Lost Coast Tapes ei nyt ihan tiukinta horroria ollut, mutta säästin tälle kuulle katselun. Found footage tyyppinen dokukauhu. Journalisti menee tuontatoporukan kanssa Pohjois-Kalifornian metsikköön haastattelemaan paikallista metsästäjää, joka väittää nähneensä Big Footin eli Isojalan. Sitten seikkaillaan pimeässä metsässä ja kuullaan iltanuotiolla huonojen näyttelijöiden kertomia tarinoita. Ihan hirveetä paskaa 1/5, älkää vaan tuhlatko tähän aikaa.
5/31 The Texas Chain Saw Massacre (1974) https://www.imdb.com/title/tt0072271/?r ... 20massacre Katselin molemmat Tobe Hooperin Sawyer perheestä kertovat elokuvat. Olen nämä itsekin lukemattomia kertoja jo nähnyt ja näistä on kaikki jo kerrottu, joten keskityinkin nyt nauttimaan molempien elokuvien tuoreiden 4K UHD julkaisujen audiovisuaalisista puolista. Second Sightin UHD ensimmäisestä ei yritä peittää lähdemateriaalina olleen 16mm kameranegatiivin rosoista tekstuuria. Kuvakohinaa on erittäin paljon, mutta roskat on siivottu. Todellinen buusti saadaan Dolby Vision käsittelyn jälkeen kuvan värikylläisyyteen. Uuuh mama, katsoja alkaa itsekin hikoilla teksasin kuumuudessa. Punaiset hehkuvat myös todella kauniisti. Tarkkailin myös elokuvan äärimmäisen tehokasta äänisuunnittelua ja sen atonaalista ääniraitaa. Olin myös unohtanut kuinka herkullisesti Jim Siedow vetää jo tässä ekassa leffassa perheen kokin roolin. 6/31 The Texas Chainsaw Massacre 2 (1986) https://www.imdb.com/title/tt0092076/?r ... acre%25202 Tobe Hooperin Cannonin kanssa tekemän kolmen elokuvan diilin viimeisenä tuotettiin jatko-osa 12 vuotta alkuperäisen jälkeen. Ankaran paineen alla valmistunut (kolmessa kuukaudessa tuotannon aloituksesta teattereihin), tuotannon joka vaihetta kiirehtien (käsikirjoitusta muutettiin lennosta joka yö) duunattu elokuva on yllättävän koherentti ja aikaa kestänyt tuotos. Osaan tämänkin elokuva ulkoa. Ensimmäiset katselut kopion kopio vhs-nauhalta, sitten useat dvd:t ja blu-rayt hankittu kokoelmaan ja nyt lopulta Vinegar Syndromen 4K UHD. Meno on over the top ja satiirisen humoristinen ja pidän siitä. Alkujaan juppikulttuuria piti kritisoida alkujaksoa enemmän, mutta se jäi pois. Jim Siedow on taas elementissään chili con carne kisoja voittavana kokkina. Shown kunkku on kuitenkin Bill Moseleyn roolisuoritus vietnam veteraani Chop-Topina. Radioasema kohtaus on silkkaa timanttia tunnelmassaan, uhkaavuudessaan ja humoristisuudessaan. Leatherface jää elokuvassa hiukan taka-alalle ja Dennis Hopperin maanisuus on toki hauskaa seurattava, mutta jää hieman samaan vaihteeseen. Elokuva jumittaa päästessään Sawyer perheen tunneleihin, mutta kaasuttaa taas loppua kohden talla pohjassa. Moni on yrittänyt kaapata ensimmäisen Moottorisahamurhaajan intensiteettiä miltei kuva kuvalta siinä onnistumatta, Hooper tajusi ettei sitä kannata edes yrittää ja lähti päinvastaiseen suuntaan, hyvä niin. Voi vain arvailla mitä tästä elokuvasta olisi tullut jos palkittu käsikirjoittaja L.M Kit Carson (Paris, Texas) olisi saanut työrauhan. Rakastan tätä elokuvaa silti tällaisenaankin. Vaikka se ei pärjää ensimmäiselle, niin se eksyy silti useammin soittimeen. Vinegarin UHD ei tarjoa vallankumousta kuvanlaadun saralla, niin hyviä ovat aiemmat blu-ray julkaisut olleet. Dolby Vision buustaa jälleen kivasti värejä ja kannibaaliperheen luolastoista irtoaa enemmän detaljeja ja varjoissa on syvyyttä. Ääniraita on hieno mikstuura 80-luvun indierokkia (Oingo Boingon "No One Lives Forever" oma suosikkini) ja syntikkascorea ja se toistuu levyltä hienosti 2.0 DTS-HD MA original theatrical stereo miksauksen voimin.
