Vaihdoin IR-palikan COM1-porttiin ja jo rupesi pelittämään! Ilmeisesti emolevyn COM2-portin IR-asetukset on tarkoitettu jollekin kännykän tai kameran kuvansiirtovehkeelle. Eli WinLIRC toimii, mutta sen numeropainikkeista tulee ihmeellisiä saksalaisia kanavanimiä. Mistähän ne saa muutettua?
EI mitään "infrapuna-asetuksia" saa biosissa määrätä, ne on tarkoitettu emon lisä-IR-modulille, eikä muun merkkiset infrapunalaitteet moisia asetuksia kaipaa. Muun merkkiset palikat on tarkoitettu toimimaan standardeissa porteissa. EI saa käyttää XP:n systeemirestorea, se tuhoaa kaikki .INI-fileet. Esim. Kiss Satdem-T tallentaa jokaiselle tv-ohjelmalle oman .INI-fileen, jotka sitten hävitetään systeemirestoren tapahduttua, eli palataan sen hetkiseen tilaan, joka vallitsi kun restorepointti muinoin tallennettiin. Jos siis on tallentanut 100 TERATAVUA DVB-T-ohjelmia restorepointin luonnin jälkeen ja kone kaatuu ja tulee systemrestoreeraus, menettää KAIKKIEN 100 teratavun elokuvien tiedot. Ei siis itse elokuvia (.MPG), mutta menettää inifileisiin tallennetut asiat. Minä naputtelen niihin faileihin omia kommenttejani, eli kaikki hengentuotteeni siis katoaisi kaatumisen seurauksena. Ei kiitos.
Mitä helvettiä? DvbViewer TE:llä kortti toimii lähestulkoon nykimättä/pätkimättä. Signaalin voimakkuus kieppuu yleensä siinä 90 pinnassa, ja uncorrected blockkeja tulee harvoin. Mutta mutta... Kun yritän katsoa samoja kanavia (lähinnä SubTv & The Voice) DvbViewer Prolla, jonka siis eilen ostin, nykii ja pätkii kuva niin perkeleesti. Signaalin voimakkuus pysyy samassa, mutta uncorrected blockseja tulee tuhansittain Ylen kanavat ja kolmonen toimii tuolla Prollakin, mutta Nelonen, Subi ja The Voice tekevät tuota. Olen kokeillut monta kertaa peräjälkeen vaihtaa Pro -> TE, aina lopputulos on sama. TE:llä toimii, Prolla ei. Ehdotuksia?
No niinpä tietenkin :OI TE:llä prossun usage pyöri (kaikki prosessit yhteensä) siinä 60-70% kieppeillä, Prolla ~95%. Toden totta kun käyttöaste hyppäsi sataan, alkoi samalla myös nykyttäminen. Menee siis prossukaupoiksi.. Nykyisellään Duron 800Mhz, joka ei siis näytä Pro -versiolle riittävän. 1,2Ghz TB, jota emo näyttää tukevan, lienee jo tarpeeksi tehokas? Ei kellään olisi halukkuutta moisesta luopua?
