai sitten sääolosuhteet ovat eilisestä muuttuneet. Kokeilematta nimittäin on samanhetkinen kahden AirStar2-kortin vertaileminen, eri koneissa kumpikin. - Korttisi perässä oleva Kiss Satdem-T on yhtä iloinen kuin ennenkin, eli kortin antopuskuri toimii normaalisti. Perään voi kytkeä toisen kortin jos huvittaa. Ei tarvita vaippavirtaerotusta siinä, pelkästään inputissa se on "pakollinen" AirStar2:lla. En muuta mielipidettäni erottimen tarpeesta, kun kerran yksikään AirStar2-kortti ei minulla toimi ilman erotinta. - Kaatumisia ei ole vielä ilmennyt, eli korttisi on paljon vakaampi kuin omani, joka taas viittaa siihen, että minun korttini olisi rikki ja sinun ehjä, tai ainakin noin päin minä asiat haluan tulkita. ____________________ Panin varmuuden vuoksi tilaukseen yhden kortin lisää, ja mikäli jatkotesteissä korttini on epävakaampi kuin _niko_-yksilö, niin sitten tulkitsen oman korttini rikkinäiseksi, perun sen kaupan ja odottelen uutta (toivottavasti ehjempää) korttia kuukauden päästä saapuvaksi. Jos vakaudet ovatkin päinvastoin, eli omani on vakaampi, silti tarvitsen uuden toimivamman kortin, koska molemmat täällä nyt olevat ovat tällöin "rikki". Epävakaata korttia en huoli, oli se sitten täydellisen epävakaa tai "vain" kerran päivässä kaatuileva.
Ongelmaa voidaan lieventää ohjelmallisesti sopivilla deinterlace-suotimilla. Esimerkiksi mplayerin kerndeint tunnistaa sahalaitaiset kuvan osat ja tekee lomituksenpoiston vain niihin. Samantyyppisiä suotimia löytyy käsittääkseni Windows-sofitista ainakin Dscalerista ja Virtualdubmodin palikoista, joten ainakin jälkeenpäin kuvaa voi korjailla, vaikkei mikään DVB-softa pystyisikään näitä kehittyneempiä suotimia suoraan käyttämään. Tämäntyyppiset deinterlace-suotimet tietysti aina hävittävät kuvainformaatiota, joten tarkkaanottaen kuva ei parane -- se vain näyttää paremmalta.
Joo pistä DVB-G se omatekemä erotin mukaan ja tyrkkää paketti postiin maanantaina. Niin jä älä vaan mene vaihtelemaan niitä kortteja, jos kerran sinulla on epävakaampi.
Merkkasin tussilla korttisi kiinnitysrautaan merkin, etten sekoita. Onhan niissä sarjanumerot, mutta tussimerkki näkyy helpommin. Spriiliukoinen tussi, pesen sen pois ennen postitusta. ____________________________ HÄMMÄSTYTTÄVÄ HAVAINTO: AirStar2:n antennipuskuriaste antaa ulos signaalin, joka kelpaa Kissille täysin mainiosti, vaikka AirStar2:n otossa ei käytettäisi vaippavirran erotusta. Eli puskurivahvistin osaa vahvistaa sen mitä sisäänsä saa, MUTTA AirStar2 ITSESSÄÄN ON PIMEÄNÄ! Samalla kun Kiss on immuuni vaippavirtapulmille. Eli AirStar2-kortin oma viritin on yliherkkä maalenkkihurinoille/tasavirralle. Suunnitteluvirhe 100% varmuudella, ja jos joku ammattilainen viitsisi asiasta raportoida valmistajalle niin hyvä, minä en ala vuotta sanakirjan kanssa äheltää englanniksi tai 99999 vuotta saksaksi. Kun kortin takuu loppuu, minä juotan kortin sisälle erotuskonkkia, jotta tämä käsittämätön käytös häviäisi. Oletan jopa, että kortti ottaa signaalinsa puskurivahvistimensa nenästä. Puskuri toimii kiltisti, vika ei ole siinä. ____________________________ DIY-vaippavirtaerottimen rakennus: sekä maa että signaali konkilla erotettuna (mittaan konkat konkkamittarilla): Pelkkä vaipan erottaminen (160 nF konkalla) signaalijohtimen ollessa suoraan juotettuna: ei inahdakaan. Vaatii konkan myös signaalipinnille. 