1. Ei kai kukaan plazalla kuvittele, että kun bassovaste on suora, niin kaikki on hyvin, sanoo korvat mitä tahansa? Vastemittaus on se perustavanlaatuisin mitattava, mutta ei kai sitä erkkikään ala kuuntelemaan pahasti muista kaiuttimista erottuvaa ja väärässä suunnassa olevaa subbaria, sanoo mittari mitä hyvänsä? 2. Ei, vaan ensin ostetaan ne kaiuttimet. Piste. Sitten se jossain vaiheessa se subbari alkaa kiinnostaa ja kun nikkarointitaitoa löytyy, niin aletaan miettiä DIY-ratkaisua. Sitten tehdään niin hyvä, kuin oma osaaminen, jaksaminen ja lompakko kestävät. Ei kai täällä kukaan ole ostanut ensin subbaria ja sitten kaiuttimia (jäljellä olevalla budjetilla)? Tai rakennellut DIY-lisäbassoa ennenkuin on edes kaiuttimet hankittu. Hetken aikaa sitten kyse oli liian hintavista subbareista. Nyt on kyse kalliiksi tulevista DIY-projekteista. Ja siitä, että DIYnäkin pitäisi rakennella ihan koko kaistaa tuuttaavia kaiuttimia (ainakin itse olen siinä käsityksessä, että tuo on monta kertaluokkaa vaikeampaa, kuin pelkän lisäbasson tekeminen, mutta sanoin jo, että en DIY-hommista mitään tiedä). Tällä hetkellä pollisi näyttää lukuja 85% vs 15%. Mitä, eikös kaikki plazalaiset ole upottaneet vähintään 90% kaiutinbudjetistaan lisäbassoon?
Eikös subbari ole DIY-miehelle aika kiitollinen kohde. Kotelon muodolla ei ole merkitystä, lähinnä tilavuus merkkaa, ja lopputulos on varsin hyvin mallinnettavissa etukäteen tietokoneella. Sinänsä DIY-touhu lienee aika pienen piirin hommia.
Yhtälailla noita kertaalleen suunniteltuja kaiuttimia löytyy, ei kukaan käske tehdä sitä huonosti ja muutellen. Tosin kaiuttimen sopivuus huoneeseen pitää selvittää, kuten kaikissa kaiuttimissa. Mutta eipä nuo paremmat kaiuttimet herätä kiinnostusta koska ovat niin suuria, vain subbari saa olla kookas ja maksaa rahaa. :sleep:
Yli 20%:ia vastannut kyllä.:love: Kävi pollissa moka, olisi pitänyt laittaa että maksaa subbari enemmän kuin pääkaiuttimet. No, mennään tällä.
On sellaisiakin kaiuttimia jotka eivät välitä huoneesta yhtikäs mitään (toki aivan paljaat betoniseinät eivät kelpaa näillekään, mutta sen nyt varmaan jokainen älysi muutenkin).
Jos on hankittu alusta lähtien järjestelmää sitä silmällä pitäen, että pääkaiuttimien tueksi tulee jokatapauksessa laadukas subwoofer, niin usein se näkyy valittujen pääkaiuttimien hinnassa. Esimerkiksi saman mallin lattiakaiuttimet maksavat usein huomattavasti enemmän, kuin jalustaversionsa. Jos bassot on kuitenkin kaikissa tapauksissa tarkoitus ohjastaa subwooferin heiniksi, niin turha siitä lattiamallin paremmasta bassopäästä on maksaa. Tämä nyt menee sitten laajemminkin koulukuntakeskusteluksi, että onko 2.1 parempi kuin 2.0 suunnilleen samalla budjetilla. Itse suosittelen 2.1 aina, kun edes horisontissa näkyy siirtyminen monikanavaan - se subwooferi kulkee paremmin mukana päivityksissä eikä mikään osa laitteistoa jää 'tarpeettomaksi'. No oho, jopa viidesosa eli selkeä vähemmistö. Vastaajien määrä toki on niin pieni, että kolme vastausta heittää prosentteja moneenkin suuntaan. Vähemmän harhaanjohtavaa olisi sanoa, että jopa huikeat SEITSEMÄN plazalaista on upottanut subwooferiinsa suuremman rahasumman, kuin muihin kaiuttimiin. Kelaa, hei seitsemän ihmistä! Psykedeellistä! Kyllä on merkittävä määrä harrastajia hakoteillä (alspen näkökulmasta). Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää, mikä näillä hahmoilla on kokonaisbudjetti ja tilanne muutoinkin ie kuinka moni on samassa tilanteessa kuin Tootsi, jolla on valmistajan edullisinta mallisarjaa olevat etukaiuttimet, itse rahaa ja hikeä säästämättä kasattu DIY-subbari ja seuraavana edessä kaiutinsarjan päivitys parempaan. Mitään järjenvastaista tuosta ei löydä. Tuo asteikko on suhteellinen. Jos pääkaiuttimia on kaksi ja ne ovat maksaneet yhteensä 400e, niin eihän tuolla neljällä sadalla edes saa kummoista lisäbassoa. Pitäisikö Alspen mielestä ostaa huono lisäbassokin, kun kaiuttimissa tuli säästettyä? Sehän vasta nerokasta rahanhaaskausta onkin! Toisaalta ei sillä 800e budjetilla olisi kuitenkaan saanut kelvollisia kaiuttimia, kun etupäähän pitää laittaa 2000e ja silläkin ostaa käytettynä alunperin tuplan maksaneet kaapit.