Ai niin, tämmönenkin ketju. Onhan noita jo muutama tullut katsottua. ti 1.10. Julius Avery: The Pope's Exorcist (2023) Russell Crowe näyttelee 80-luvulle sijoittuvassa tarinassa katolisen kirkon manaajaa, jota kirkonisät pitävän turhan radikaalina maallistuvassa maailmassa. Kun Espanjaan muuttaneen amerikkalaisen perheen nuori poika alkaa käyttäytyä omituisesti, manaaja hälytetään apuun. Tarina ei paljon uutta tarjoa, mutta Crowe'n roolisuoritus viinaanmenevänä ja skootteria ajavana manaajana pitää leffan pystyssä. ***½ Hèctor Hernández Vicens: Day of the Dead: Bloodline (2017) Romeron klassikon "remake", joka ottaa alkuperäisestä leffasta (ja zombie-genrestä ylipäätään) kaikki mielenkiintoiset elementit, heittää ne menemään, ja kasaa kässärinsä iänikuisista kliseistä, idioottimaisista hahmoista ja typeristä käänteistä. AI:kin olisi kirjoittanut paremman käsiksen. * Rachel Talalay: Freddy's Dead: The Final Nightmare (1991) (uusintakatselu) Uskomaton sekasotku ideoita, juonenpätkiä ja mytologiaa, jota Elm Street -sarja ei koskaan tarvinnut, mutta onhan tämä ajoittain viihdyttävää roskaa. **½ Tim Burton: Frankenweenie (1984) Nuoren Tim Burtonin puolituntisessa, mustavalkoisessa Frankenstein-pastississa nuori poika herättää kuolleen koiransa henkiin, mutta naapurusto säikähtää vähän muotopuolta piskiä ja alkaa vainota koko perhettä. Minibudjetilla tehty lyhäri, josta paistaa kyllä läpi Burtonin tyylitaju. Shelley Duvall perheen äitinä on erinomainen ja leffan loppukohtauksen sijoittaminen alkuperäisen Frankensteinin tapaan tuulimyllyyn, mutta tällä kertaa minigolfradalla, oli neronleimaus. ***½ Richard Franklin: Roadgames (1981) Australiassa työskentelevä amerikkalainen rekkakuski (Stacy Keach) alkaa epäillä tiellä kohtaamansa pakukuskin olevan sarjamurhaaja. Tämä johtaa kissa ja hiiri -leikkiin pitkin Australian teitä, ja rekkakuski saa teorioilleen kuuntelijan nuoresta liftarista (Jamie Lee Curtis). Keach on hyvä pääroolissa ja tarina on toimiva sekoitus komediaa ja jännäriä. **** (Leffa tosin aiheutti pienen ikäkriisin, kun tajusin olevani nyt vanhempi kuin Keach tätä leffaa kuvatessaan.) ke 2.10. Paul W.S. Anderson: Resident Evil (2002) (uusintakatselu) Salainen tutkimuslaitos, virus joka tekee ihmisistä zombeja, eliittiryhmä sotilaita. Kyllä te tiedätte. Järjetöntä äksöniä, kökköjä CGI-efektejä, muutama efektiivinen kohtaus, ysärin lopun numetal-fanille nostalgiaa soundtrackilla. *** to 3.10. Mike Flanagan: Ouija: Origin of Evil (2016) (uusintakatselu) 1967. Feikki spiritisti tyttärineen kerää herkkäuskoisilta rahat silmänkääntötempuillaan, kunnes Ouija-lauta avaa portin tuonpuoleiseen ja perheen kotitalon historia palaa kummittelemaan. Erinomaisesti tehty kauhuilu, joka pitää otteessaan tunnelmanluonnilla, ei äkillisillä säikäytyksillä. Katsoin vastikään ensimmäisen Ouija-leffan ensimmäistä kertaa, ja se oli kaikilla mittareilla surkea tekele. Siksi onkin niin yllättävää, että Flanaganin esiosa toimii erinomaisesti sekä jatkona sille että omana itsenäisenä tarinanaan. **** Josh Ruben: Scare Me (2020) Kaksi toisilleen ennestään tuntematonta kauhukirjailijaa, aloitteleva Fred ja menestynyt Fanny, päätyvät jumiin syrjäiseen mökkiin. Aikaa tappaakseen he kertovat toisilleen kauhutarinoita, mutta Fredille kauheinta on se, että Fanny on tarinankertojana häntä taitavampi. Ihan hauska idea ja se, miten tarinat pikkuhiljaa heräävät henkiin, on toteutettu hyvin, mutta leffasta loppuu potku aika äkkiä, ei vähiten siksi että molemmat pääosat ovat harvinaisen ärsyttäviä hahmoja. **
