Asioita joita en voi ymmärtää

Genetic fallacy, once more. No jos ne ovat paremmin, niin miksi menevät huonompaan suuntaan koko aika? Vai ovatko niin hyvin, että siihen on vain yksinkertaisesti varaa?

Se nyt vaan on sitäpaitsi kylmä tosiasia että 90-luvun alussa oli paljon parempaa musiikkia kuin nyt. Koko kuvio lässähti jotakuinkin täysin. Yksi heijastus laajemmasta regressiosta.

 

Riippuu genrestä.

 

Todellakin. "Elektroninen tanssimusiikki" eli kultaisia luomisvimmaisia huippuvuosiaan 80-luvun lopun ja 90-luvun alun taitteessa (n. 1988-1993), jos nyt CI sitä tarkoittaa.

Jotkut asiat ovat nyt huonommin kuin ennen ja jotkut asiat taas ovat paremmin. CI:n toitottama yleinen "rappio" on pötyä, vaikka joissain asioissa ollaankin nykyään totaalisessa rappiotilassa. Työelämä on epävarmuudessaan ja vaativuudessaan nykyään totaalisen hanurista, mutta toisaalta Spotifystä voi kuunnella mitä vain ja telkussakin on pikkuhiljaa HD-kuva. Keskimäärin siis ihan siedettävää...

 

Todennäköisesti. Kuka muistaa joranneensa Snapin Rhythm is a danceriä tai Klf:n Last Train to Trancentral. Priceless!!

 

Aivan tasan yhtä kuuntelukelvotonta kuin nykyinenkin. 1800-luvun puolella saattaa jotain kunnollista löytyä.

 

Tai siis pääosin kuuntelukelvotonta. Hyvää musiikkia on tehty aina, mutta nykyään se vaan hukutetaan melko totaalisesti roskamusiikin alle.

Vain 1800-luvun puolella? Brahms, Wagner jne.? Entäs J.S.Bach, W.A.Mozart, Arvo Pärt jne. muilta vuosisadoilta?

 

Kysyin vain mielenkiinnosta paria esimerkkiä, että mikä teikäläistä sitten naurattaa tai edes huvittaa. Onko sellaisia Youtube-pätkiä olemassa? Sarjoja, elokuvia? Olisi helpompaa uskoa, että jutut eivät ole pelkkää trollia, jos jonkin vastauksen saisi. Eipä taida saada, mutta miten vaan haluat!

Katsoin tuon haastiksen eilen. Makuasia kai tämäkin, mutta ei minua kyllä häirinnyt. Eri asia sitten, jos jotain ihan selkeää pilvilinnojen maalailua tai selkeää ylimielisyyttä muuten olisi harrastanut. Mutta ihan faktoissahan tässä haastiksessa pysyttiin, että tilanne on tämä ja tarjouksia tulee. Niin, itse nyt vain en ole sitä mieltä, ettei niistä saisi kertoa tv:ssä. Minusta vain mukava kuulla, että jollekin tällainen onnenpotku on sattunut ja että pyritään valitsemaan ne parhaat tarjoukset. Varsinkin, jos tästä nyt ei lopulta irtoaisi kuin ne 15 minuuttia. Kyllähän Sara siinä kuitenkin mainitsi olevansa ihmeissään ja että nöyränä mennään...

Liekö paljonkin sitten esiintynyt, kun niin rentona oli. Katsotaan nyt, toteutuuko esim. tuo Ellen ja mitä muuta mahdollisesti sitten. Mahtava juttu, jos esim. tuonne pääsisi. Minulle kuitenkin riittää jo se, ettei Sara haaskaa lahjojaan elämänsä aikana, vaan käyttää niitä. Oli sitä yleisöä paljon tai vähän. SMF, you Sexy MF...