Subwoofer on lisäbasso ja sen tehtävä on toistaa bassotaajuuksia. Koko on fyysinen välttämättömyys, käytännössä. Pieni ei toista bassoja alas asti. Miksi ostaa bassokaiutin, joka ei toista bassoja? Pienempi jalustakaiutin saattaa hyvinkin toistaa koko alueen ihan yhtä hyvin kuin lattiamallinen isompi veljensä, paitsi 30hz pätkä taajuustoiston alareunalla. Se on aika pieni pätkä, jos alue on vaikka 60-20 000hz. Kun taas jos tavoitealue on 20-90hz ja siitä jäädään 50-90hz niin puolet on kateissa. Hiukan eri asia. Ja "maksaa rahaa" on edelleen vähän suhteellinen käsite. Alle tuhannella eurolla saa erittäin hyvän lisäbasson, jossa ominaisuudet riittävät kriittisemmällekin kuuntelijalle isommassakin tilassa. Koska viimeksi alle tuhannella eurolla on saanut mitään muuta, kuin entry-level 5.0 sarjan tai hieman laadukkaamman parin kaiuttimia? Hitto, huomasin juuri, että lisäbassohan on halpa hankinta! :king:
Tarkennus, löytyy siis leffasubi (220l LLT) SEKÄ musiikkisubi (passiiviviritetty xls) x_jmt_x:n ajatusmaailma kohtaa täysin omani.
Alspe: Tiedän, että olet "hifimiehiä" ja haluat kuunnella puhtaasti soivaa musiikkia (tällä tarkoitan, että hyvillä kaiuttimilla) mutta eikö sinua yhtään mietitytä se mitä sinulta jää musiikista kuulematta ilman subwooferia? Jos haluat kuulla musiikin tai elokuvan äänet niin kuin ohjaaja/musiikintekijä sen haluaa niin sinulta jää käytännössä kuulematta kaikki alle 25Hz äänet ja ehkä enemmänkin...
Nykyaikainen 2ch musiikkisetti syntyy tehokkaimmin ja parhaalla mahdollisella hinta/laatusuhteella aktiivimonitorein 2.1 järjestelmänä. Yleisin (jopa ainut tarvittava) toistolaite on pc-tietokone, joten tavanomainen dac-äänikortti parilla inputilla (usb koneeseen sekä esim rca ulkoisen soittimen liitämistä varten varten) kelpaa mainiosti "esivahvistimeksi". Erillisen vahvistinlaatikon hankinnasta säästyy roppakaupalla rahaa ja onhan dac-äänikortti on kätevämpi sijoittaakin huoneeseen. Aktiiveilla on monia kiistattomia etuja passiivikaiuttimiin verrattuna. Kyseessä on aina täsmälleen parhaalla mahdollisella tavalla yhteen toimivaksi suunniteltu kokonaisuus, eikä passiivihifistelijöiden ikuisesti jatkuvaa "toimivan yhdistelmän etsimis" -päivityskierrosta tarvitse harrastaa alkuunkaan. Aktiivikaiuttimet saattava aikanaan monikanavajärjestelmään siirryttäessä rajata soveltuvien av-vahvistimien joukkoa pre-out tarpeen vuoksi, mutta tämä ei mitenkään täysin ylitse pääsemätön seikka tule olemaan. Aktiivikaiutin ei myöskään suoraan tarkoita Geneleciä, vaan erittäin hyviä merkkejä on muitakin, esim Klein&Hummel ja Dynaudio kalliimmista merkeistä sekä KRK, Adam ja Esi edullisimmasta.