Itsekin jo muutaman tässä kuussa katsonut. Varaslähtönä tuli katsottua myös uusintakatseluna Alienit kolmosesta eteenpäin syyskuun puolella ja Mastorakiksen Death Has Bue Eyes (1976). Jälkimmäinen ei kauhua ollenkaan joten jätetään tästä pois. The Hitcher (1986), UHD - Second Sight (30.9 katseltu) Liftari (1986) - IMDb Edellisestä katselusta on vierähtänyt ainakin 35 vuotta. Onhan tämä nyt ehdoton klassikko edelleen ja uniikki elokuva. Omaan makuun, 5/5 Tammy and the T-Rex (1994), UHD - Vinegar Syndrome Tammy and the T-Rex (1994) - IMDb Kuten nimestäkin voi päätellä, enemmän komedia kuin kauhua vaikka vähän goreakin on. Pienen budjetin viihdyttävä ja paikoin hauska b-leffa. Halvat ja huonon näköiset efektitkin sopivat tunnelmaan, saattoi Spielbergin T-Rex maksaa asteen verran enemmän. Omaan makuun, 3,5/5 Matinee (1993), BD - Arrow Films Kinopaniikki (1993) - IMDb Tämä ei nyt kauhua ole ollenkaan vaan kauhuelokuvan elokuvanäytöksen ympärillä pyörivä puhdas komedia. Mutta Arrow:n levyltä löytyy extroista Mant!, joka on leffan keskiössä olevassa elokuvanäytöksessä pyörivä 60-luvun alun tyyliin tehty lyhyt creature feature kauhuleffa. Leffa on erittäin viihdyttävä. Omaan makuun, 4/5 Frankenhooker (1990), BD - Synapse Films Frankenhooker (1990) - IMDb Tämäkin enemmän komedia kuin kauhua, mutta toki kauhuklassikosta johdateltu kuten nimestä voi päätellä. Kuollutta tyttöystävää herätellään henkiin kyseenalaisin keinoin. Ei parasta Henenlotteria, vähän heikon puolelle jäi. Omaan makuun, 2/5 Long Weekend (1978), BD - Second Sight Long Weekend (1978) - IMDb Luonto alkaa pistää vastaan retkeilevälle parisuhdeongelmista kärsivälle pariskunnalle. Piti mielenkiinnon yllä loppuun asti. Ehkä kauhutunnelmaa olisi voinut olla enemmän, mutta kaikkineen aika uniikki leffa. Pitää varmaan katsella remake kanssa. Omaan makuun, 3,5/5 The Texas Chain Saw Massacre (1974), UHD - Second Sight Texasin moottorisahamurhat (1974) - IMDb Uusintakatselu ja edelleen aikaa kestävä genren klassikko. Ääniraita toi todella hyvän intensiteetin ja tunnelman toiminnallisempiin kohtauksiin. Omaan makuun 4,5/5 The Babadook (2014), UHD - Second Sight The Babadook (2014) - IMDb Haunted house kauhua pienillä twisteillä. Jos alkupää tätä listaa oli kevyempää kauhua, niin tämä leffa alkoi raskaalla draamalla, kun alkupuoli leffasta keskittyi äidin jaksamiseen ja ongelmiin. Hyvin oli tehty, kävi ihan äitiä sääliksi. Omaan makuun 3,5/5 Army of Darkness (1992), UHD - Shout Factory Pimeyden armeija (1992) - IMDb Evil Deadin kolmas osa uusintakatselussa, ekaa kertaa 4k:na. Pirun hyvä kuva Shoutin UHD:llä, nätisti restauroitu. Taas komediaa enemmän kuin kauhua, mutta viihdyttävä filmi edelleen. Raimin huumori toimii allekirjoittaneeseen. Omaan makuun 3,5/5 The Howling (1981), UHD - Studio Canal Ulvonta (1981) - IMDb Ihmissusia, ei ole tätä tullut aikaisemmin katsottua. Hyvä kuva Studio Canalin UHD:llä, nätisti restauroitu. Ihan viihdyttävä filmi, paikoin ihan hyvänäköisiä efektejä (ei kaikki). Omaan makuun 3/5 Howling II (1985), UHD - Vinegar Syndrome Howling II: Stirba - Werewolf Bitch (1985) - IMDb Lisää ihmissusia. Erittäin hyvä kuva Vinegarin UHD:llä, nätisti restauroitu. Huvittavalla tavalla huono leffa. Ei toki kyllä ota itseäänkään turhan vakavasti. Omaan makuun 3/5
pe 4.10. Terence Fisher: Island of Terror (1966) Pienen irlantilaissaaren asukasmäärä alkaa tippua, kun useita paikallisia löytyy kuolleena ja heidän luunsa ovat tyystin kadonneet. Apuun hälytetään kuuluisa patologi (Peter Cushing), jolle valkenee, että saarelle on ilmestynyt lonkerohirviöitä, jotka elävät ihmisen luilla. Suurin osa leffasta tapahtuu päivänvalossa ja halvoissa lavasteissa, hirviöt ovat markan budjetilla lateksista kasattuja möykkyjä ja dialogi on tönkköä, joten kauhu on tästä kaukana, mutta joku näissä vanhoissa 60-luvun kauhuiluissa silti jaksaa viehättää. *** Adam Robitel: Escape Room (2019) Joukko ihmisiä värvätään testaamaan uutta pakohuonetta, jonka ansat osoittautuvat vaarallisemmiksi kuin he kuvittelivat. 