 

Niin no... Moni muu nöyrempi suomalainen olisi samassa tilanteessa ilmaissut asian jokseenkin näin: Enbuske: "Ja tarjouksia tulee kuulemma ovista ja ikkunoista, myös ulkomailtakin?" Nöyrempi suomalainen: "No kyllähän niitä jonkun verran on tullut ja nyt vain mietitään kotona, miten jatketaan tästä eteenpäin. Onhan se mukavaa, kun nuorelle aukeaa tällaisia mahdollisuuksia. Olen kuitenkin erittäin tietoinen siitä, että kyse on vain parista Youtube-videota ja että tällainen pyöritys mediassa on hyvin katoavaista." Sara Marian asenteessa oli enemmän lebronjamesmaisia piirteitä: faktoissa toki pysytään, mutta sanojen asettelu ja sävy vihjaavat, että koetaan olevan jotain suurta. Ai miksei saisi antaa ymmärtää, että on jotain suurta? No siksei, että on yksi asia, jos sinua pidetään suurena, mutta jos sen itse menet sanomaan, niin samalla annat ymmärtää, että muut ympärilläsi sijoittuvat alapuolellesi, mikä ei ole kovin tyylikästä toimintaa. Yritysmaailmassa sen voinee tehdä helpommin, mutta Sara Marian tapauksessa ne alapuolelle jäävät ovat yksittäisiä ihmisiä, vaikkapa Youtube-videoita tehneitä nuoria tyttöjä.

Ei itseään tarvitse tietenkään nöyryyttään maanrakoon polkea, mutta jonkinlainen tyylikkyys on säilytettävä. Tästä hyvä esimerkki on Mikael Granlundin asenne MM-ilmaveiviään kohtaan: ainahan mies muistaa sanoa, että se oli vain yksi maali muiden joukossa, eikä tyylipisteitä kaukalossa jaeta. Mikäli numero 64:n yläpuolella lukisi Forsberg D), niin faktoissa pitäytyvä vastaus ilmaveivi-hehkutukseen olisi varmaan ollut "Kyllähän sen maalin jälkeen olen saanut valtavasti huomiota ja tarjouksia. Minua halutaan postimerkkeihin ja presidentinlinnaan. Tarjouksia ja sponsoridiilejä tulee ovista ja ikkunoista, jopa niin paljon, että tarvitsen yhden agentin sijaan kaksi. Yhdessä me sitten katselemme tarjouksien virtaa ja poimimme parhaat päältä."

 

Olen jotenkin ETP luonut sinusta mielikuvan tällaisena luontaisena ruotsalaistyyppisenä menestyjätyyppinä, joka ei pidä kynttiläänsä vakan alla. Olet sittenkin aina ollut vaatimattomuuden ystävä vai oletko muuttunut vuosien varrella?

Itse elättelen ihan hirveästi toivetta, että meillä olisi Suomeen jo syntynyt sukupolvi, jolla on terve ruotsalaistyyppinen itsetunto. Voi olla, ettei vielä sitä sukupolvea ole, mutta jossain vaiheessa tulee varmasti olemaan. Vaatii sen, että sodista, vilusta ja nälästä, kaikesta kurjuudesta on kulunut riittävän monta sukupolvea (vrt. Ruotsi). Mielestäni Smoukahontas on raikas tuulahdus tällaisesta ihmistyypistä.

Maailmassa ei menestytä vaatimattomuudella. Vaatimattomuuden ylikorostaminen on pahimpia vääristymiä suomalaisessa kasvatusperinteessä.

 

^ Heh, ihan hyvä kysymys TRT:ltä tuossa. Sillä kyllähän minullekin muistuu mieleen, miten (enkä siis nytkään kritisoi, kuten en Saraakaan) EtP:tä on kauniit naiset tulleet iskemään monesti baareissa ja kielitaito on tekstitykset tarpeettomaksi tekevällä tasolla ja raameja & hartioita löytyy... nämä nyt lonkalta muistellen ainakin tulevat mieleen

Tuossa olet (TRT) oikeassa, etteivät vaatimattomat pärjää maailmalla. Vanhan sanonnan mukaan se kaunistaa, mutta jalkoihin siinä samalla tulee jäämään, näin sitä peliä vaan pelataan nykymaailmassa. Edelleen, kaikkien makuun tällainen itsevarmuus ei varmaankaan ole. Mutta minäkin sanoisin "tämän hetken tunnetuimmalle suomalaiselle", että anna palaa vaan, Ann... Sara! :naminami:

Joseph Gordon-Levitt tosiaan näköjään oli videon jakanut omalla FB-sivullaankin, hauskaa. "As a bit of a languages and accents enthusiast myself, I must say this is quite impressive, and highly entertaining "

Edit: huvittavaa, miten moni esim. noista Kortsu-Levitteen faneista ei tajua koko pätkän pointtia. "Ihan väärin, en ymmärtänyt mitään, vaikka puhun sitä kieltä"

Kohta menee 9 miljoonan katselun raja rikki, huh huh.

