Itsellänikin on sellainen juomapullovyö. Pullot ovat sangen isoja ja kesällä tuppaavat nopeasti lämpiämään tietty. Vyössä on myös pieni tasku vaikka dexalin energiageelejä varten ja arvatahan saattaa, että ne kuumuvat kesällä aivan hirveän makuisiksi. Kyllähän sitä lämmintä vettä juo ennemmin kuin selkäänsä ottaa, mutta geelejä ei vedä erkkikään. Kesä on vaikeata aikaa hölkkäillä pitkiä matkoja, mutta aikaiset aamut tai myöhäiset illat auttavat vähän viileämmällä ilmanalallaan. Viime viikot ovat olleet kaikista otollisimpia lenkkeilylle. Tiet ovat pääsääntöisesti sulia, lämmintä on ollut juuri sopivasti ja ilma on vaikuttanut happirikkaalta. Ja täälläpäin tiepölyistä ei juuri tietoakaan. Iloisia juoksuhetkiä... :king:
Olen yrittänyt juosta tasaista vauhtia, mutta kyllä parhaaseen lopputulokseen pääsisin juoksemalla alun todella hitaasti, koska vanha diesel vaatii hieman tyhjäkäyntiä ensin Seitsemän-kahdeksan minuutin kilometrivauhti alussa (ehkä noin viisi km) olisi minulle paras aloitus. Hötkyillä ei kannata oikein missään vaiheessa ennen 35 kilometriä, jonka jälkeen voikin sitten pelleillä kunnolla jos virtaa enää on Maratoniin voi jäädä koukkuun, vaikka matkan varrella olen aina vakuuttanut itselleni, että ei ikinä enää! Ai niin, kiitos onnitteluista! Pääasia tuossa juoksuhommassa on mielestäni se, että sen on oltava aina hauskaa, muuten on vaarana innostuksen hiipuminen. Itse juoksen joskus perisuomalaiseen tapaan itseni lenkillä totaaliseen piippuun, jonka jälkeen into on vaarassa lopahtaa. Kunnollisesti tuollaisesta tempoilusta ei ole mitään hyötyä, mutta ylirasitus (ylikunto) ei ole kivaa. Keväisessä kelissä juostun tunnin helpohkon lenkin jälkeinen olotila on aivan erilainen. Lisäksi seuraavana päivänä tekee mieli lähteä uudelleen. Välillä on hyvä tehdä muutakin, esim. pelata pallopelejä tai käydä spinningissä.
Kappas, löysin Juoksija-lehden nettisivuilta artikkelin, jossa käsketään juoksemaan näitä pitkiä lenkkejäkin todella verkkaiseen tahtiin. En ole noita yli 20 kilsan lenkkejä tainnut juosta kuin kerran, sekin 33 asteen helteellä ilman juomaa. Ainoa siitä lenkistä jäänyt positiivinen muisto on se että on hengissä Käynpä tänään koklaamassa miltä tuntuu 20+ lenkki vähän hitaammalla tahdilla ja vielä näin viileämmällä kelillä. Söitkö muuten maratonin aikana jotain energiageelejä tai vastaavia? Taidan ottaa tänään hiukan lakua mukaan jos vaikka uhkaa energia loppua... Sehän se pääasia tässä on että hauskaa pidetään. Mitäköhän järkeä tätä muuten olisi harrastaa Tähän mennessä tuota monipuolisuutta on kyllä löytynyt: 2 kertaa viikossa kuntosalia, 2-3 kertaa pallopelejä(sulkis, sähly, squash, yms.) ja sitten 1-2 kertaa lenkkeilyä. Sitä lenkkiä ei tähän mennessä ole välttämättä edes joka viikko kerennyt juoksemaan, mutta silti juoksukunto on ollut mielestäni hyvä. Nyt aluksi ajattelin että juoksisin sen pari kertaa viikossa, toinen lenkki 10km intervallitreeniä ja toinen sitten pitempi, 20km+ lenkki. Parille vimpalle kuukaudelle ajattelin tehdä jonkun hiukan juoksupainotteisemman ohjelman, kunhan tästä nyt saa tutkittua ensin alan kirjallisuutta ja mietittyä mikä olisi järkevä harjoitusohjelma
Dodiin 24 kilsaa tuli hölköteltyä. Vauhdin oli tarkoitus olla hiukan hitaampaa, mutta siellä tuuli niin kovin että olisin hiljaisemmalla vauhdilla jäätynyt. 1h50min tuossa tuhraantui aikaa, eli n.13km/h oli vauhti. Juomien mukana pitäminen vaikuttaisi jo tämänpituisellakin reissulla olevan ihan järkevää, alkoivat pohkeet tuossa loppukilometreillä olemaan sen verran maitohapoilla. Mutta pohkeita lukuunottamatta ei kyllä tuntunut tämäkään lenkki ollenkaan pahalta. 30-35 kilsan kohdallahan se maratonissakin paha vaihe vasta tulee... Nyt tuli katkeralla tavalla huomattua että ihan millä tahansa paidalla ei voi juosta pitkiä matkoja! Mukavaa kun nännit ovat vereslihalla ja kirvelevät, ja toisesta oli tullut sen verran verta että oli paitaankin tullut mukavat läntit. Ihan kankaasta läpi asti Noita juoksupaitoja en ole ikinä tarkemmin tutkaillut, muuta kuin että hinta on jotain 40-50 euron luokkaa. Pitää varmaan miettiä seuraavaksi millaiseen paitaan panostaa
Kokeilin kerran geelejä, mutta ne ovat niin kauhean makuisia, että mielummin tyydyin banaaniin. Karkkia voi syödä maratonia edeltävänä iltana, mutta maratonpäivänä voi tulla tukala olo matkalla, jos nauttii liikaa kumikarkkeja. Lakusta en tiedä, verenpainetta se taitaa nostaa? Pitkät lenkit juostaan aina hitaasti, paitsi kilpailuissa... Muuten todennäköinen seuraus on ylikunto ja väsynyttä meininkiä seuraavilla lenkeillä. Sinulla on todella monipuolinen liikuntavalio, tuosta on pirun hyvä lisätä hieman juoksun osuutta valmistauduttaessa maratonille. Itse juoksin max 60-70 km viikossa pari viimeistä valmistautumiskuukautta. Pitkä (erittäin hidas) lenkki oli max 30 km (joka on kyllä yläkanttiin).