50% Cube, 50% Saw, eli ei tämä mitään kovin omaperäistä tarjoa, mutta pakohuoneiden puzzlet ovat ihan viihdyttäviä ja Taylor Russellin, Deborah All Wollin ja Tyler Labinen näyttelemät hahmot helposti tykättäviä. ***½ la 5.10. Alfred L. Werker: Shock (1946) Vincent Pricen näyttelemä psykiatri murhaa vaimonsa, mutta teolla on silminnäkijä, joka menee näkemästään shokkiin. Psykiatri käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ottaa shokkipotilaan hoitaakseen, mutta yrittää todellisuudessa saada tämän unohtamaan nähneensä. Nuori Price on mainio pääosassa eikä muissakaan näyttelijöissä valittamista ole, mutta melodramaattinen ja kovin puhelias leffa käy loppua kohden hiukan raskaaksi. *** Alexander Witt: Resident Evil: Apocalypse (2004) (uusintakatselu) Ison budjetin toimintapläjäys, jossa tapahtuu kovin vähän. Coolia äksöniä, sliikkiä ohjausta ja kauniita ihmisiä, mutta jotenkin koko leffa tuntuu tyhjäkäynniltä. **½ Frank R. Strayer: The Vampire Bat (1933) Pienessä saksalaiskylässä syntyy ruumita, joilla on kaksi pistohaavaa kaulassa. Kylän vanhimmat epäilevät vampyyrin olevan asialla ja pian kyläläisten sormet osoittavat paikalliseen kylähulluun, lepakkoja rakastavaan Hermaniin, mutta kylän poliisi on skeptinen. Frankensteinin ja The Old Dark Housen lavasteissa kuvattu pikku filmi, joka tuo vähän erilaista twistiä vampyyrielokuviin ja jolla on kova näyttelijäkaarti (Lionel Atwill, Fay Wray, Melvyn Douglas, Dwight Frye). ***
7/31 Dr. Jekyll and the Werewolf (Doctor Jekyll y el Hombre Lobo) (1972) https://www.imdb.com/title/tt0067016/?r ... 20WEREWOLF Kaksi petoa yhden hinnalla! Tämä on viides elokuva espanjalaisnäyttelijä Paul Naschyn (Jacinto Molina) Waldemar the Wolfman sarjassa. Sarjan edeltävä elokuva "Fury of the Wolfman" oli pettymys lippuluukulla, joten tähän satsattiin voimalla. Tuore aviopari matkustaa Transylvaniaan miehen synnyinseudulle. Bandiitit tappavat miespolon, mutta mustassa linnassa asusteleva Waldemar Daninsky tulee ihmissusi muodossaan hätiin ja estää morsiamen raiskauksen. Seuraavaksi bandiitit tappavat Waldemarin taloudenhoitajan ja kun morsiamelle käy Waldemarin lykantropinen sairaus ilmi, onkin aika palata lontooseen, nipin napin Transylvanian kyläpossen lynkkausjoukon alta. Lontoossa morsian ottaa yhteyttä tuttavaansa Tohtori Jekylliin, joka lupautuu auttamaan liiallisesta karvankasvusta kärsivää Waldemaria. Ideatasolla jotain tällaista: kahlitaan Waldemar täydenkuun aikaan penkkiin ja kun hän alkaa muuttua ihmissudeksi, ruiskutetaan häneen Mr. Hyden mikstuuraa ja kun Hyde on ottanut vallan, niin annostellaan verisuoniin Dr. Jekyllin isän kehittävää vastalääkettä. Nerokasta! Harmi vain, että naispuolisen laboratorioassistentin mustasukkaisuus pilaa oivan suunnitelman ja homma lähtee laukalle. Tämä León Klimovskyn vakaalla kädellä ohjaama Naschy vehicle on ihan mainio pläjäys. Naschy on kyllä mainio sutena ja ihan perhanan maaninen Hydenä. Maisema vaihtuu lumisesta Transylvaniasta neonvaloiseen Sohoon. Harmi juttu vain, että Mondo Macabron vallan mainion 4K kuvanlaadun omaava UHD sisältää vain elokuvan espanjan markkinoille tarkoitetun kesyn vaatetetun (clothed) version. Lisenssinhaltijalla ei ollut muuta tarjota ja vajaaan vuoden etsinnän jälkeen muuta ei löytynyt. Julkaisun blu-ray levyllä on sitten 3 minuuttia pidempi "export" versio, johon on SD-tasoisista lähteistä liitetty rouheampi tavara mukaan. 1972 elettiin espanjassa vielä Francon vallan alla ja sensuuri oli kova, mutta leffantekijät kuvasivat monista kohtauksista "kovemmat" versiot ulkomaanmarkkinoille. Täytyy vanhana eksploitaatio fanina sanoa, että nuo törkeämmät versiot nasauttaisivat arvosanaan ainakin puolikkaan tähtösen lisää. Tottakai ne piti jälkikäteen tarkistaa.