 

Allekirjoittanut on aina ollut periaatteen ja kansan mies, joka mielummin on samalla tasolla muiden kanssa kuin heidän yläpuolellaan (viitaten esim. elintasoon ja sosiaaliseen elämään). Toki minussa on tekopyhän vikaa siinä mielessä, että materialismi pienimuotoisissa asioissa on ollut pysyväistä elämässäni. Olen kuitenkin vuosien saatossa ymmärtänyt, että asetan kunnianhimoni henkisiin asioihin ja että olen pikemminkin onnellisempi, jos minulla EI ole isoa kotia, merkkiautoa (pyrin selviämään mahd. pitkälle julkisilla ja polkupyörällä) tai muuta sellaista, minkä kautta tämän yhteiskunnan ihminen auttamatta tekee vertailua itsensä ja muiden välillä. En toki askeesissa halua elää, vaan tässäkin se "keskiverto" on tie onneen.

On totta, että suomalaisilla on toisinaan taipumusta olla niinkin vaatimattomia, että kyse on jo itsensä soimaamisesta, eikä nöyryydestä. Toisaalta, jos pitäisi valita tämän ja sellaisen kollektiivisen itsetunnon, joka ruokkii itseään enemmän tai vähemmän epäsuorasti muiden kustannuksella tai jonka pönkitys on liian sidoksissa suorituksen sijaan itsetunnon omistajaan, välillä, niin kyllä tämä perisuomalainen tapa on aina parempi. Siitä toki olen samaa mieltä, ettei moisella vaatimattomuudella kamalasti menesty maailmalla. Toisaalta, tällöin pitää miettiä, onko ongelma vaatimattomuudessa vai maailmassa. Mikäli ongelma on maailmassa, niin eikö kyse ole silloin oman sielun ja periaatteiden myymisestä, jos ongelmaisen maailman tavoille alkaa. Tällaisten seikkojen takia en ole tainnut aikuisiällä uneksia koskaan "nousujohteisista" uraputkista. Niissä kuitenkin on usein kyse siitä, että jonkun nousu on toisen lasku.

Tämä periaate näkyy myös suhtautumisessani urheiluun, sillä tiettyjä joustamisia lukuun ottamatta en pidä lajeista kuten jalkapallo tai jääkiekko (ammattitasolla), jossa systemaattisesti pyritään satuttamaan vastustajaa ja kuitataan se taktiikkana tai psykologisena pelinä. Ei minulla esim. puhdasta jääkiekkotaklausta vastaan ole mitään, mutta harvoin olen nähnyt peliä, jossa pelaaja ei olisi tietoisesti valinnut sääntöjenvastaista tapaa pelata. Omaan toki kilpailuvietin, mutta senkin kautta katsottuna ainoa asia, mitä vaikkapa sääntöjenvastainen taklaus vastustajan läpipääsemisen estämiseksi pelaajasta kertoo on "Minä olen huonompi urheilija kuin tuo toinen. Minulla ei ole tarpeeksi voimaa, tekniikkaa tai peliälyä estääkseni puhtain keinoin vastustajan läpiajoa. Ja kun minulla ei nähtävästi ole moraaliakaan, niin turvaudun sääntöjenvastaisiin toimiin". Keskustelimme kerran tapauksessa Peltonen-Ben-Amor ystäväni kanssa ja hämmästyin, kuinka hänelle oli täyttä utopiaa se, että Ben-Amor olisi valinnut olla hakkaamatta Peltosta. "Kyllähän se on pakko tehdä joukkueen takia, jos käsky käy".

 

Vaatimattomuus ei tarkoita sitä, etteikö vaatisi.

 

http://www.iltalehti.fi/iltvviihde/201403210094454_a2.shtml

En ymmärrä, mikä tuossa on käsittämätöntä. Ts. ymmärrän asian, mutta menkööt nyt. Topic oli trending eli ajankohtaiset trendit, eka sana oli aika todennäköisesti NEW, kaveri oli törmännyt tuohon ajankohtaiseen ilmiöön luultavasti vain vähän aiemmin, ja loppu olikin helppoa: tarvitsi vain sanoa mikä ekana tuli mieleen. Hyvin suoriuduttu toki eli intuitio toimi, mutta esim. Derren Brown on vienyt vastaavat jutut jo melko arkipäiväisyyden tasolle. Nyt kävi jonkinlainen "sattuma" ilman mentalistia taustalla. Jos tuota vielä vähän detaljimmin miettii, niin sana NEW on jo sinänsä käytännön vihjaus seuraavaan sanaan BABY, mikäpä on uudelle parempi symboli.