Maraton tosiaan alkaa vasta kolmenkympin jälkeen. Ihmetytti minuakin kun 2h - 2,5h lenkit olivat suorastaan helppoja kun reenasi maratonille. Mutta itse kisassa alkaa kyllä kolmenkympin jälkeen vaan sattua joka paikasta ja sitten maaliinpääsy onkin ennemminkin tahdosta kiinni ja siitä kestääkö kroppa Ei missään nimessä kannata juosta puuvillaisella t-paidalla. siitä tulee kunnon kastumisen jälkeen lähinnä hiekkapaperia muistuttavaa materiaalia lenkillä. Hulluilta päiviltä esimerkiksi sai ohuita hengittäviä tekokuitupaitoja Adidakselta 15 eurolla. Kyttäät siis vaan jotain alea tuollaiseen hengittävään tekokuitupaitaan. Nännit kannattaa maratonille (tai reenilenkeille) muutenkin teipata vaikka laastareilla, muuten menee veriseksi touhuksi. Lisäksi kannattaa ostaa vaseliinia, jota kannattaa laittaa ainakin nivusiin. Aina näkee juoksijoita maratonilla joilla sisäreidet on verillä.
Joo, juostu on kerran. Reilu vuosi sitten tuli kavereiden kanssa luvattua (muutaman oluen jälkeen) että kesällä juostaan maraton. Tapahtumaksi valittiin "suomen suurin maraton" eli Tukholman maratoni. Ajankohta on mielestäni hyvä kun on heti kesäkuun alussa. Ei mene koko kesä "pilalle" treenatessa.. Ja on tuo muutenkin tapahtumana eri tasoa Suomen maratoneihin verrattuna. Lopputalvi ja kevät meni treenatessa 3-5 kertaa viikossa ja maaliin tultiin reilussa 4 tunnissa. Aloitin jopa turhan varovasti koska toinen puolisko oli 10min nopeampi kun ensimmäinen, ja maaliin tultaessa en ollut ihan puhki. Ehkä joskus taas uudelleen, mutta johokin maailman suurin maratoneihin.. Lontoo, Berliini, New York tai joku vastaava voisi olla kiva juosta.
Ainakaan NYC:in maratoniin et pääse ellei ole olemassa alle kolmeen ja puoleen tuntiin juostua aikaa jossain paperilla. Eivät katos ota kaikennäköisiä "hävisin vedon"-jamppoja mukaan
Kyllä sinne voi päästä ihan arvonnan kautta vaikka mitää juostua aikaa ei ole. Hakijoita on n. 100 000 ja ottavat viissiin alle 40 000 mukaa kisaan.
Ei nyt ainakaan ekalla kerralla onnistunut tuo hitaasti juoksu. Pitänee ottaa joku kaveri mukaan että voisi rupatella ja juosta hiljemmin. On vaan vaikeaa saada kavereita mukaan lenkille! Nyt kuuntelin leffa-aiheista podcastia ja ajattelin että sillä saisi jotenkin rennomman ja hitaamman juoksun aikaan kuin normaaleilla treenimusiikeilla. Ei toiminut
Oho, onpas siellä osanottajia! Tommosen lössin mukana olisi hienoa lähteä juoksemaan. Ei taitaisi vaan ihan halvaksi reissuksi tulla
Taidat olla huippujuoksija, joten et todennäköisesti tarvitse hirveästi opastusta juoksun saloihin. Nopeasti puolimaraton menisi sinulla jo tuolla harjoitusvauhdilla aikaan 1 h 37 min. Aika hyvin pystymetsästä! :thumbsup:
Aika haipakkaa päästelet, tuolla vauhdilla ei kauaa kestäisi mukana Kympin lenkkiin menee n. tunti (tai vähän päälle) rippuen tietysti vireystasosta ja päivän kunnosta. No, mulla ei olekaan mitään suurempia ambitioita, kunhan omaksi iloksi ja itseni voittamiseksi hölkyttelen menemään...
