Akustiikkataulu

Mistä kohtaa sä hintoja löysit?

 

Esitteet-linkin takaa löytyi http://www.paroc.com/SPPS/Akustiikka/Esitteet/Akustiikkahinnasto_10A_rev11.pdf

 

Eli 16,50 €/m2 0% ALV. Aika edullista.

 

Joo suurinpiirtein 20 euroa tuli neliölle hintaa.Olisiko ollut edes sataa euroa laatikko.Jotkut Parocin toimittajat karhuavat vielä toimitushintaa jos sitä ei varastosta suoraan löydy.Kannattaa etsiä lafka jolla sitä varastossaan on tai jotka eivät ota toimitusmaksua jos päätyy noita ostamaan.Toimitusmaksu taisi olla 50 euron luokkaa.Pari laatikkoa riittää jo hyvin ja jo se määrää riittää tekemään oikein sijoiteltuna paljon plussaa äänelle.

 

Kyllä hyvältä vaikuttaa, saanen vielä udella, että oletkos päällystänyt noita millään?
Tuoltahan saisi 50mm reunalistaa, jolla vois peittää viimeistelemättömät reunat. Mahtuiskohan niiden listojen ja taulun väliin vielä ohut kangas, joilloin listat pitäisivät "verhoilukankaan" jämptisti paikoillaan, silloin noitten paneeleitten verhoilu olisi todella helppoa
Paketissa oli 6 x 50mmlevyä, jolloin paketissa olisi 4,32neliötä tavaraa ja kahdessa siten 8,64neliöö.. luulis riittävän.

 

Olen päällystänyt ihan tavallisella sisustuskankaalla.Paljaat reunat kannattaa todellakin sulkea jollakin,vaikka mainitsemallasi listalla.Mahdollisuuksia on niin monia kuin itse keksii.Ja kyllä, eiköhän se kangas siihen väliin mahdu.

Olen muuten nähnyt tyylikkäitä taulun tyyliin tehtyjä akustotauluja jossa itse akustolevyn päällä on ollut ohut (pellava?)kangas johon oli jossain firmassa "printattu"leffateemoja.Kuin leffajuliste mutta kankainen.
Vaikkeivat päässeet itse julisteen tasoon oli se minusta huomaamaton ja eikä sitä mieltänyt akustolevyksi millään.Kehykset oli tehty alumiinista.

 

Tänä aamuna maili tulla tupsahti..
Tälläinen oli vastaus thomannilta:
"Ikävä kyllä kyseisiä mittaustietoja ei ole saatavana" eli se siitä, muutenkin olin kerennyt kallistua jo noihin Aku levyihin.

Kiitoksia SPEAR vastauksesta, itsekki aioin taiteilla tuohon sisustuskankaan pintaan jonkin näköisiä kuvioita.

 

Oma huone on suunnilleen saman kokoinen. Tarvittavaan akustointimateriaalin määrään vaikuttaa suuresti se, mihin sen materiaalin sijoittaa huoneessa. Etenkin bassovaimennuksen kannalta sijoitus on oleellista. Nurkat (etenkin kaiuttimien lähelle olevat) ovat parhaita paikkoja, koska siellä on bassoenergiaa paljon. Höpisen nyt paljon bassovaimennuksesta, koska se on mielestäni pienessä betonihuoneessa se isoin ongelma ja siksi tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen. Minulla on 4kpl 1200x600x200mm ja 3kpl 1200x600x100mm vaimentimia nurkkiin sijoitettuna. Saattavat kuullostaa massiivisilta mutta todellisuudessa vaimentimet eivät vie tehokasta asuintilaa juuri lainkaan. Suurin osa vaimentimista on etunurkissa ja kirjahyllyjen päällä poissa jaloista. Vaikutus on hyvin huomattava koko taajuusalueella, vaimentavathan bassoansat myös korkeampia taajuuksia, jollei niitä peitä heijastavalla materiaalilla. Jokatapauksessa nämä ovat niitä vaimentimia, jotka muuttavat huoneen luonteen.

Sitten tarvitaan vaimennusta vielä ainakin ensiheijastuksien kohtiin, myös takaseinälle (diffusorikin käy takaseinälle kunhan etäisyyttä kuuntelupaikkaan on tarpeeksi). Ensiheijastuskohtiin kannattaa laittaa niin paksu vaimennusaine/diffuusori kuin mitä kehtaa. Loppujen lopuksi vaimennusainetta ei kulu ensiheijastus kohtiin kovin paljon, joten ei sitä kallista 10cm vaahtomuoviakaan paljon tarvitse ostaa.