110 nF konkilla ei toimi. Kanava 32 ihan pimeänä, 44 toimii aavistuksen ja 46 osittain, eli liikaa bassoja leikkautuu noilla konkilla. 330 nF (äskeisten rinnalle 220 nF lisää) meni liian bassoksi, eli vain kanava 32 toimi hieman ja 44-46 olivat pimeänä. Näin on löydetty minimi ja maksimi, ja haarukointi näiden välissä jatkukoon: 220 nF (poistin 110 nF konkat) no nyt tuntuu pelittävän. Toki tarvitaan vielä tarkkuusammuntaa, eli jatkotestejä pienemmin kapasitanssiportain hyppien. Ilmeisesti 180-200 nF alueelle seuraavaksi keskityn, koska kanava 32 on kyllä ok, mutta 44 ja 46 ollaan liian pienessä kohinasuhteessa. Ehkä tarvitaan vaihtokytkin, joka painottaa tiettyä kanavanippua kerrallaan. Mutta nytpä siis haeskelen tarkemmin ne arvot, joilla asiat saadaan kuntoon eri kanaville. 157 nF meni liian pieneksi, kanava 32 katoilee, 44-46 toimivat huonolla kohinasuhteella. Tämä olkoon pohjakonkkataso, johon kapasitanssia lisäämällä löytyy se oikea arvo. Näillä testeillä oletan, että 180 nF on minimi toimiva arvo. 206 nF meni yli, vain kanava 32 löytyi. Konkkien tyyppi vaikuttaa näköjään melkoisesti, enpäs täten enää käytä 2% rullakonkkia. Pikkuisia on konkkien oltava kooltaan. 180 nF voisi olla ideaali kompromissi. On sääli, että tämä on näin tarkkaa puuhaa tämä erottimen virittely. Ne, jotka asuvat eri lähettimien piirissä, joutuvat käyttämään eri konkka-arvoja. Espoon lähettimen piirissä siis noin 200 nF tuntuu olevan hyvä lähtökohta testailuun. Minun olosuhteissani. Jollain muulla jotain ihan muuta? Erottimen kotelona käytän "Teleste AHU 101"-suotimen pyöreää metallirasiaa, jossa mahtuu kokeilemaan eri konkkien arvoilla, joskin juotan/ruuvaan konkat kiinni, eli hieman hitaasti homma edistyy. Mutta en halua ilmateitse välittyvien signaalien sekoittuvan systeemiin ja pilaavan havaintoja. Lopullinen suodin oikeine konkkineen sitten rakennetaan pienempään tilaan.
Nyt on minun osalta Airstarin paska historiaa. Kortti toimii DVB-G:llä, muttei minulla, joten myyn kortin hänelle. Nyt on toi Nebulan kortti kiikarissa halvalla. Onko se millanen verrattuna Airstariin? Käytettävyys, vakaus, softat? Ja onko ylipäänsä kannattava ostos?
AirStar antaa antenniliittimeen + 5V mahdollista antennivahvistinta varten. Jos antennijärjestelmässa keskikarva on DC-maassa ja niin ollen ym 5 V oikosulussa saatta se aiheuttaa ongelmia. Tuota noin, UHF:llä tuollaiset konkat alkavat jo olla keloja (!) joten niistä muodostuu epämääräisiä LC-piirejä. Koitapa max 1 nF:n pieniä keraamisia nappikonkkia...