En aivan ymmärrä julmettuja prossutehokuormianne, joten kertaan tässä omaa tilannettani, jos siitä saisi jotain vertailukohtaa vikojen etsinnälle: 5 % paikkeilla kuorma on kun katsoo kokoruudulla ja tallentaa, 10 % piikeissä käy kun samalla koneen kanssa muutakin tekee, eli liikuttelee ikkunoita tms. (Socket-A MobileBarton@2200 MHz) (ilmainen tallenninsofta eli TE-versio, jolla tallennetaan "PS-koodia"), väylä 200 MHz. Vertailuksi toinen koneeni: (Socket-A Sempron@2018 MHz) (ilmainen tallenninsofta eli TE-versio, jolla tallennetaan "PS-koodia") syö noin 14 % prossutehoa, väylä on 188 MHz. SIISPÄ 110...220 MHz kellotaajuuskin voisi riittäisi prossulle! Julkinen Salaisuus™: rautakiihdytys. Sonicin dekooderi minulla, mutta muitakin valmistajia on, jotka sallivat DXVA-kiihdytykset. Silloin prossutehontarve on käytännössä nollassa, eli tuo minunkin lukemani sisältää jo palomuurit, pöpöskannerit, atomikellotäsmäykset jne. jne. jne. Kaiken A ja O siis on se, että annetaan prossun MMX-käskyille ja näytönohjaimen raudalle mahdollisuus suorittaa kaikki mahdollinen rauta-avusteisesti. Meritoidaan DS-filtterit niin, että "hyvät" dekooderit ovat kingejä talossa ja hitaat huonot dekooderit toisarvoiseksi määrättynä. Manipulointi hoidetaan vaikkapa FilterManager.exe:llä (DSFilterMeritAdjuster - rlfm_bin1_4.zip). Ja määräykset siis kohdistetaan audio-dekooderiin, video-demultiplekseriin(Mpeg2), video-dekooderiin(Mpeg2). Muilla DS-filttereillä ei ole kovin suurta väliä, ellen ihan väärin muista. Kun DXVA on tahallaan disabloitu (teen niin kun suoritan rinnakkain kahta-kolmea video-operaatiota yhden prossun varassa, eli kun kiihdytys on jo varattu videokatselukäyttöön), on prossukuorma DVB-T-tallennuksen aikana 18-22%. SIISPÄ 440 MHz suoritintaajuus riittäisi kun ei kiihdytyksiä käytä. Tehonkulutukseen ei vaikuta se, onko kuva näkyvissä täysikokoisena vaiko piilossa. Ikkunassa pitäminen syö hieman enemmän tehoa, noin 26% näkyy piikeissä. Pienitehoisella koneella toki kuva pidetään joko piilossa tai kokoruutuisena, ei ikkunoituna. Yllämainittu tapahtuu Sonicilla toimittaessa. Muun merkkisen Mpeg2-softan käyttäjä tehköön omat vertailunsa, koska juuri se Mpeg2-softa on päävastuussa suoritintehon käytön määrästä. Hienot kuvanparannusfiltterit (maksullisessa Pro-tallennussoftassa tai juppi-Mpeg2-softassa) saattavat panna polvilleen maailman nopeimmankin koneen. Mutta miksi tallennusvaiheessa ihmefilttereitä pitäisi käytellä? Luotettava tallentuminen on pääasia, ja luotettavuus on hyvä kun prossukuorma on lähes nollassa. Polvillaan oleva kone tuottaa tallenteeseen datadroppeja. Kiusataan konetta sitten tallenteen katselun aikana millä filttereillä huvittaa, kaatuminen ei silloin ole vaarallista, tallenne on jo turvassa. Lopuksi vielä se yleisin skenarioni, eli alikellotettu prossu ja kaksi tv-korttia samanaikaisesti tallentaen: AirStar2 ilman kiihdytyksiä ja Kiss Satdem-T kiihdytettynä (koska Kiss on kamala tehosyöppö): Prossukuorma 50% +-5% (Socket-A MobileBarton@1650 MHz, 150 MHz väylä). Joten 825 MHz prossutehollakin voisi kahta tv-korttia käskeä. Etenkin jos molemmille annettaisiin lupa rautakiihdytyksiin, mutta se vaatisi DS-filtterien ankaraa hienosäätöä, muuten kone on epävakaa. Vakauden takia minä siksi kiellänkin kahden samanaikaisen kiihdytyksen käyttämisen. Eipä tule mystisiä kaatumisia, vaikka usein teen kolmea video-operaatiota samaan aikaan. .
Minulla on vapaana 1400 MHz ThunderBird 100 MHz väylällä. Sitä olen käyttänyt pääasiassa alikellotettuna, 1430 MHz enimmillään, koska emon piirisarja oli pullonkaulana. Lukkovapaa, eli kertoimet saa muuttaa millaiseksi haluaa. 133 MHz väylää tuo ei taida sietää, eli jos emosi ei tajua 100 MHz väylää, tuo prossu ei kelpaa.