Loppu riippuukin jo sitten paljon huoneen kalustuksesta ja muusta, mutta tuossa on mielestäni aika hyvä lähtökohta. Eli:

1. Bassovaimennus
2. Ensiheijastukset
3. Tärykaiunpoisto (jos vielä tarvetta) seinille tai kattoon asennettavilla vaimentimilla/diffuusoreilla

Tämä on siis minun tapani lähestyä asiaa, ei mikään absoluuttinen totuus tai yleinen mielipide. Perustelen järjestystä sillä, että 1. ja 2. vaikuttavat 3.:seen, minkä takia tärykaiunpoisto kannattaa tehdä vasta viimeisenä. Myöskin huoneen balanssi säilyy tällä järjestyksellä parempana, vaikkei kaikkea tekisikään kerralla, sillä bassovaimennusta tuskin voi olla liikaa.

 

Optimaalisin näin:

1. Bassovaimennus: Vuorivillaa eli kivivillaa (ei pistele ja haise niin paljon kuin lasivilla, ja vaimennustehokin on parempi) kuutiometrikaupalla nurkkiin, halpaa, eikä kukaan kävele nurkissa saamassa vuorivillatikkuja varpaisiinsa.
   
2. Ensiheijastukset: studioprofiililevyä jokaiseen heijastekohtaan, näin eivät edes diskantit jää heijastavaksi, kuten jää kaikilla muilla sileäpintaisilla vaihtoehdoilla. Diffuusorikin kelpaa, mutta pääasia on, että ei jätetä diskantteja tarkasti peilautuvaksi, eli on pakko käyttää jotakin profiloitua ainetta, oli se sitten absorbentti tai diffuusori.
   
3. Tärykaiunpoisto: Vinoon asennettuja levyjä, sikahalpa ja supertehokas tämän ongelman poistaja. Jos halutaan pitää akustiikka kovana, levyt ovat kovia, esim. mdf tai lastulevy tai lasi. Jos halutaan pehmentää akustiikkaa samalla, levyt ovat huokoista puukuitulevyä, joko 12 tai 25 mm paksuna. Kattoon asennettuna vaativat jonkin pölyn varisemisen estopinnoitteen, joko maalataan, tai ostetaan levyt valmiiksi pinnoitettuina; tuulensuojalevyjä (pirun ruman värisiä vihertäviä). Tai juppihinnalla Halltex-merkkisinä pinnoitettuina kauniimman värisenä.

 

Olisiko sinulla Stobias mitattua dataa huoneestasi noiden nurkkavaimentimien osalta?Itse en ole saanut toimimaan nurkkaa yläbasso tai ennemminkin alakeskialuetta lukuunottamatta.Tässä olisi tarkoitus alkaa rakentamaan järeämpää rakennelmaa käyttäen hyväksi juuri huoneen nurkkia juuri siitä syystä että siellä ne ovat huomaamattomat mutta järeää siksi että aikasemmat kokeilut ei ole mainittavasti itse ongelmaa mihinkään poistaneet.
Pirun vaikea bassotaajuuksiin on kyllä pureutua ilman järeitä toimenpiteitä.

 

Mitenköhän toimisi samalla idealla etunurkkiin kaarevaa levyä, joka olisi vain 20mm paksua? Toki hellasärön särähtäessä, kaaren säde olisi vain 300mm ja profiili neljännesympyrä. Kuva kertonee sijoituksen paremmin.
Ainakin DVB-G kirjoitti tuolla aikaisemmin, että 10mm levy 30mm ilmaraolla vastaisi 40mm levyä seinässä kiinni.

Entäpä miten vaikuttaa jos ei aivan lattiasta kattoon pinoaisi levyä? Esim. lattiasta ensimmäisen levyn alareunaan tulisi n.80cm matkaa ja tästä ylöspäin levyä 180cm, jolloin jäisi vielä katon ja levypinon yläreunan väliin 10cm.

 

En ole niin sanonut, jos olen, kyseessä on typo.

Ainetta pitää olla enemmän kuin ilmaa, se on nyrkkisääntö. Eli 50 mm kokonaispaksuudessa 30 mm villaa ja 20 mm ilmaa, se kyllä kelpaa.