Antaa tosiaan 5 volttia antenniOTTOliittimästään ulos, oikosulkuvirta oli yli 400 mA kun mittari alkoi piipittää, en hipaisua pidempään uskaltanut mitata oikosululla. Kortin antoliittimessä ei tasajännitettä ollut. Niin, käytin "epämääräisiä LC-piirejä", koska ne ovat analogisessa telkkarissa ennenkin toimineet, mutta DVB-kortti onkin kovin kranttu signaalin vaiheista ja tasoista. Virittelin muinoin vhs-aikoina erotuskonkilla kanavat kuntoon siksi, koska joillain taajuuksilla tasoa oli liikaa ja joillain liian vähän, eli kun antennivahvistimella oli nostanut hiljaiset tasot ylös, niin jollain kaistalla tapahtui yliohjausta. Ja ihan hakuammunnalla olen kokeillut, koska ei ole mitään antennianalysaattoria ollut, silmä sen on kertonut koska kuva on kunnossa. Siispä pikofaradeita seuraavaksi kokeilemaan, mutta analogisia kanavia niillä tuskin enää näkee, pelkkää kohinaa vain saa silmilleen esim. kanavan 6 paikkeilla (TV1), jonka haluan analogisista näkyvän parhaiten. Mutta enpäs enää nykyään ketjutakaan digikortin signaalia analogisiin laitteisiin, joten menköön "bassot" huitsin kaakkoon... tarkoitan tietenkin lounaaseen, eli kadotkoon maisemista. Ajattelin vain, että jos kokeiltavan kortin EX-omistaja olisi halunnut katsoa niitä analogisia kanavia... ___________ 1,000 ja 1,057 nanofadadin tarkkuusrullakonkilla (juu, ei keraamisia ole tullut laatikkoon keräiltyä, valitan) asiat hieman paranivat, mutta edelleen vain kanava 32 toimii kiltisti ja 44-46 kenkkuilevat, joten taajuusvasteessa on edelleen kamelin kyttyröitä, jotka pitää virittämällä saada kohdalleen. En taida viitsiä ostaa sekalaista kasaa pintaliitoskonkkia, joten ostan suoraan valmiita erottimia, niissä on valmiiksi hyvä taajuusvaste, eikä impedanssi heittelehti kuten kotitekoisissa. Kun nyt kerran poistui kiire rakentaa itse erotin olemassaolevista osista.
Oho, onpa melko paljon. Oletko muuten mitannut onko antennijärjestelmäsi keskikarva DC:llä maassa? Voisitko kertoa yleisemminkin millainen antennisysteemisi on? Entä onko PC:si kytketty maadoitettuun pistorasiaan? Paljonko AC-jännitettä on PC:n rungon ja antennijohdon vaipan välillä? Jos kyse on esim siitä, että VHF:llä olevat kanavat ovat hyvin paljon voimakkaampia kuin UHF:n kanavat, niin silloin kyllä pitäisi järjestelmää säätää jostain muualta. Näin kannatta tehdä. Voitko kertoa tarkemmin millaisia konkkia käytit? Mainittakoon, että tarkoitukseen sopivat kerkot voivat olla +-20 % toleransseilla ja joskus ylikin, eikä silläkään ole väliä. Tärkeintä on, että konkka on oikeasti konkka (tai ei ainakaan vielä kela) vielä UHF:lläkin. Tärkeää on myös pitää konkan johdot niin lyhyinä kuin mahdollista ja mieluummin vieläkin lyhyempinä! Tässähän ei ole tarkoitus viritellä taajuuskaistaa kanavakohtaisesti, vaan pelkästään sallia UHF:n läpimeno ja estää DC:n ja mahdollisten 50 Hz:n hurinoiden läpimeno. Älä luovuta. Voisit yrittää pelkkää DC-erotusta: keskikarvaan se noin nanon konkka lyhyin johdoin ja vaippa sellaisenaan. Voitko muuten postata kuvaa laitteestasi?