Näin. Urheilulaji.

 

Tapaus Smoukahontakseen vielä: Ellen varmistui: http://www.stara.fi/2014/03/21/sara-marie-forsberg-lahtee-ellen-degeneresin-vieraaksi/
E&LC:n ja pätkiensä perusteella selkeästi esiintymisestä nauttiva nainen, joka ei jännitä yhtään, päinvastoin. Uskoisin, että menee oikein hyvin tuokin. Eiköhän se 10 miljoonaa katselua mene viimeistään tuon jälkeen rikki, nyt jo 9,7 miljoonaa :thumbsup: Osaakohan näytellä, siinäpä kysymys. Jos vielä sekin onnistuu, niin mistäs sitä tietää...

Enkä ymmärrä Sini "Sabotage" Makkosen yhdeksäätoistatuhatta tykkäystä FB:ssä. Saavutukset tähän mennessä: huono levy, noloin artistiesiintyminen Idolsissa koskaan, pelkästään yhden ja kahden tähden levyarvioita, yksi ainoa hitti, josta menee siitäkin maku todella äkkiä. Ja siinäpä se.

 

Toivottavasti Smoukahontas treenaa esiintymistä varten brittiaksenttia. E&L-ohjelmassahan amerikan aksentit menivät nappiin, mutta brittiaksentti ei ollut kyllä kohdillaan: tuollaista kuulee miljoonalta muulta ihmiseltä, jotka vain matkivat Jane Austen -elokuvien kohtauksia. Myös laulamisen kanssa on vähän niin ja näin: pelkkä hyvä laulutekniikka kun ei oikein riitä varsinkaan rapakon takana. Ehkä hän hurmaa sitten sillä "kyykkyp#skalla", kun se kuulostaa niin eksoottiselta.

Edelleen jaksan kyllä ihmitellä näitä joka puolella esiintyviä "toivottavasti pääsee pitkälle" kommentteja. Niin mikä se urapolku nyt sitten on, mikä näillä taidoilla on tiedossa? Tuleeko hänestä stand-up -koomikkojen tapaan klubeja kiertävä viihdyttäjä, joka käy lavalla puhumassa tarkalla aksentilla pseudo-kieliä? Onko sellaiselle kysyntää? Vai alkaako hän näyttelijäksi? Henkilökohtaisesti en näe hänessä ainesta muuhun kuin Salkkareihin ja juontohommiin, mitä tulee naisen Youtube-CV:hen. Smoukahontaksena menisin ehkä tämän huomion turvin opiskelemaan näyttelemistä, varmaan se isi + sponsorit maksavat Actor's Studio -opinnot amerikassakin. Näin hän voisi tavallaan varmistaa pidemmän urakaaren. Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että hän aikoo takoa rautaa nyt, eikä useamman vuoden päästä. Tässä on aina se vaara, että pudotus on pitkä valtavan hypeaallon harjalta ja kun suuri yleisö on huomannut, että kyseessä on tällä haavaa ns. one-trick pony, niin kohta Smoukahontaksesta saa lukea enää Seiskasta.

 

Enkä minä noin negatiivista asennetta, että selkeästi toivookin tytön epäonnistuvan! Ja että ei saisi kannustaa ja toivoa sitä menestystä, siltähän tuo valitettavasti kuulostaa. Mutta meitä on niin monenlaisia täällä, toiset toivovat menestystä toisille ja toiset eivät, ei siinä mitään! Joku rikastuu tänään Lotossakin pelkällä tuurilla, ei haittaa minua!

Siis onko sillä jotain näyttelypätkiäkin jossain, kun kerran tiedät niiden lahjojen olevan kovin puutteelliset? Voihan näin olla, itse vain en mitään sellaista ole nähnyt.

Edit: tarkistin ja no, olihan siinä yhdessä videossa alussa pientä näyttelyntapaistakin. Mutta en ainakaan itse tuon perusteella tekisi mitään johtopäätöksiä, koska se kökköys-vivahde sopii tuohon ja väitäisin melkein olevan ihan tarkoituksellista. Edelleenkään tietenkään en voi väittää Annan, ei kun Saran kuitenkaan osaavan näytellä. Mutta toisaalta ei kuormita päätä juurikaan kuvitella hänet johonkin komediaan. Videoissaan hauska ja hyvännäköinen, joten kaksi kolmesta ainakin on jo hallussa.