Menisi sata vuotta perustella tarkemmin, mutta lyhyesti idea on se, että:

1) kaukana pinnasta olkoon tehokas ja kallis levy, joka vaimentaa ääntä hyvin. Esimerkiksi 20 sentin päässä betoniseinästä on 5 senttiä paksun tukevan levyn pinta, eli ilmarakoa jää 15 senttiä. Tuollainen ilmarako on liian avara, siellä ääni köpöttelee minne sattuu, kuin kissa ja hiiri ikään, sellainen eteneminen pitää estää. Siispä:

2) sijoitetaan ilmarakoon halvinta mahdollista kevyttä vuorivillaa. Se estää raossa tapahtuvan äänen etenemisen. Lisäksi vaimennusvasteesta tulee vaakasuorempi. Mitä suurempi tyhjä ilmatila villan taakse jää, sitä pahempaa siksakkia vaimennusvaste tekee ja siellä tyhjässä tilassa kaikuu.

Kokonaan ilmarakoa ei tarvitse täyttää, 15 cm rakoon riittää 10 cm villa, kunhan sitä asetellaan hieman vinoon/sikinsokin, että hiiri ei pääse juoksemaan yhtenäistä vapaata reittiä. Vaikka niin, että vuorotellen halpislevyt ovat kiinni betonissa tai hyvässä akustolevyssä.

 

Levyn takana olevan ilmavälin merkityksestä saa hyvin käsityksen kun katsoo vaikka Ecophonin käppyröitä esimerkiksi vaikkapa tämä:
http://www.ecophon.fi/templates/SystemPage____2892.aspx

Olen hiukan erimieltä tästä asiasta.Vaikka bassot onkin ongelma, yhtä suuren ellei suuremman ongelman muodostaa pienessä kopissa myös ympäriinsä tapahtuvat heijastukset ei pelkästään ensiheijastuskohteet.Lisäksi nurkkavaimentimilla pelkästään ympäriinsä tapahtuvan heijastusten minimointi ei onnistu.
Kukin määrittelee itse omansa alustoinnin tärkeysjärjestyksen mutta betonikopissa kun ollaan painotus on ainakin meikäläisellä enemmän tähtää jälkisoinnin pienentämiseen,heijastusten tasaiseen vähenemiseen ympäriinsä huonetta noin esimerkkinä koska nämä ovat kaikkein helpoiten saatavissa ja suhteellisesti ilman vaivaa.Bassojen kuriin laittamisessa onkin sitten haastetta tavallista akustointia enemmän.

Ajattelin kuitenkin tehdä nurkkaan "jytkyn" vaimentimen ja katsoa minne asti sillä pääsee.Mitatakin pitäisi.

 

Valitettavasti ei ole mitään vertailukelpoista ennen/jälkeen materiaalia, mutta useiden desibelien eroja saa aikaan vielä alle 100hz:n taajuuksillakin pelkästään siirtämällä jotain vaimenninta huoneessa. Pitäisi olla ohjelma, jolla saa mitattua vaimentumisvasteen bassoalueelta, koska se kertoo paljon enemmän kuin pelkkä amplitudivaste. Room eq wizardissa taitaa olla mahdollisuus tuohon, joten tämänhetkisestä tilanteesta voisin periaatteessa ottaa mittauksen, mutta ei ole mitään mihin sitä verrata. En viitsi ruveta vaimentimia huoneesta poiskaan kantamaan. Mittaustuloksia samalla periaatteella toimivista vaimentimista löytyy täältä.

Ei riitä tuollainen vaimennusainemäärä. Nurkkavaimentimet perustuvat siihen että niissä on A) paljon vaimennusmateriaalia B) mahdollisimman tehokkaassa paikassa. Vaimentimien ei ole pakko ulottua lattiasta kattoon mutta vaimennusaineen määrästä ei silti voi tinkiä loputtomiin.

Nurkista heijastuu paljon ääniä, juuri niitä heijastuksia vaimentimilla pyritäänkin vähentämään. Heijastuksia tapahtuu matalillakin taajuuksilla, vaikkei se käsiä läpsäyttämällä paljastukaan. Näiden heijastumien kannalta nurkkavaimennin on optimaalisessa paikassa, eikä paikka ole mikään huono korkeiden äänien vaimentamiseenkaan.

Edelleenkin puhutaan ihan samoista asioista, mutta on syytä muistaa että jälkisointi huoneessa on taajuudesta riippuvainen. Tavallisessa betonikämpässä jälkisointi on bassoilla todella pitkä verrattuna korkeampiin taajuuksiin. Ts. et tule saamaan jälkisointia kuntoon ilman järeää bassovaimennusta. Korkeiden äänien osalta jälkisoinnin lyhentäminen on toki helppoa, muttei yksistään kovin hyödyllistä.