8/31 The First Omen (2024) https://www.imdb.com/title/tt5672290/?r ... t%2520omen Esiosa Ennustus trilogialle on teknisesti kaikinpuolin ensiluokkaista työtä. Kuvaus ja lavastus onnistuvat luomaan erinomaisesti kuvan 70-luvun Roomasta. Vanhoja miehiä cameoi kirkonmiesten rooleissa: Bill Nighy, Charles Dance toimittavat jo pelkällä karismallaan ja Ralph Inesonillehan rittäisi pelkkä ääni. Koko shown varastaa kuitenkin päähenkilöä, ameriikoista Roomalaiseen nunnaluostariin saapuvaa tyttöä esittävä Nell Tiger Free. Koko tunneskaala käydään ensiluokkaisesti hänen kasvoillaan läpi. Tunnelmaa rakennellaan taitavasti ja hitaasti. Gorea tarjoillaan ja muutama äkkisäikky tietysti myöskin. Kaikki siis tip top ja silti vain kolme tähtöstä? Vaikka elokuvassa mutkitellaan monenmoisten juonenkääntieden kautta ja annetaan vääriä johtolankoja sekä vihjaillaan sitä ja tätä, niin jos elokuvan lopussa kuitenkin kääritään kaikki siihen malliin pakettiin, jotta loppu on tismalleen se, josta alkuperäinen vuoden 1976 Ennustus alkaa, niin onko se kaiken väärti? Tämä aina näissä prequeleissa nakertaa meikäläisen katsomiskokemusta. Vaikka matka olisi ollut kuinka naseva, niin lopussa tapahtuva lankojenkerintä ei anna minulle ilmeisesti sitä ooh ja aah tunnetta jota tekijät kaiketi odottavan katsojan kokevan. Suosittelen kuitenkin The First Omenia kaikille kauhuleffojen ystäville jotka eivät pode esiosa allergiaa.
9/31 Hell Night (1981) https://image.tmdb.org/t/p/original/n9W ... 3i09fq.jpg Alfa Sigma Rho -veljeskunnan vihkimisriittinä neljän kandidaatin on viettävä yö Garthin kartanossa, kaksitoista vuotta sen jälkeen, kun perheen isä murhasi talossa vaimonsa ja neljä epämuodostunutta lastaan. Kaksi ehdokkaista, Marti ja Jeff, jättävät huomiotta huhut, että nyt autioituneessa kartanossa kummittelee hullu tappaja, kunnes yksitellen heidän ryhmänsä jäsenet katoavat mystisesti. Voisiko tämä olla osa veljeskunnan pilaa... vai janoaako dementoitunut kartanonherra verta? Viranomaiset eivät löytäneet koskaan talosta kolmea ruumista enempää... Kun tämä näennäisesti viaton yö muuttuu tappavaksi, nämä opiskelijat tekevät mitä tahansa selviytyäkseen Helvetin yöstä. Helvetin yö on tullut viimeksi nähtyä Media Home Videon leikatulta suominauhalta. Muistikuvat olivat positiiviset ja kyllähän tämä pelitti vielä nykyäänkin. Hurmetta roiskuu yllättävän vähän ja nakuilua ei ole lainkaan (Suki Goodwin oli sopparissa lupautunut näyttämään tissit, mutta pyörsi päätösensä) mikä on sikälikin hämmentävää, että tämä on x-rated leffoilla mainetta luoneen Tom DeSimonen ensimmäinen mainstream elokuva. Linda Blairkin pitää sulonsa piilossa. Tunnelman rakentelu on hyvinkin onnistunutta ja lokaatio on mitä mainioin. Cast vilisee tuttuja Lindan lisäksikin: Vincent Van Patten (Rock ‘N’ Roll High School), Peter Barton (Friday The 13th: The Final Chapter) and Kevin Brophy (Time Walker) ja luo hahmoista sympaattisia. Mietin katsoessani, että onko Hell Night slasheri vai monster movie, kummankin checkboxien rastit täyttyvät. Ei Helvetin yö mitään ennennäkemätöntä lajityypissään tarjoa, mutta on hyvin suositeltava ensimmäisen slasher aallon elokuva. Pitää kehua vielä Leza Millerin esittämää leffan teemabiisiä, joka soi elokuvan vauhdikkaan parin minuutin mittaisen avausotoksen taustalla. 101 Filmsin blu-ray on skannattu parhaiten säilyneeltä 35mm printiltä muutamilla SD-inserteillä korjattuna. Kuva on hetkittäin rouhea, mutta hyvinkin kelvollinen. Extroja on yli 4 tuntia ja näissä käydään kyllä kaiki mahdollinen läpi. Ohjaaja Tom DeSimonen ja ensikertalais käsikirjoittaja Randy Feldmanin haastattelut ovat kiinnostavuudessaan ja informatiivisuudessaan luokkaa best.