Miten niin yleisin? 15-30 vuotiaiden keskuudessa näin saattaa olla mutta musiikkia kuuntelevat muunkin ikäiset. Itselläni taitaa Denon DCD-735 CD-soitin olla käytetyin musiikin toistolaite koska en jaksa ripata yli tuhatta CD-levyäni tietokoneen kovalevyä täyttämään. Mutta kukin tietysti tekee kuten haluaa mutta yleisintä toistolaitetta ei taida enää olla koska homma on pirstaloitunut. Jotkut veivaa pelkkiä vinyylejä ja jotkut kuuntelevat pelkkiä mp3-tiedostoja puhelimellaan. Eläköön valinnanvapaus.
Toivossa on hyvä elää. Yleinen käsitys tosiaan on, että kun alle 60 Hz taajuudet ajetaan subbariin niin homma on pulkassa. Omassa käsityksessä bassotoisto ulottuu jopa 300 Hz asti. Siihen on matkaa, ei vain 240 Hz vaan kolme oktaavia!.
Kumma kyllä niitä eduista huolimatta aika vähän näkee pidemmälle panostetuissa ja viilatuissa seteissä eikä messudemot ole millään tavalla passiivitoteutuksista niitä erottaneet. Siitä on helppo päätellä, että on olemassa muita eroja jotka ovat kertaluokkia suurempia. Esimerkiksi aktiivien vahvistinosa ei todellakaan tarkoita, että se olisi kaiuttimelle sopivin tai paras. Se on vain yksi kompromissi vyyhdissä jossa mm. valmistajan maksimaalinen voitto on merkittävä tekijä.
Minä taas teen jaon mukavan selkesti näin: Infraäänet: <20 Hz* Bassoäänet: 20-200 Hz Keskiäänet: 200-2000 Hz Diskanttiäänet: 2-20 kHz Ultraäänet: >20 kHz * Siis vaikka 20 Hz pienempiä taajuuksia ihmisen sanotaan kuulevan koska käytännössä aistimus liittyy enemmän tuntoaistiin kuin kuuloaistiin korkean kuulokynnyksen takia.
Hinnat ulkomuistista, suht lähellä ovh:a pitäs olla. Oma laitteisto siis kyseessä: Subbarina Velon DD12, ovh muistaakseni 3400e + anti mode 250e Etuskobet B&W XT4, ovh 2400e Keskiskobe B&W XTC ovh 800e Takaskobet Elac 301, ovh muistaakseni 500e Ovh hinnoissa ollaan siten about 3650 (subbari) vs 3700e (muut). Setti on valittu periaatteella pitää olla tyylikästä, mutta myös kuulostaa hyvältä. Tällä euromäärällä saisi kyllä asteen laadukkaampaakin ääntä, mutta ero ei mitenkään hirvittävä olisi. Sen sijaan lootien ulkonäkö ottaisi aika tavalla takapakkia ja erityisesti subbari kasvaisi tilavuudessa huomettavasti. Subbarin hintaa tässä tapauksessa siis selittää pieni koko ilman suurta kompromissia suorituskyvyn puolella. Jossain määrin olen myös sitä mieltä, että tässä 2k+ hintaluokassa skobejen "paremmuus" on enemmän mielipideasia kuin absoluuttinen fakta (jos ei puhuta överihinnoista). Tämä oma setti on sellainen, joka ihan oikeasti näyttää ja kuulostaa erinomaiselta. Esim nykyisin ei hifimessuita palatessa tule sellaista "voi kun saisi settiä uusittua" fiilistä, kuten silloin joskus. Siten setti on imo nyt rahallisesti aika hyvin tasapainossa kun pitää ottaa huomioon ulkonäköseikat. Disclameria sen verran, että kun tästä jotain uusiksi menee, niin se liittyy nimenomaan skobeihin, ei subbariin. Voin hyvin kuvitella, että joskus ostaisin ovh hinnaltaan olevat 5-6k pari etuskobet, mutta en voisi kuvitella että subbari tästä kalliimmaksi muuttuisi.