Minun tärkeysjärjestykseni menee ongelman suuruuden mukaan, ei sen mukaan mikä on helpointa toteuttaa. En kylläkään ymmärrä mikä noissa bassovaimentimissa niin haasteellista on? Rakentaminen ei ainakaan ole vaikeaa. Se on sitten eri asia jos muut perheenjäsenet eivät moisia vaimentimia huoneeseen halua, mutta sillä ei ole enää akustiikan kanssa mitään tekemistä.

Nurkkia pitäisi saada vaimentia varten käyttöön mahdollisimman paljon ympäri huonetta. Tuon linkin mitattauksistakin käy ilmi että vaimennusaineen levittäminen tehostaa vaikutusta, vaikka määrä pysyy samana.

 

Nuo tuotteet suunnitellaan ilmavälin kanssa käytettäväksi. Tavallinen vuorivilla tai studioprofiililevy käyttäytyy eri tavalla, ne vaativat ilmarakoon täytettä.

Siispä pitää jokaisen akustointiaineen omia käppyröitä tarkkailla, kuinka kyseinen aine käyttäytyy eri ilmarakojen kanssa. Nyrkkisääntö kuitenkin, että mitä tiheämpi aine, sitä immuunimpi se on ilmaraon heikoille puolille. Kannattaa panna kaveri huutamaan levyn toiselle puolelle. Jos aine läpäisee kaverin äänen, se on "harvaa/pehmeää" ja vaatii ilmarakoon täytettä, muuten "seinä kuuluu". Jos kaverin puhe ei levyn läpi kuuliu, se on tiheää, eikä korva kuule kunnolla mitä levyn takana tapahtuu, siellä saa olla ilmaa, lumiukkoja, marsuja tai villaa.

 

Eikös nää ole vähän ristiriidassa keskenään?

edit: Mulla olisi muuten yksi (1200mm x 2400mm) Gyptone BIG Line 6 levy ylimääräisenä. Oli Gyptonepaketissa ylimääräisenä suojalevynä == kulmat kasassa jne. Kunnon TIS-mies kasaa tuosta vielä kitillä edustuskelpoisen akustiikkataulun. Hinta: hae pois, tarjoan oluen.

--
Hiukkasnopeus ja absorboiminenn.

 

Ei ole mitenkään ristiriidassa keskenään, ehkä vain ilmaisin asian epäselvästi. Jos käytössä on vaikka 1 kuutimetri vaimennuslevyjä, on tehokkaampaa peittää niillä useampi nurkka kuin mättää koko kuutiometri yhteen nurkkaan. Näin saadaan isompi osa heijastelevista nurkista peitettyä. Vaikka materiaalipaksuus pienenee, vaimentava pinta-ala kasvaa. Edelleenkin on siis yhtä paljon vaimennusmateriaalia tehokkaassa paikassa, eli nurkassa. Levittää saa kunhan ei tingi kokonaismäärästä, sehän tuon linkin takaakin käy ilmi.

 

Optimoinnista on kyse. Että mihin pyritään. Kuvitellaan, että huoneessa on 100 neliömetriä pintoja:

A) kun kuutiometri villaa pannaan yhteen paikkaan, hyöty on olematon (1 neliömetri pinnasta saadaan "akustoitua" mutta 99 neliömetriä jää akustoimatta. Väärin optimoitu, hukkaan menee kuutiometri vaimennusainetta.

B) kun kuutiometri levitetään huoneen kaikille pinnoille riittämään, saadaan kyllä kaikki 100 neliömetriä "akustoitua", mutta koska ainevahvuus on vain 1 cm, vaikutus ulottuu pelkästään ylimmille diskanttitaajuuksille. Väärin optimoitu, hukkaan menee kuutiometri vaimennusainetta.

C) jospa jaetaankin kuutiometri 10 neliömetrin alueelle, saadaan 10 cm ainevahvuus, ja käytetään vielä 10 cm ilmarakoa, jos se tälle aineelle on eduksi.

C1) sijoitetaan levyt vaikkapa kuulijan taakse, koko takaseinä peitettyä, ehkä pari neliötä jää sivuseiniinkin. Näin saadaan huoneen takapää vaimennettua tehokkaasti, kaiut sieltä hävitettyä. Ihmisen ollessa lähellä takaseinää, hän aistii huoneen akustiikan muuttuneen, takapuoli maailmasta ei kaiu, etupuoli kaikuu, tuntuu kuin 50% maailmasta olisi akustoitu 10% ainemäärällä. Dipolikuunteluun tämä sopisi, kun huoneen etupää halutaankin pitää kovana.