su 6.10. Russell Mulcahy: Resident Evil: Extinction (2007) (uusintakatselu) Sarjan paras elokuva tähän asti vie mytologiaa kreisimpiin suuntiin ja tarjoaa komeita aavikkomaisemia ja taidolla toteutettua zombie-äksöniä. ***½ Alexandre Aja: Piranha 3D (2010) Maanjäristys päästää vapaaksi jumissa olleen parven esihistoriallisia piraijoja samaan aikaan kun lähistölle on kerääntynyt satoja teinejä bikinibileitä viettämään. Jaws-pastissi, joka vetää kaiken juuri sopivasti överiksi ja kieli poskessa: ensimmäinen puolikas leffasta on bikinibeibien tuijotusta, jälkimmäinen katosta lattiaan verenvuodatusta. Erittäin viihdyttävää roskaa. ***½ ma 7.10. Paul W.S. Anderson: Resident Evil: Afterlife (2010) (uusintakatselu) Anderson palaa Resident Evilin pariin ja ensi töikseen retconnaa edellisen leffan lopun. Sarjan mytologia paisuu paisumistaan ja muuttuu koko ajan kreisimmäksi, ja leffan lopputaistelu on yksi typerimmistä ja viihdyttävimmistä kohtauksista elokuvan historiassa. ***½ Alberto De Martino: Holocaust 2000 (1977) Suurta ydinvoimalaa Lähi-Itään rakentamista ajavan firman johtaja alkaa pikkuhiljaa epäillä oman poikansa motiiveja, kun hän törmää ennusmerkkeihin että ydinvoimala on Ilmestyskirjassa ennustettu peto, joka johtaa maailman tuhoon. Tarina ottaa useammankin uskomattoman logiikkaloikan, Kirk Douglas vetää pääroolinsa täysillä, ohjauksessa on muutama nerokas oivallus, ja firman tietokonelabra on järjettömin leffalavasta, jonka olen aikoihin nähnyt. Näin tämän likaiselta ja kuluneelta KAVIn 35mm filmikopiolta, mikä oli varmaan paras mahdollinen tapa nähdä tämä leffa. ***½
Ti Westin hotellikauhuelokuva The Innkeepers Night Visions suomalaiselta blurayltä. Levyllä ei ole DTS HD audio raitaa, vaikka takakansi niin väittää. Pelkästään DD 5.1. 484 bitin äänet. Leffassa oli ajoittain ihan hienoja kuvakulmia vanhan hotellin käytävillä. Ei kuintenkaan syntynyt samanlaista painostavaa tunnelmaa kuin saman ohjaajan The House of the Devil leffassa. Ehkä arkinen kaupunkiympäristö vei mystiikkaa pois ja musiikkia käytettiin tehokeinona vähemmän puoleisesti. Näyttelijät eivät myöskään erityisesti loistaneet, mutta plussaa Top Gun (1986) naisesta. 2/5.
MUBIn hupikauhuosastoa: LIPS OF BLOOD Lèvres de sang Trailer Directed by Jean Rollin France, 1975 https://en.wikipedia.org/wiki/Lèvres_de_sang No, onhan tämä ihan hirveää könkkönäyttelyä ilman lavasteita produktiossa jossa lienee ollut tarkoituksena, että saadaan kivan näköisiä naisia esiintymään elokuvassa ja ehkä ohjaaja/pääosa pääsee jopa uimaan liiveihin. Huono, mutta hilkulla onko koomisen huono, ehkä vähän. */5
Tämän viikon katseltuja tähän mennessä: Silver Bullet (1985), UHD - Shout Factory Silver Bullet (1985) - IMDb Jatketaan oikeasti hyvä ihmissusileffan etsintää. Ihan hyvä kuva Shoutin UHD:llä. Ihan viihdyttävä leffa tämäkin, mutta ei mitään ihmeellistä. Paremmat efektit kuin Howlingissa, siitä plussa. Omaan makuun 3+/5 Slither (2006), BD - Shout Factory Slither (2006) - IMDb Alien invaasio pieneen kaupunkiin. James Gunnin ensimmäinen pitkän elokuvan ohjaus. Hyvä kuvan laatu Shoutin BD:llä ja DTS-raitakin kuulosti hyvältä antaen lisää tunnelmaaJ. Ja ihan pikkuhauska leffa tämäkin, mutta Gunnin tapauksessa huumori ei oikein vastannut odotuksia. Ei oikein ensimmäisessä leffassa vielä lähtenyt, varsinkin cast huomioiden: Nathan Fillion, Michael Rooker ja Elizabeth Banks. Ja 2000-luvun alkupuolen cgi:t tietysti näyttävät vanhentuneilta, mutta ei häiritsevästi. Omaan makuun 3/5 Ta paidiá tou Diavólou - Island of Death (1976), BD - Arrow Films Ta paidiá tou Diavólou (1976) - IMDb Mastorakisin kontribuutio video nasty listalle. Brittiläinen pariskunta lomailee Mykonoksen saarella Kreikassa tappaen ja naiden vähän kaikkea vastaantulevaa. Eihän tämä mikään hyvä leffa ole, ainoa tarkoitus on exploitata shokkivaikutuksella ja saada ilmaista mainosta sensuurin kautta. Musiikkivalinnat olivat vähintäänkin mielenkiintoiset eli niistä plussaa. Todella oudon kuuloista kuulla jotain kevyttä renkutusta eikä jotain intensiivistä jännitystä kohottavaa, kun ihmistä tapetaan ruudulla. Omaan makuun 2,5/5 Edit. Laitetaan vielä Mastorakiksen kommentti blu-ray..com arvostelusta: "According to Mastorakis, the formula for success was beyond obvious: Direct a far more perverse film than The Texas Chain Saw Massacre and create some controversy with it. All he had to do after that was sit back and watch the press and the censors unintentionally make it a hit. Mastorakis' primary experience was in TV shows, but he was convinced that his plan would work. And it did." Island of Death Blu-ray (Ta paidia tou Diavolou) (United Kingdom)