Emo näyttäisi tajuavan 14 kertoimen päälle, joten kyllä tuo kävisi.. Paljonko on hintasi? Minulla on tosin tässä emossa mahdollisuus käyttää myös 266 -väylällä toimivia prossuja, joten myös joku TBred kävisi...
Nyt tarvisi aloitteleva harrastaja apuva... Näin lyhyesti... Ostin kyseisen kortin verkkokaupasta, toin sen kotiin ja asennus sujui muitta mutkitta kunnes käynnistin koneen uudelleen. Jostain syystä hiiri ja näppäimistö eivät toimineet , no kokeilin vaihtaa PCI-paikkaa tuloksetta, latasin uudet ajurit emolevyyn ja kokeilin uudestaan, mutta nyt ovat ideat loppuneet. Koneessani on siis Asus P4S8X-X emolevy, Intel Pentium 3,06Ghz prossu ja Ati Radeon 9200 SE näytönohjain... Luulen että ongelma liittyy ajureihin koska jos poistan Airstarin ajurit ja laitan kortin kiinni ei ongelmaa esiinny ennenkuin käynnistän koneen uudelleen.
Millainen poweri on? Kokeile järeämmällä powerilla. Sekään ei ehkä auta jos emon regulaattorit ovat heikkotehoiset. Joko olet hionut oksidit pois kuten olen neuvonut aiemmin tässä topikissa? ( https://www.dvdplaza.fi/forums/showpost.php?p=556530&postcount=285 ) Kyse siis saattaa olla virrankulkuongelmista, joiden syy on oksidoitunut kullattu pinta tai emon/powerin heikot virransyöttökyvyt. Vasta kun tuo virtapuoli on varmistettu kunnolliseksi, sitten kannatta alkaa metsästää softapuolen vikaa/ongelmaa.
Tuli sitten tarkistettua levynliitospinnat ja kirkkailta näyttävät. Virtalähde on Sunny technologies:n malli LC-B300ATX ja virtaa on 300w, epäilen kumminkin että tämä vika virtalähteestä johtuisi koska eilen kun olin jo kertaalleen poistanut Airstarin ajurit, laitoin kortin koneeseen ja kone toimi ihan moitteettomasti. Asensin uudelleen ajurit ja sain kortin toimimaan ja tuli sitten koko ilta telkkaria katseltua kunnes avasin koneen uudelleen ja taas hiiri eikä näppäimistö toimineet... Arvelin myös ettei tämä ole emolevystä kiinni Ja se unohtui vielä kertoa että kone toimii hyvin vikasietotilassa vaikkakin kortti on kiinni
Lisäkortti nukkuu kunnes se herätetään, ja silloin se imee maksimivirtapiikkinsä ja alkaa syödä sitä tehoa jota se toimiakseen haluaa. Tämä äkillinen piikki voi sotkea koneen, korruptoida muistipiirin esimerkiksi, ja epävakaus ilmenee kohta tai vasta myöhemmin. Mitään ei todista se, että kone jaksaa kaatumatta 3D-peliä pyörittää, tai muuta testiohjelmaa. 100% kuorma on reguloinnille eri asia kuin siirtyminen nanosekunnissa nollasta sataan prosenttiin. Se piikki juuri kaataa koneen, jos reguloinnissa on hiemankin liikaa joustoa eli viivettä (elkot viallisia, puolijohteet kuolemaisillaan). Pulmaan auttaa tilapäisesti (prossun ja muistin osalta vain) jännitteiden nosto. Pci-väylän jännitettä ei välttämättä voi nostaa, joten lisäkortit yhä sekoavat virtapiikkien takia. Agp-väylän voltteja saa joissain emoissa nostettua, eli näytönohjain ei sitten sekoa. Mutta jännitenostot ovat vain oireen peittämistä, vika ei silti poistu mihinkään, se vain jatkaa pahenemistaan kun tehotasot ylijännitteiden takia kasvavat. Ei siis kannata hylätä virransyöttöongelmia kenkkuilun syypäänä. On turha tulla kuukauden päästä valittamaan, että vika oli sittenkin powerissa/emon reguloinnissa. Minähän käskin kokeilla toisella powerilla. Toisella emollakin, jos mahdollista. Niin minä paljastin viallisen kortin, jonka vaihdoin ehjään, kuten topikin romaaneistani käy ilmi. Elkot esimerkiksi kuoleentuvat ajan kanssa, minä vaihdoin tänä syksynä emoa koska entisessä alkoivat elkot pullistella liikaa, en jäänyt odottamaan lopullista sekoamista. Jatkakaa nyt vapaasti softaongelmien parissa seuraavaksi, kun kerran rautavikamahdollisuudet on eliminoitu (?). Se onkin niin mahdoton suo, että minusta ei ole avuksi. Mielestäni ihmisen aivoilla ei voi paikantaa softavikoja. Pilli Kates ehkä voi, mutta ei maallikko. Rautaviat ovat helppoja, mittalaitteilla löydettäviä. Yksiselitteisiä.
