Predator D+ nähnyt teininä leikattuna Kainuun prikaatissa kunnon version. Kai tämä lasketaan tähän ketjuun
31/31 Evil Dead Rise (2023) https://www.imdb.com/title/tt13345606/?ref_=fn_al_tt_1 Book of the Dead, riivattuja henkilöitä, kamera-ajoja, haulikko, moottorisaha. Siinä tämän elokuvan suurimmat kiinnikkeet Evil Dead franchiseen. Minutes Past Midnight (2016) kauhuantologiaan mainion "Ghost Train" segmentin ja myöskin hyvin onnistuneen The Hole in the Ground (2019) kauhufilmin ohjannut Lee Cronin naittaa ensimmäisen Evil Deadin vakavamman kauhun ja jatko-osan kieliposkessa vetelyn onnistuen kohtuullisen hyvin. Mielestäni vähänkin huumorin olisi voinut jättää kokonaan pois, sillä Evil Dead Risen suurin ongelma on, että se ei ole pelottava. Ulkoisesti kaikki on kohdallaan: upea valaistus, lavastus ja kuvaus. Mutsia esittävä Alyssa Sutherland vetää hyvin, maskeeraukset ovat tyylikkäitä, verta ja gorea on varmasti riittävästi. Ehkä olen jo paatunut näihin gorefesteihin tai kauhukuu on turruttanut pelkoaistini, kun ainoa kohtaus joka herätti reaktion oli se, kun raastinraudalla vedettiin jalkanahkaa pitkin. Siltikin, Evil Dead Rise on taiten ja genreä rakastaen tehty kauhupuiston vuoristoratakyyti. Pitempään genren parissa pyörineelle se ei tuota sen suurempia yllätyksiä, mutta perussettinä se on varmatoiminen. Jatkoa lienee luvassa, koska 12 miljoonan taalan budjetilla kolahti box officesta 146 miljoonan kakku.
When Evil Lurks (2023) Demián Rugna ohjasi joitain vuosia sitten erinomaisen karmivan Aterrados-elokuvan (jolla varsin typerä suomalainen käännösnimi, Kauhua Buenos Airesissa) ja nyt pistetään uutta putkeen. When Evil Lurks saattaa hyvinkin olla kuluvan vuoden paras kauhuelokuva, joka kampittaa esim. uuden nolon Exorcistin suoranaiseen häpeään. Eräänlaista pahuus/riivauskauhua tämäkin edustaa, mutta hieman omaperäisemmin ja arvaamattomammin. Veljespari löytää ruumiin metsästä ja tämä selkkaus johtaa oudosti infektoituneen tyypin jäljille. Kohta upotaankin syvemmälle suohon ja kaaos karkailee käsistä sinne sun tänne. Uskomattoman armoton elokuva, jossa kukaan ei ole turvassa eli lapsetkin saavat osakseen ja varsin brutaalisti. Muutamaankin otteeseen hätkähdin melkein ääneen, kun groteskit ja häiriinnyttävät kohtaukset seuraavat toisiaan. Uhkaa ei selitellä liiaksi, vaan antaa mennä vaan. Oikein pahansuopa elokuva, ja siitähän minä tykkään.
ma 30.10. Mike Flanagan: Ouija: Origin of Evil (2016) Spiritistiä esittävä huijari kutsuu vahingossa todellisen pahan hengen kotiinsa, ja hänen tyttärensä tulee riivatuksi. Kritisoin aiemmin Smile-elokuvaa siitä, että se nojaa pelkkään säikyttelyyn. Tämä tekee pitkälti samoin, mutta yhdistää säikyttelyn hyvään tarinankerrontaan, mielenkiintoisiin hahmoihin ja loistavaan ohjaukseen. About miljoona kertaa parempi kuin lautapeliin perustuneen elokuvan prequelin pitäisi kaiken järjen mukaan olla. Mike Flanagan osaa. **** Harry Bromley Davenport: Xtro (1982) (uusintakatselu) Pikkupojan isä katoaa valonvälähdykseen, mutta palaa vuosia myöhemmin kotiin muuttuneena miehenä. Sekasalaatti UFOja, alieneita, body horroria, telepatiaa, paranoiaa ja henkiinherääviä leluja, joka on niin omituinen mutta kuitenkin laadulla tehty kokonaisuus, että ei tästä voi olla pitämättä. Ja Maryam d'Abo viisi vuotta ennen Bond-tyttöyttään on ihuna. **** ti 31.10. John Cherry: Ernest Scared Stupid (1991) Huithapeli Ernest P. Worrell auttaa naapuruston lapsia puumajan pystyttämisessä, ja vapauttaa samalla