Kaikissa pidemmälle panostetuissa ja viilatuissa seteissä on Genelecit. Jos ei ole, setti on vielä täysin vaiheessa. Sinä olet siis sitä mieltä. Genelecin messusetti soi kylläkin joka messuilla messujen parhaiten. Kyllä se kuuleppas alspe kunnon aktiivikaiuttimessa tarkoittaa. Kunnon aktiivikaiutin on esim tämä lähimpää Olvia tuleva. Vahvistimet on tehtäviensä tasalle mitoitettu ja hoitavat SPL:n tuotossa tarvittavat hommelinsa jetsulleen niinkuin pitää. Se onnistuu helposti, koska SPL:n tekijät ovat ennakkoon tiedossa toisin kuin random-irtovahvareissa. Niiden SPL-partnereita ei tiedä ennakkoon kukaan, täsmämitoitus on mahdotonta. Kaikki aktiivikaiuttimet eivät ole parhaita, mutta kaikki parhaat kaiuttimet ovat aktiivikaiuttimia. Aktiivikaiutin macht frei.
Genelecin tuotteet ovat erinomaisia mutta tällainen puheen sävy ei uskovaisten höyrypäiden jutuista paljon eroa. Ihmisillä on oikeus Geneleciä "huonompaan" äänentoistoon. Geneleciä paremman kaiuttimen tekeminen ei liene teoreettisesti mahdotonta vaikka aika pirun vaikeaa se lienee. Onko internetti muokkaamassa meistä yhden totuuden torvia?
^ toivoin, että kukaan ei olisi TAAS mennyt tuohon provoon. Jos vähän lukee foorumin historiaa niin keskustelut jostain kumman syystä livahtavat todella usein Genelecciin. Audioholicin ollessa jäähyllä pitkään, oli keskutelut neutraalimpi. Mutta kun profeetta pääsi raudoistaan niin jostain kummasta syystä joka toiseen topicciin mukaan Genelec/aktiivikaiuttimet vaikka sitä olisi kukaan kysynyt tai kaivannut. Monien topiccien keskustelu sotkeentuu ja taas tapetilla on Genelec. Koko dvdplazan äänentoisto keskustelu on vain DIY-subbareita ja Genelecin kaiuttimia. Foorumin ilmapiiri ja näkemyksen leveys on tuhottu ja ihmisiä suurinpiirtein manipuoloitu tai vähintään pilattu monet topicit G-jeesustelulla. Harmillista kun täällä on paljon hyvääkin.
Tämä oikeus tulisi poistaa, mikäli minulta kysytään. Esitettiin raa'asti virheellisiä mutu-väittämiä, jotka pelkästään korjattiin. Huippuluokan aktiivikaiutinta todellakin löytyy "pidemmälle panostetuissa ja viilatuissa seteissä" seinäupotuksella ja ilman. Todellisissa Mestaruussarja -asennuksissa niitä vasta löytyykin. Mitä apostoli-alspe halusi sanoa, oli että hänen tapetointiiin viehtyneiltä ostaa-myy-soutaa-huopaa -vinettäjäkaveruksiltaan niitä ei löydy kuin alle neljäsosalta. Messudemo on aina messudemo, mutta huomio kiinnittyy niissäkin olosuhteissa tapahtuman parhaiten hallinnassa olevaan bassotoistoon, kiitos aktiivikaiuttimen säätöjen. Tämän huomaaminen messujen hälinässä tietenkin edellyttää että ymmärtää äänentoistosta edes jotakin, ymmärtää messuhärdellin raskaat rajoitukset äänentoistolle ja keskittyy kuuntelemaan korvilla oma suu kiinni. Kunnon aktiivikaiuttimien messudemoa alspe ei ole luultavasti koskaan käynyt oikeasti kuuntelemassa eturivin keskipaikalla istuen ja keskittyen suu suljettuna, ovella on vain käyty vähän hönöttelemässä ja sitten juostu karkuun papattamaan seuraavaan kohteeseen. Reaaliäänentoiston Tiedustelupalvelun seurantaraportin mukaan alspe liikkuu messuilla aina kaverilaumansa ympäröimänä puhelin korvalla ja suu käyden jopa demon aikana. Alspen ja alspen kavereiden papattimet pitäisi teipata ilmastointiteipillä demon vastaanottokuntoon ja takavarikoida ovella matkapuhelimet, jotta hyvän äänen erottamisprosessin ensimmäinen G-alkiotaso voitaisiin edes teoriassa saavuttaa.