ti 8.10. Paul W.S. Anderson: Resident Evil: Retribution (2012) Ei tästä mitään juonikuvausta osaa kirjoittaa, sekavaa äksönmättöä, mutta jotenkin tästä tuli suosikkini tästä leffasarjasta (tähän mennessä, viimeinen on vielä näkemättä). En tiedä onko tämä mestariteos vai hirveää kuraa, mutta jollain Tukholma-syndroomalla muutuin viiden leffan jälkeen vihdoin tämän leffasarjan faniksi. **** Damien Leone: Terrifier (2016) Klovniksi pukeutunut tappaja stalkkaa nuoria naisia halloweenyönä. Tältä varmaan näyttää modernisoitu versio kasarislashereistä, enkä ole fani. Pienen budjetin leffa on laadulla tehty, mutta veriefektit ovat vähän liiankin hyviä ja koko leffa on niin ilkeämielinen hahmojaan kohtaan, että tätä katsoessa ei ollut enää hauskaa. Olen aika kova kauhufani, mutta tämä leffa ei ole minun teekuppini. ** W. Lee Wilder: Killers from Space (1954) Ydinpommitestejä suorittava lentäjä katoaa ja löytyy myöhemmin muistinsa menettäneenä. Pian muisti alkaa palailla pätkittäin ja selviää, että hänet sieppasivat maailmanvalloitusta suunnittelevat mulkosilmäiset avaruusolennot. Tyypillinen 50-luvun halpis-scifi, josta ei juuri muuta jäänyt käteen kuin alienien huvittava ulkomuoto. ** ke 9.10. Robert Bierman: Vampire's Kiss (1988) Nicolas Cagen esittämä naista joka ilta vaihtava juppi vie yhtenä iltana kotiinsa vampyyrin, joka puree häntä ja aloittaa miehessä muodonmuutoksen. Leffa on tunnettu lähinnä Cagen äärimmäisestä roolisuorituksesta, mutta sen takana on oikeasti mielenkiintoinen tarina rakkautta kaipaavasta, epätasapainoisesta miehestä. Piti oikein tarkistaa, koska American Psycho julkaistiin, ja se oli kolme vuotta tämän leffan jälkeen. Ettei vaan Bret Easton Ellis olisi ottanut leffasta vaikutteita, vibat ovat kovin samanlaisia. **** Duncan Skiles: The Clovehitch Killer (2018) Pikkukaupungissa, joka elää yli kymmenen vuotta sitten tapahtuneiden raakojen murhien varjossa, teini-ikäinen Tyler alkaa epäillä omaa isäänsä, kirkossakäyvää ja kunnollista perheenisää, murhaajaksi, jota ei koskaan saatu kiinni. Pienieleinen jännäri joka ei tarjoile äksöniä tai suuria twistejä, mutta onnistuu mainiosti tunnelmanluonnissa. ***½
10/31 V/H/S/85 (2023) https://www.imdb.com/title/tt22640398/? ... 2Fs%252F85 V/H/S/85 on franchisen kuudes elokuva ja jatkaa samalla tyylillä kuin näkemäni kaksi ensimmäistä leffaa V/H/S (2012) ja V/H/S/2 (2013). Tässä elokuvassa ei tosin ole selkeää kehystarinaa, vaan pisin jakso on ripoteltu muiden tarinoiden väleihin. Antologia on varsin onnistunut jos siinä ei ole yhtään ihan paskaa tarinaa ja muutama huippulaatuinenkin stoori löytyy. Veehooäs kasivitosen heikoin tarina kertoo lavaperformanssin esittäjästä joka pitää monologia jumalista ja hakee ihmisten uutta herraa virtuaalitodellisuudesta. Jotain sieltä löytyy ja lavalta myös verta ja suolenpätkiä. Hattu päästä V/H/S/85 praktikaalisille gore-efekteille, niitä on paljon ja ne on laadukkaasti toteutettu. Muissa tarinoissa seurataan esimerkiksi poliisia, joka on hämillään tullessaan tuoreelle rikospaikalle. Paikka on tuttu koska kyttä on saanut paikalla tapahtuneen murhan sisältävän videokasetin kolme päivää aiemmin. Tämän jutun tekijänä on pitkän linjan kauhuekspertti Scott Derrickson. Muut ohjaajat/käsikirjoittajat eivät äkkiseltään sanoneet nimillään mitään. Yhdessä jutussa kerrotaan nuorisoporukasta joka matkaa järvelle vesihiihdon pariin. Pian joku alkaa ampua rannalta veneilijöitä kiväärillä. En spoilaa jatkotapahtumaa, koska se on aika hauska ja tämä tarina jatkuu myös toisessa episodissa ja sekin on riemastuttavan kieroa kamaa. Saamme katsella myös Mexico Cityssä tapahtuvaa maanjäristystä, joka avaa portit muinaisten legendojen luokse. Muiden jaksojen väliin ripoteltu mokumentti kertoo tarinaa Rorystä. Hän on tuntematon entiteetti joka osaa kopioitua kaikeksi näkemäkseen. Tohtorit kovasti Rorya tutkivat, mutta kuten arvata saattaa, saavat lopussa nenilleen ja joutuvat jumppaamaan. Suurena antologia kauhujen ystävänä V/H/S/85 maistui hyvälle. Pitää katsella nuo muutkin näkemättä jääneet pätkät: V/H/S: VIRAL (2014), V/H/S/94 (2021), V/H/S/99 (2022) ja tänä syksynä ilmeisesti Shudderissa ensiesityksen saanut V/H/S/Beyond (2024). Siinä mm. Mike Flanagan yhden stoorin puikoissa.