vahingossa metsään haudatun ja vuosisatoja uinuneen peikkodemonin, joka muuttaa lapset puupatsaiksi. Jim Varneyn tv-mainoksissa esiintynyt koheltava ja jatkuvasti äänessä oleva hahmo oli niin suosittu, että sai oman elokuvasarjansa, joista Scared Stupid on neljäs. Lapsille suunnattua kohelluskomediaa, mutta 30 vuotta sitten uskallettiin tehdä lastenleffoistakin pelottavia, ja tässä on lastenleffaksi yllättävän hyvää säikyttelyä. Komediapuoli vaan on harmillisen huonoa. **½ Scott Derrickson: Sinister (2012) Tehdäkseen taustatyötä rikoskirjailija muuttaa perheensä kanssa taloon, jonka edelliset asukkaat murhattiin. Murhien taustalta löytyy yllättäen jotakin yliluonnollista, joka asettaa kirjailijan perheen vaaraan. Derrickson luo erinomaisesti tunnelmaa ja paikoin loistavaa unenomaista fiilistä. Leffan rakentama mytologia on mielenkiintoinen ja Ethan Hawke on pääosassa mainio. **** Michael Dougherty: Trick 'r Treat (2007) (uusintakatselu) Keskenään risteävissä Halloween-iltana tapahtuvissa tarinoissa tavataan sarjamurhaajia, vampyyreitä, kummituksia, ihmissusia ja demoneja. Reilulla mustalla huumorilla höystetty viihdyttävä Halloween-säikyttely. ***½ Jaahas, 60 kauhuleffaa tuli lokakuussa katsottua. 46/60 ennen näkemättömiä ja 40/60 levyltä. Kuun parhaat uudet löydöt: 1. Let's Scare Jessica to the Death (1971) 2. Pearl (2022) 3. Sinister (2012) 4. No One Will Save You (2023) 5. The Black Room (1935)
Teini-ikäisen Ellien prostituutiota harjoittava äiti murhatan vasaralla. Ellie sijoitetaan orpokotiin, jossa jöötä pitää rva Deere talkkarinsa kanssa. Ellie huomaa, että orpokodissa tapahtuu outoja asioita. Suljettuja huoneita, kadonneita asukkaita. Mutta pakeneminen tuntuu mahdottomalta. Etsivä Calvin aavistaa, että kaikki ei ole kuten pitää ja jatkaa murhatutkimuksia. Sympaattinen pikku proto-slasher-leffa.
Tämä täytyy aina silloin tällöin katsoa. Bunuelin ja Dalin surrealistinen lyhytelokuva vuodelta 1929. Partaveitsellä viilletty silmä, kämmenestä tursuavia muurahaisia, irtokäsi kadulla, mätäneviä aasinraatoja, flyygeleihin sidottuja pappeja, kadonneita kainalokarvoja... Unen logiikalla etenevä rakkaustarina on ehdottomasti suositeltava.
Auringonpimennyksen aikaan syntyy kolme lasta. Kymmenvuotispäivän lähestyessä, he alkavat murhata lähistön ihmisiä mitä moninaisimmilla tavoilla. Kukaan ei osaa epäillä kilttejä lapsia, paitsi heidän ikätoveri Timmy. Hän yrittää kertoa kolmikosta isosiskolleen Joycelle, mutta hän ei usko Timyä. Kunnes joutuu omakohtaisesti kokemaan kolmikon metkut. Yllättävän jäntevä raina.
Kauhukuu on vietetty, kiitokset kaikkille osallistujille ja arvioita kirjoittaneille. Muutamia kivoja täkyjä sieltä sai katsomislistalle poimittua. Itse pääsin lukemaan 31 katsottua kauhuleffaa johon voi olla tyytyväinen. Stetsonin lierin nosto vintsukalle 60 elokuvan saldosta. Ensi vuonna uudestaan. Pelit.fi foorumilla on viritelty tammikuulle Science fiction aiheista tammikuuta 2024. Olisiko täällä innostusta pitää tällainen kauhukuun tyylinen kuukausi, jolloin katseltaisiin tieteiselokuvia? Moni omassa kokoelmassa olevista elokuvista kyllä painuu sinne scifikauhu osastolle, mutta ei kriteereiden tarvitse olla kovin tiukat. Kunhan jotain scifitatsia leffasta löytyy, niin kelpaa kaanoniin.
Predator 2. Jos jättää parit huonot näyttelijäsuoritukset pois niin jäntevä esirys. Ekalle 4,5/5 täĺle 3,75/5,
Miksei: 30 päivää Scifiä - Marraskuun SciFielokuvat - 2023 Ei jaksaisi odottaa kahta kuukautta näiden juttujen lukemista.