BTW (osta tie), onko kyseessä USB- vaiko PS2-hiiri ja näppis? Mikäli PS2-tavarat sekoavat, vika on todella massiivinen, oikeastaan vain alijännite voi aiheuttaa moista (virtapulma, eli rautavika joko AirStarissa tai powerissa tai emossa, syypää selviää vain vaihtamalla joku/jotkut noista kolmesta). Yleismittarilla tai skoopilla voisi vakoilla näppiksen tai hiiren saamia jännitetasoja; hiiren/näppiksen/radiovastaanotinyksikön ruuvit auki, muovi pois päältä ja heti pääsee tökkimään mittapuikot kaapelin liittimiin tai piirilevylle. Tarkastamaan, ovatko jännitetasot tarpeeksi ylhäällä (5,0 V) ja onko notkahduksia. Etenkin sillä hetkellä kun käynnistää DVBViewerin tai muun tv-kortin. USB:n tapauksessa vika on todennäköisemmin softapuolella. Windowsilla on oikeastaan tapana kadottaa USB-laitteita itsekseen. Etenkin jos on sallinut USB-laitteille virransäästömoodeihin menemisen. Minä olen kieltänyt. Eron näkee siitä, että hubin kaikki valot palavat aina. Eipä katoile minulla usbihiiri. Jos valot sammuvat joskus, virransäästö on sallittu ja usbilaitteet saattavat kuolla kupsahtaa, eli eivät herää käskystä. Paitsi seuraavalla buutilla. Kannattaa vaihtaa usb-porttia, jotta käyttiksen on pakko reagoida, pika-asentaa ajurinsa uudelleen. Saa ehkä uuden IRQ:n, jos vaikka entinen meni päällekkäin jonkun yliherkän kapineen kanssa, ja siitä seurasi haittoja. Ylipäänsä pci-korttipaikan vaihtaminen viereiseen ja usbiportin vaihtaminen voi auttaa. Oikeastaan pitäisi vielä sen jälkeen putsata rekisterit, mutta se on työläämpää, vaikka apuna olisikin putsausohjelmia.
Taisi tuo näppiksen ja hiiren toimimattomuus tässä tapauksessa tarkoittaa vain Windowsin ja laitteiston täydellistä jumiutumista. Noilla oireilla minäkin lähtisin kyllä ensin varmistamaan laitteiston toimivuutta.
Airstar 2 tuli perjantaina verkkokaupasta. asennus meni hyvin. mutta dvbviewer ei oikeen suostunu toimimaan. heti alussa tuli "tunererror" valitusta ja sekin ku valmiina listassa olevia saksalaisia kanavia yritti kattoo. dvbviewerin skanni ei löydä suomalaisia kanavia ollenkaan ja en todellakaan osaa niitä manuaalisesti laittaa. mitä tehdä ekana. minulla ei ole digitv/tv korteista mitää kokemusta. TE ja pro versioita olen molempia kokeillu. lisäksi ihmettelen miksi kortti näkyy verkkoyhteyksissä verkkosovottimena joka näyttää tilaksi yhdistetty.. luulin että siellä näkyy vaan nettiin liittyvät kortit. tällä kortilla kun on nyt ip osote ja kaikkea.. kiitos kaikesta avusta