Varoituksen sana V/H/S: Viral on kokonaisuutena hirveää kuraa 1/5. Yksikään tarina ei ole katsomisen arvoinen. V/H/S 99 on yksi kohtuullinen tarina kavereista jotka joutuvat helvettiin ja yrittävät päästä sieltä pois 2/5. V/H/S 2 on nähdyistä se paras 3/5. Pitää tuo 85 hankkia jostakin.
Ei ehkä perinteistä kauhua, mutta melko outoa menoa. Erilaisia kuvaustyylejä sekoitteleva unifilmi jossa nyt varsinaisesti ei vaikuta olevan päätä eikä häntää. Mutta puolen tunnin mittaisena ihan sopiva annos seurattavaa (MUBI): A PLACE WITHOUT FEAR Trailer Directed by Susanne Deeken United Kingdom, 2023 Short, Avant-Garde
Lisää tällä viikolla katseltuja: Ginger Snaps: Unleashed (2004), BD - Second Sight Ginger Snaps: Unleashed (2004) - IMDb Ihmissusia taas, Ginger Snaps elokuvan sequel ja trilogian toinen osa. Kuva BD:llä hyvä. Tykkäsin kovasti elokuvasta, mukavan intensiivinen tunnelma. Kanadalainen leffa ja tapahtui talvisissa maisemissa, antoi lisätunnelmaa. Saattoi olla jopa parempi kuin ensimmäinen osa, mutta vaikea vertailla kun ekan katselusta on vierähtänyt aikaa jo n. vuosi. Omaan makuun 4/5 Shallow Grave (1987), BD - Vinegar Syndrome Shallow Grave (1987) - IMDb Ehkä enemmänkin trilleri kuin kauhua. BD:llä on aika karkea kuvanlaatu, aika paljon raetta, mutta kyllähän tuon tuosta katsoi. Tytöt sisäoppilaitoksesta lähtevät roadtripille Floridaa kohti jenkkien itärannikkoa pitkin ja sattuvat matkalla väärään paikkaan väärään aikaan. Halpisjännärissä näyttelijöiden suoritukset eivät tietysti päät huimaa, mutta sopivat erittäin hyvin tähän leffaan antaen kivasti tunnelmaa. Oikein viihdyttävä leffa. Omaan makuun vahva 3,5/5 The Wind (1986), BD - Arrow Kuolontuuli (1986) - IMDb Mastorakiksen slasher. BD:llä hyvä kuva, taattua Arrow laatua. Amerikkalainen kirjailija (Meg Foster) muuttaa Kreikkaan saarelle kirjoittamaan seuraavaa kirjaansa, jossa sitten joutuu murhaajan kanssa tekemisiin. Keskinkertaista, kyllähän tuon katseli. Omaan makuun 2,5/5
11/31 Vermin (aka Infested aka Vermines) 2023 https://www.imdb.com/title/tt26744289/? ... 0_q_vermin Vermin on erittäin jännittäviä ja hyvin rakenneltuja (shokkihoitoa araknofoobikolle) hämähäkkikohtauksia sisältävä ranskalainen creature feature. Tappava ja nopsaan lisääntyvä aavikkohämis pääse irralleen Pariisilaisessa kerrostalossa. Pian koko kompleksi on eristettynä viranomaisten toimesta ja ihmisten täytyy koettaa selvityä keinolla millä hyvänsä. Olisin antanut leffalle enemmänkin tähtiä, mutta muutama juttu estää sen: hahmot ovat enimmäkseen ärsyttäviä rasittavuuteen asti ja ranskalaisten tapa höpöttää koko-vitun-ajan risoo. Pahimmillaan kolme, neljä henkilöä huutaa dialogia toistensa päälle. Elokuvan 106 minuutin mitasta olisi iisisti voinut leikata paskanjauhantaa sen 16 minsaa veke ja meillä olisi ollut kompakti 90 minuuttinen lukkikauhu. Tällaisenaaan jäi hieman harmittamaan.