Kun Riley Steele ja Kelly Brook sukeltelee 3Dnä keskellä leffahuonetta niin elokuvan pisteet nousevat yllättävästi Leffa on tyhmyydessään aivan huippu. Kunpa Piranha 3DD olisi ollut lähelläkään samaa. Voisihan tästä tulla 3DDD ja mielellään Ajan ohjaamaan. 3,5/5
Laitetaas hyvissä ajoin muikkaria kaikille kauhufriikeille. Parin viikon päästä alkaa jälleen kauhukuu ja kova yritys tsekata jälleen tänäkin vuonna mahdollisimman paljon kauhuelokuvia lokakuun kuluessa. Kirjoitelkaahan kaikki kommentteja ja arvioita 31 days of horrorin aikana katsomistanne kauhareista. Itselläni ei mitään suurta masterpläniä katsottavan suhteen ole, randomilla hyllystä poimintoja, toki mahdollisuuksien mukaan eri vuosikymmeniltä. Pitää kuitenkin koittaa ujuttaa settiin mukaan myös maantieteellisesti muutakin kuin usa/uk osastoa.
1/31 Psycho Girls (1986) https://www.imdb.com/title/tt0089850/?r ... %2520girls Leffan prologissa nuori Sarah myrkyttää vanhempansa rotanmyrkyllä. Kuluu parikymmentä vuotta jotka Sarah on viettänyt Lakeview Asylumin vankina. Hänen sisarensa Victoria ei ole koskaan antanut Sarahille anteeksi tämän kauheaa rikosta, mutta on lopulta päättänyt nähdä hänet kasvokkain turvakodissa. Victoria ei huomaa, että Sarahin verenhimo ja hulluus ovat vain kasvaneet. Sarahin ymmärrettyä, ettei hänen sisarensa auta saamaan häntä ulos, hän pakenee yksin. Sarah tappaa Victorian ja ottaa tämän catering työn itselleen ja syöttää Victorian kaveriporukalle tartar pihveinä illanistujaisissa. Valitettavasti asiakkaille tiedostamaton kannibalismi on pienin ongelma, sillä ateria on buustattu unilääkkeillä ja nautiskelijat heräävät pian Lakeview Asylumin hylätyssä siivessä koekaniineina Sarahin dementoituneessa laboratoriossa... Tämä viikossa kässäröity ja 12 päivässä valmiiksi saatu pikkubudjetin canuxploitaatio on kyllä semmoinen sillisalaatti, että oksat pois. Ohjaaja/käsikirjoittaja Jerry Ciccoritti kumppaneineen pyöritti mainosfirmaa ja heillä meni heikosti. Jääkaapissa oli kuitenkin sen verran filmikelojen perseitä, että niillä saisi kuvattua puoletoistatunnin elokuvan ja eikö hommiin. Tarinaa vie eteenpäin kyyninen pulp-kirjailija ja tämän kirjoituskoneella naputtamat päivämäärät sekä kellonajat. Elokuvan puolenvälin kohdilla tapahtuva tartar extravaganza muuttaa tunnelman täysin. Tapahtumien siirtyessä Lakeview Asylumiin vaihtuu meininki lähes kidutuspornoon. Siltikin satunnainen musta huumori ja vitsailu puskee ajoittain läpi. Sarahin ja tämän kahden apulaisen ylilyöty friikkishow käy välillä hermoille, mutta lopun kähyt pulp-kirjailijan päästessä pakoon ovat mainion intensivistä katsottavaa. Leffan loppu on maukkaan alakuloinen. Filmin otti levityksen Cannon ja heillä oli vain yksi vaatimus: elokuvan ensimmäiselle puoliskolle pitää saadaa paljasta pintaa ja gorea. Näin sinne lisättiin Sarahin tohtorin tappo ja korsetissa keimaileva prostutioitu. Paljasta pintaa näkyy muutenkin, Pulp-kirjailijan ja tämän vaimon seksikohtaus on editoitu tavalla joka pisti hymyn kasvoille. Vinegar Syndromen bluukan extrat ovat erittäin kiinnostavaa kamaa. Tuotanto on painettu käyntiin ilman juurikaan minkäänlaisia pre-production valmisteluja. Onkin hämmästyttävää kuinka koherentti lopputulos siltikin on. Voin suositella Psycho Girlsiä kuitenkin oikeastaan vain kauhualtaan syvempään päätyyn eksyneille.