Kerrotaampa omia käyttökokemuksia AirStar 2 kortista. Todellakin kortissa on pieniä suunnittelun kukkasia, minullakin signaalin saamiseksi kortti tarvitsee vaippavirranerottimen. DIY erottimia tein myös ite, jotka toimivat kohtuullisesti, mutta ainakin Oulusta sai elfasta F-liittimillä varustetun erottimen kolmella eurolla, jolla signaalinlaatu hieman parani verrattuna DIY-erottimiin. Tuohon hintaan ei hirveästi ole järkeä säheltää ite noiden konkkien kanssa. AirStar 2 kortti vie kohtalaisesti virtaa, koska esimerkiksi ASUS A8N-SLI emolevy hajoaa 100% varmuudella tämän kortin kanssa. Itse poltin useamman levyn (yht. 3kpl ) kun en huomannut lukea tuota TechniSatin troubleshooting osiota läpi, jossa se sanotaan suoraan: "When installing a TechniSat PCI TV-card there are blue screens with an ASUS A8N SLI (Deluxe). These boards have a weak power supply for PCI. Therefore powerful PCI-cards are not supported." Asuksen kanssa kortti pelasi mainiosti n. 1-2vk, jonka jälkeen ensimmäiseksi yleensä windows alkoi valittaan ettei saa käyntiin technisattia. Yleensä tässä vaiheessa emoilla oli elinaikaa jäljellä 1pv - 1vk. Jossain vaiheessa kone meni aina siihen tilaan ettei se enää postannut biosia. Oiskohan teillä noissa Abitin emoissa samaa vikaa eli kortti ei saa riittävästi potkua ja siitä syystä ei toimi ollenkaan tai on epävakaa? Nyt kuitenkin kun sain vaihdettua asuksen emon DFI:n emoon niin homma on pelittänyt 2kk varsin mallikkaasti. Kone ei ole kaatunut kertaakaan ja kaikki tallennukset ovat menneet mallikkaasti. Ainoa asia mitä en saa toimimaan on ylen tekstit tallennuksiin (en tiedä pitäiskö toimiakaan tällä 3.1 versiolla). Aluksi yritin tulla toimeen pelkällä TE softa versiolla, mutta täytyy sanoa, että 15 sijoitukselle sai vastinetta. "Oikea" dvbviewer softa on todella vakaa ja kaikki tallenukset epg:ltä ovat toimineet niin kuin pitääkin.
En voi nyt mittailla mitään, koska tallennukset pyörivät. Alempana selvitys, joka oikeastaan poistaa mittaamistarpeen. Kuvia en voi lähettää, digikamera (Minolta-merkkinen) katosi takuuhuoltoreissullaan 23.5.2005. Yritän mailitse kommunikoida huollon kanssa, mutta taisivat lähteä kesälomille, kun eivät enää vastaa. Konkat ovat Rifa:n sentin pitkiä sentin jalkavälisiä 3-4 mm paksuja rullia, mitä lie polystyreeneitä tai muita tarkkuuskonkkia, valettu kantikkaan läpinäkyvän muovin sisälle. Lämpöryömintäkerrointa ja muita ominaisuuksia en muista, pitäisi etsiä netistä konkan tarkat tiedot. Kokeilin myös pelkillä pikkuisilla litteillä 100 nF tippakerkoilla (niiden toleranssi on onneton), mutta en saanut niilläkään mitään ideaalitulosta. En nyt enää jatka kokeiluja, ennen kuin löydän jostain "sopivampia" konkkia vuonna x. Ja jos taas kokeilen, niin nostan aluksi antennivahvistimella signaalitason tarpeeksi ylös, jottei oman protosuotimen häviöt vääristäisi tulkintoja. Olisikohan joku donitsimainen läpivientikonkka hyvä, sehän koskettaa koaksiaalin koko vaippaa kerrallaan? Signaalipinnille sitten taas pyöreäkoteloinen lieriömallinen pintaliitoskerko. Säilyisi hajasäteily symmetrisenä ja minimaalisena, eli suojakoteloinnin tarve minimoituisi folioteipin tasolle. ____________________________ Systeemini on maadoitettu UPSin kautta sen käyttämään maatettuun pistorasiaan. PC siis saa galvaanisen maan ainakin tuota kautta, kuten kaikki muutkin laitteet, jotka ovat kiinni pc:ssä ilman dc-erottimia (telkkarit, hifi). Antennisignaali tulee seinästä (taloyhtiö syöttää) tai sähkökatkojen aikana omasta maadoittamattomasta irtoantennista parvekkeelta. Menee aluksi kuvanauhuriin, siitä toiseen nauhuriin ja kenties jälleen seuraavaan kuvanauhuriin. Näin "puskuroituna" signaalin taso kasvaa (kyllä!), joskin haamuisuus kenties lisääntyy ketjua kasvatettaessa jos kaapelit ovat huonoja. Jonkun kuvanauhurin (milloin minkäkin) antenniannosta signaali sitten jaetaan (bye-bye 3,5 dB) metallikoteloidulla T-palikalla kahdeksi haaraksi (mennäkseen telkkareihin ja toinen haara digikortteihin) ja se menee 10 m piuhalla ensimmäisen digikortin ottoon, jossa on oltava vaippavirran-, ja täten ehdottomasti MYÖS SIGNAALIN dc:n erotin. Kiss Satdem-T ei ole tarvinnut mitään erottimia, se kun ei syötä ulos jännitteitä, tai ole yliherkkä hurinoille. Ja kuvanauhurien pellithän ovat samaa maata kuin pc:n pellit, joten dc-jännite-eroa tuskin paljonkaan löytyy, eli tee-itse-erottimen konkkien jännitekestoksi riittää jotain ihan minimaalista, kunhan nyt niitä signaaleja ja sormin hypistelyä kestää. En saa koskaan mitään "tällejä" koska systeemini on valtakunnanmaassa. Televisiot maattuvat audio/videokaapelien vaipoilla, antennisignaalissa on erotin. Pitää aina yrittää minimoida maalenkkejä, eli vähentää maata kuljettavien kaapelien määrää. On halvinta ja paraslaatuisinta erottaa antennisignaalit. Muiden signaalien dc-erottaminen maksaa ja heikentää laatua silminnähden/korvinkuullen. Pystyin ja pystyn ja tulen pystymään liittämään kaapelit laitteiden ollessa virrat päällä, koska mistään liittimestä toiseen ei esiinny tasajännitteitä (pöh: poislukien tälläiset käsittämättömät AirStar2-vekottimet hirmuvirtoineen). HUOM: tästä on poikkeuksena eurotulpalliset laitteet, ja niiden ensimmäisen tai viimeisen kaapelin liittäminen, ne laitteethan kelluvat määrittelemättömässä potentiaalissa, kunnes ne liittyvät minun maaverkkooni. Eli ei saa missään tapauksessa liittää ensiksi/viimeksi rca-kaapeleita, niissähän keskipinni koskettaa ensin, ja voi osua minne tahansa. Liitettäköön aluksi jokin turvallinen liitin, jossa maadoitus syntyy ennen signalointia (Scart, antenni, usb, monitori jne.). Minulla siis esiintyy korkeintaan pitkistä kaapeleista johtuvia hurinoita laitteiden maiden välillä, ei 115 voltin tasoeroja. Hiukan tosin on pelottanut vedellä tiukkoja IEC-liittimiä pois digikorteista, koska toinen emolevy makaa vapaana tasolla, eikä sen pci-kortteja ole tuettu, joten kaapelin hiplaaminen saattaisi nostaa kortin irti pci-väylästä kesken kaiken. Tai jos käyttäisi raskasta kaapelia, joka kampeaa kortin toisen laidan irti. Onneksi AGP-liittimessä on lukitsin, eli näytönohjain sentään ei kampeudu irti. Ja juu, osaan aina tökkäistä sormella metalliin ennen kuin kosken mihinkään pc-osaan. Kosken aluksi kiinteisiin metalleihin (usb- tai rinnakkaisportin metallikehys), irtokorttien metallit eivät ole turvallisia, niiden maa katoaa jos kortti nousee tarpeeksi irti pci-liittimestä.
Minulla Airstar ja dbviewer yhdistelmä toimii kuin junanvessa. Edellyttäen ettei käy asioilla kun juna on asemalla. Tämä tarkoittaa että tallennuksiin saa tekstityksen mukaan kun nauhoitus aloitetaan vasta silloin kun ohjelma on alkanut. Jos nauhoitus alkaa ennen ohjelmaa jossa on tekstitys ei tekstejä tule tallennukseen. [mutu]Tämä liittynee Ylen dynaamiseen tekstitykseen, joka ei lähetä teksti pidejä jos tekstitystä ei ole.[/mutu] Emolevynä on käytetty abit NF7, prosessori xp2600+.