C2) sijoitetaan levyt pönttökaiuttimien peilauspisteisiin, koska pönttöjen ääni pilaantuu pahasti ensiheijastusten takia. Saadaan selkiytettyä stereokuva, jämäköitettyä se, mutta varsinaisesti huoneen akustiikka ei vielä paljon muutu (vain 10% pinnoista käsitelty).

C3) sijoitetaan ainemäärä kaikkien nurkkien peitoksi 45 asteen kulmiin, jätetään osittain ilmaa levyjen taakse. Näin saadaan huoneesta imettyä pois bassoja, enemmän kuin muilla sijoitustavoilla. Toisaalta muun huoneen akustiikka ei edelleenkään tunnu muuttuneen mitenkään.

C4) käytetään ainemäärä tärykaiunnan poistoon, ripotellaan shakkiruudukon tyylisesti pitkin seiniä, paloitellen levyt 50x50 cm paloiksi, jotta levyjen reunapinta-ala kasvaisi ja ainetta riittäisi laajemmalle alueella. Koska levyn reunat osallistuvat voimakkaasti akustointiin, shakkiruutujen ei tarvitse olla kiinni toisissaan, vaan 50 cm kokoiset palaset voidaan sijoittaa esim 60...70 cm rasterille.

C5-C999) optimointitapoja on ääretön määrä. Aina kannattaa hoitaa pois päiviltä pahin ongelma ensiksi, sitten kuunnellaan viikko, ja jos jokin asia alkaa ärsyttää, optimoidaan levymäärä auttamaan kyseisen ongelman poistossa, tai ostetaan lisää levyjä sen ongelman poistoon.

Taitaa käydä niin, että aloittelija ostaa liian pienen määrän ainetta, ja jopa sijoittaa sen väärin, hyötyvaikutus jää tällöin olemattomaksi. Hieman isompi ainemäärä taas levitetään liian laajalle aueelle, jolloin tapetaan huonekaiunnasta diskantit pois, (betoni)huone muuttuu mumisevaksi ja möriseväksi. Eli pahennettiin akustiikkaa, joka jo ennestään oli jylisevä.

 

Missä kohtaa ne akustiikkataulut ( 50 mm) ovat tehokkaimmat? Ensiheijastuksissa sivuseinillä ja kuuntelupaikan takana?

Kun täällä jossain oli jonku kirjoittelijan huoneen kuva, niin siellä oli akustiikkataulut kaiuttimien takana etuseinällä. Eihän siellä pahemmin ole hyötyä muuta kuin matalia ääniä sieppaavista elementeistä? Kaiuttimien taakse menee suoraan taajudeet joiden aallon pituus on yli kotelon leveyden, eikö näin. Myös sinne menee toissijaisia heijastuksia (joita menee jokapaikkaan).

 

Mitä taajuttaa tulisi vaimentaa heijastavissa pinnoissa ja mikä olisi paras akustointilevy vaihtoehto? ja voiko esim resinaattoreita käyttää heijastuksien vaimentamiseen, kun mielestäni paikallisessa hifiliikkeessä oli sellaisia kaiuttimien takana ja sivu seinillä ( paikassa, josta kaiuttimen näkisi peilinkautta). Jos resonaattori on viritetty vaimentamaan esimerkiksi 500hz ääntä, niin vaimentaako se myös kaikkia siitä lyhyempi aaltosiakin aaltoja eli 500hz ->?

Vai minkälaista akustointi ratkaisua suosittelisitte tarkkuttaa ja selkeyttä haluavalle? Etenkin hifiliikkeessä näkemän siireltävät laudakehikoissa olevat n. 120cm korkeat ja vähän päälle puolimetriä leveät laudoilla kehikoitut levyt ( en tiedä sitten oliko resonaattori vai ihan normaali akustointi elementti) siirreltävyyden ja visuualisestikkin kiinnostaisivat. Luin myös diffuusorista ja siitä saa rakennettua nähtävästi ihan hienojakin, en tiedä toimivuudesta, koska ei ollut artikkeliinkaan kirjoitettu, rakennus ohjeetkin löytyivät. Tee-Se-Itse Tehokas Diffuusori

Kiitos vastauksista!