2/31 Through the Fire (1988) https://www.imdb.com/title/tt0406799/?r ... e%2520fire Tämä Teksasin Fort Worthissa kuvattu regional halpiskauhu kertoo Sarahista, joka on tullut pikkukaupunkiin etsimään kadonnutta siskoaan. Sarahin vedettyä perseet paikallisessa baarissa hätiin soitetusta poliisista tulee Sarahin apulainen. Sarahin siskon kaulakoru liittää kaksikon paikallisen okkultismia harrastavan, muinaista demonia Molochia herättävän joukon kuvioihin. Mukaan sotketaan vielä toinen ryhmittymä, joka taistelee hvyyden puolesta pahuutta vastaan. Kertakatselun kestävä so so näyttelyllä varustettu halpis. Parit tissit, gore gagit ja lateksidemoni auttavat jaksamaan. Pääkaksikon välillä kipinöivä hienoinen kemia ja soundtrackin hetkittäinen Jan Hammeresque fiilistely auttavat myös. Hauskana triviana halpislafka Tapeworm Video levitti elokuvaa jenkeissä vhs-nauhalla nimellä The Gates of Hell Part II: Dead Awakening. Aika kaukana ollaan Fulcista.
3/31 Body Bags (1993) https://www.imdb.com/title/tt0106449/?r ... y%2520bags Showtime kaapelikanavan ilmeisesti tv-sarjan pilotiksi tuottama kolmen tarinan kauhuantologia on ihan jees. Ruumishuoneen Cryptkeeperinä tarinoiden välissä vitsailee itse John Carpenter ja mies vastaa myös kahden ensimmäisen tarinan ohjauksesta, kolmannen duunasi Tobe Hooper. Molempien legendojen urat olivat tässä vaiheessa jo ehtoopuolella, mutta Carpenter saa ensimmäisen tarinan slasher kuvastoon hyvää tunnelmaa. Stoorissa sarjamurhaaja ahdistelee huoltoaseman yökassaa. Cameoita piisaa kivasti (Sam Raimi, Peter Jason, David Naughton) joista Wes Craven vetää kyllä nautittavan häiritsevän roolin. Toisessa tarinassa Stacy Keach tuskailee kaljuuntumisen kanssa. Hiusten lähdöstä on tullut miehelle pakkomielle ja niinpä hän turvautuukin hieman epäilyttävään hoitokeinoon, jonka tuloksena hiusten kasvusta ei tahdo tulla loppua. Tämä oli mainiosti pilke silmäkulmassa tehty juttu ja tulikin hekoteltua moneen otteeseen. Keach liene nauttinut roolistaan, siksi hyvin ja antaumuksella mies veistelee. Kolmas tarina iski vähiten. Mark Hamill näyttelee baseball pelajaa joka menettää silmänsä ja saa uuden silmän joka kuuluu kuolleelle murhaajalle. Kuinkas sitten kävikään on nähty jo monesti aiemminkin näissä transplantteja rikollisilta teemaisissa tarinoissa. Hooper keskittyy gore gageihin eikä oikein minkäänlaista tunnelmaa kehkeydy. Olisihan näitä mielellään lisääkin katsellut ja tuttuja naamoja cameoista bongaillut, mutta projekti ei tämän pidemmälle mennyt. Hauska kuriositeetti kuitenkin ja antologioiden ystäville mainiota viihdettä.
^ Muistan Carpenter faniboyna nähneeni tuon aikanaan elokuvissa ja luulin jo, että olen onnellisesti unohtanut tämän tekeleen. Kohtelias luonnehdinta voisi olla "imo ei kovin hyvä"... Voisi kyllä katsoa joskus uudestaan ihan ehkä nyt vähän tutumpien cameoiden takia.
4/31 Tremors 3: Back to Perfection (2001) https://www.imdb.com/title/tt0259685/?r ... _q_tremors Suoraan videolle kyhätty kolmas Tremors pätkä kestää creature feature fanien kertakatselun. Michael Gross hoitaa nyt legacy roolin Fred Wardinkin jätettyä Graboidien (suomiteksteissä Matoidi, wft?) metsästyksen. Ekan osan castistä paluun Perfectionin asukkaina tekevät myös Ariana Richards, Tony Genero, Robert Jayne ja Charlotte Stewart. Huumoria on paljon ja se ei kyllä naurata lainkaan. Matoidien practical efektit ovat ok, optiset efektit no jaa ja 24 vuotta vanha cgi on karua katseltavaa. Kakkosleffassa Matoidien mutantoitunut versio Shrieker jatkaa evoluutiotaan ja osaa nyt myös lentää persauksista puhaltavan lieskan avittamana. Näitä cast sitten kutsuu nimellä Assblasters. Gross omaa jonkin sortin karismaa ja hahmonsa punaniskainen toiminta antaa hieman hupia. Tätä franchisea olisi vielä monta kahlattavana, mutta jos taso tosiaan tippuu tätä vauhtia (toka osa oli viihdyttävämpi kuin tämä koilmas), niin aikamoista grindia on luvassa kyllä.
En muistanutkaan, että lokakuussa on odotettavissa mielenkiintoista luettavaa päivittäin. Isot kiitokset Solo In Soholle.