Nooh... Huippujuoksijaksi mua ei kyllä ikinä ole kutsunut, mutta kestävyys on aina ollut vahvimpia puolia. Eli koulussa olin satasella hitaimpia ja sitten pururadalla vedettävillä vähän pitemmillä lenkeillä siellä nopeammassa päässä. Ihan pystymetsästäkään en tule, vaan kyllä sitä on muutama vuosi lenkkeilty enemmän tai vähemmän, riippuen aina siitä missä kunnossa jalat ovat. '04-'05 kun polvetkin olivat vielä melkein täydessä tikissä tuli vedettyä 5-6 lenkkiä viikossa, mutta ne olivat lyhyemmästä päästä, n.7-8 kilometriä. Pitkillä matkoilla riittää vielä oppimista, kävin lainaamassa alan kirjallisuutta juuri kirjastosta. Yksi erittäin mielenkiintoinen kirja löytyi siitä mitä salilla kannattaa tehdä että siitä olisi hyötyä juoksussa. Vähän aina ollut vikana tuo että opin yleensä kaiken yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta tuo eilinen pitempi lenkki opetti että ehkä tällä kertaa vois olla hyödyllistä tutkia jo ennen maratonia miten siellä kannattaa toimia Oli muuten tänään pohkeet aikas jumissa, mutta poljin äsken täysillä kymmenen kilsaan niin sai maitohapot taas liikkeelle. Yritin kyllä eilen illalla venytellä hyvin, mutta siitä ei tällä kertaa suurta apua näyttänyt olevan.
Tänään et varmaankaan lähde lenkille? Todella kunnioitettavan kovaa tahtia juokset, periaatteessa tuolla vauhdilla voisi olla kolme tuntia vaarassa maratonilla. Ja varmasti onkin.
Itse asiassa olen kyllä piakkoin lähdössä lenkille kun sain kaverinkin lähtemään Eli lyhyempää ja hitaampaa lenkkiä kuin eilen. Palaudun rankoista suorituksista paremmin kun harrastan seuraavana päivänä jotain kevyttä liikuntaa. Tuolla eilisellä lenkkivauhdilla menisi hiukan yli kolme tuntia, mutta turha semmoisia on alkaa miettimään. Jos alan pistämään itselleni jotain aikatavoitteita niin onnistun aivan varmasti alkukilometreillä vetämään niin kovaa että tuhoan heti kaiken toivon edes maalinpääsystä. Eikä vielä ole mitään hajua miltä se 30-35 kilsan kohdalla tuleva vaikein kohta tuntuu kehossa, sanovatko polvet ja pohkeet sopimuksensa irti yms. Varsinkin polvien kanssa tulee yllättäviä kiputiloja välillä, pitää toivoa että sitten itse juoksupäivänä eivät vaivaisi...
Nännit kannattaa teipata eli laastaroida ennen pitkiä lenkkejä. Ja ennen maratonia erityisen huolellisesti. Yhden maratonin olen juossut, vuonna 2002 Helsingissä, meni hitusen alle neljän tunnin. Sen jälkeen kunto pääsi rapistumaan aika totaalisesti, mutta nyt on taas asiat hiukan paremmalla mallilla, ja olen alkanut haaveilla toisen maratonin suorittamisesta, kenties vielä tänä vuonna. Kalzalla näyttäisi tuo lyhyempien matkojen kunto olevan jo kovaa luokkaa, joten siitä maratonsuoritus ei tule jäämään kiinni. Olennaista on siis se kestävyyden kehittäminen pitkillä ja hitailla lenkeillä. Kun olet aina juossut vauhdikkaasti, niin vaikeinta kaiketi tulee olemaan tarpeeksi hitaan vauhdin löytäminen noita pitkiä lenkkejä varten. Semmoinen pari tuntia, tai vähän ylikin, kerran viikossa niin hitaalla vauhdilla kuin suinkin ilkeät, niin eiköhän siitä hyvä tule...
Mukaan vaan Paavo Nurmi Maratonille kauniiseen Ruissaloon kirmaamaan! Millä nuo nännit kannattaa teipata, onko kenties jotain erityisesti asiaa varten suunniteltua teippiä jolla ei lähtis kaikki karvotukset samalla mukana? Vai jeesusteipilläkö tämäkin hoituu? Vai ihan normilaastareitako meinasit? Pitää seuraavalla pitkällä lenkillä katsoa vain aikaa eikä pituutta ollenkaan. Hitaasti juokseminen on kyllä vaikeaa. Varsinkin jos juoksee tuolla yleisillä teillä niin eihän siellä kehtaa niin hitaasti lönkyttää että jää mummojen jalkoihin!