 

En minä Smoukahontakselle pahaa toivo, joskaan, toisin kuin moni muu, en allekirjoita sitä, että hän on hyvin nöyrällä asenteella liikkeellä. Negatiivinen kritiikkini kohdistuu enemmänkin hänen hypettäjiinsä: on yksi asia pitää hänen Youtube-videoistaan ja kehua hänen ideaansa/kykyä imitoida, on täysin toinen asia nostaa hänet käytännössä Suomen ykkösvientituotteeksi, jolla on loistalias ura edessä. Jotenkin vain tuntuu, että ihmisille pitäisi huutaa että HALOO, TÄMÄ TYTTÖ TEKI KAKSI VIIHDYTTÄVÄÄ YOUTUBE-VIDEOTA, JOISSA EI ESIINNY MITÄÄN, MILLÄ TÄNÄ PÄIVÄNÄ VOI LUODA VIIHDETAITEILIJAN URAN!

Ei ole. Oletuksenahan kai kuitenkin on aina se, että ihminen ei ole kummoinen näyttelijä ennen kuin hän sen todistaa. Muutenhan meistä jokainen olisi potentiaalinen Hollywood-tähti, joka ei ole vain uskaltanut tulla ulos kuorestaan.

 

Valitettavasti peruskateellisen valtaosan suomalaisista saa aivan raivoihinsa, jos ei suostu pitämään kynttiläänsä vakkansa alla.

On tämä mahdoton kansa. Paljon olen miettinyt onko tänne korven perille aikoinaan vapaaehtoisesti tulleet ko. luonteen omaavat esi-isät vai onko ne ajettu tänne muiden toimesta. Ollaan omasta mielestä niin erinomaisia, mutta silti ei elämässä saada aikaiseksi kuin tappavan tylsä työ, rivarin pätkä, nalkuttava muija ja 1,7 erityislasta.

Kyllä sinne halpa-hallin kassalle aina pääsee takaisin! Rautaa pitää takoa silloin kuin se on kuumaa!!

 

Toki työn pitäisi olla mielekästä, "nalkuttava muija" kertoo henkisistä ja kommunikaatio-ongelmista, ja, mikäli ne 1,7 lasta on tehty koska "niin kuuluu tehdä", niin eihän tuollainen varmaankaan paras mahdollinen tapa elää ole. Toisaalta tämä yhteiskunta on sairas siinä mielessä, että se määrittää itsensä ja onnensa materialla -- sillä mitä konkreettisesti omistaa. Mitä vikaa rivarin pätkässä on? Kyllä minä tuomitsen ennemmin ihmisen, joka elää siinä maailmankuvassa, että iso talo antaa avaimet onneen. Minä määritän onnen siten, että elää harmoniassa ympäristönsä kanssa, tekee oikeudenmukaisia (ei siis välttämättä itseään kohtaan oikeita) päätöksiä, elää kohtuudella, mitä tulee materiaan, ja on ennen kaikkea onnellinen sen suhteen, millainen ihminen on, eikä sen suhteen, mitä on esimerkiksi työelämässä saavuttanut. Itsekkyydeltä ja tekopyhyydeltä ei kukaan voi välttyä, mutta kyllä oikeudenmukaisuus säätelee ja rajaa niidenkin soveltamista elämässä.

Smoukahontaksenkin tapauksessa kaipaisin sellaista nöyryyttä, jossa nainen toteaisi, että on kiitollinen saamastaan huomiosta, mutta ymmärtää, ettei kaksi Youtube-videota tee kenestäkään supertähteä ja että olisi aikamoisen röyhkeää asettaa itsensä esim. monen muun pitkän linjan viihdealan ihmisen edelle, jotka ovat todistaneet vuosi toisensa jälkeen, että ovat huomionsa arvoisia. Mutta niin... Tässä yhteiskunnassahan sitä rautaa taotaan surutta "rahat pois" periaatteella, vaikka metallinlaatu olisikin pitkällä tähtäimellä kyseenalaista.

 

Tervetuloa 2010-luvulle sieltä Kekkosen kultaisilta ajoilta, jolloin lottotytötkään eivät hymyilleet.