HätäRatkaisuna tekstien saamattomuuteen ohjelman alussa tehtäkään niin, että otetaan ohjelman alkuminuutit (tai koko ohjelmakin jos huvittaa) toisella digikortilla, jopa sellaisella, joka ei tajua tekstityksiä ollenkaan. Ja tekstit sitten yritetään saada AirStarin avulla talteen niin, että annetaan ohjelman jo alkaa, ollaan vaikka muulle kanavalle virittyneenä alkusekuntien aikana, ja hypätään liikkuvaan junaan mukaan vasta ohjelman jo alettua. Lopputuotteena on pikku pala ohjelmaa alkukuulutuksineen, vaikkapa ne höpinät sekä elokuvan 20 alkusekuntia, ilman tekstejä, ja seuraavassa fileessä tekstien kera muu ohjelma, vaikkapa elokuvan kohdasta 10"- alkaen. Mikäli osaa editoida fileitä niin noista saa yhdistelemällä aikaan hyvän DVD-Video-kelpoisen tekeleen, jossa on menetettynä korkeintaan elokuvan otsikkoteksti, jos se aivan alussa lähetettiin. Mutta yleensä alussa on vain erilaisten tuotantoyhtiöiden logoja ja logoanimaatioita, joten tekstejä ei ihan alussa ole. Leffan nimikin tulee esille vasta hieman myöhemmin x minuutin kohdalla, kun kaikki tuotantoportaat on lueteltu.
Vika oli muuten mpeg-DVD-dekooderissa. Laitoin NVidian dekooderin ja jopa alkoi hoitaa interlacet kunnialla kotiin niin formulakisoissa kuin muissakin ohjelmissa.
Tuosta vahvistamisesta... Sain itse tänään postissa oman korttini, pitkän sähläämisen jälkeen kaikki toimii muutoin, mutta kuva ja ääni pätkii perkeleesti, ilmeisesti johtuen siitä että signaalintaso on 62-76%. Tuo taso saattaa tietty johtua siitäkin että tällä hetkellä tuulee ja sataa vimmatusti, mutta tietysti haluaisin ettei kuva pätkisi tällaisella säälläkään. ...Jos haen paikallisesta halpishallista sellaisen antenninvahvistinboksin (on jossain nurkissakin yksi, muttei löydy) niin riittääkö se vahvistamaan myös digitaaliseen tulevaa signaalia vai pätevätkö ne vain analogiseen telkkuun? -Sc
Sade ei välttämättä pilaa vastaanottoa, se voi jopa parantaa, kuten minulla on käynyt viime aikoina. Sade "muuttaa olosuhteita", ja muutos voi olla edullinen. En tiedä miten se on mahdollista, mutta onpahan vain. Kai siinä jotain tausta(häiriö)säteilyn absorboitumista/diffuusiota sitten tapahtuu. Eli hyötysignaalin tason muuttuminen sateella ei kaikkea selitä. Signaalin taso tietysti ON merkittävä tekijä, sen pitää olla määrätyissä rajoissa. Ei alle eikä yli standardin. Antennivahvistimissa (ne kuluttajamallit) onneksi on automaattinen rajoitin, eli liian suuria tasoja ne eivät ulosta, mikään ei mene rikki tai yliohjaudu pahasti. Ammattivahvistinmalleista saa ulos liiankin suuria tasoja, ne kun on tarkoitettu puskemaan kymmeniä-satoja metrejä pitkiin kaapeleihin. Minulla tavallinen 5-10 vuotta vanha antennivahvistin auttoi digisignaaliakin, kun pitkiä kaapelivetoja ja monia liitoksia piti kompensoida vahvistustasoa kasvattamalla. Ilman vahvistinta signaalitaso tosiaan näytti liian pieniä arvoja ja kuva oli pelkkää leegoa ja vihreää ruutua. Mutta jos signaalin taso on ennestään tarpeeksi suuri, vahvistin pelkästään haittaa asioita, se lisää kohinatasoa ja korostaa häiriöpiikkejä, joten kohinaetäisyys hyötysignaaliin huononee. Päinvastoin kuin oli tarkoitus.