Asioita joita en voi ymmärtää

Tuossa lukee loistelampun kohdalla "LED Light Bulb":
http://www.walmart.com/ip/Great-Value-GVS144DL-Great-Value-14W-Daylight-CFL-4pk/21778165

 

Paljon virtaa kuluttavan LEDin ongelma on lämmöntuotto. Hehkulamppuhan saa kuumua ihan vapaasti, kun ei siinä muuta ole kuin se lanka. LED lampussa on elektroniikkaa, ja tunnetusti elektroniikka ei tykkää kuumasta. Eli tuollainen tehokas LED tarvitsisi jo tuulettimen jäähdytykseen. Täytynee siis odotella että samoista wateista saadaan jatkossa enemmän lumeneita, jolloin valoteho kasvaa samalla wattimäärällä.

Ulkolamppujen suosio selittyy sillä, että siellä LEDeistä saadaan paras hyöty kun kaikki valaistuksen hukkalämpö menee kirjaimellisesti harakoille. Ja himmennykset ja valo-/liikesensorit sillä että kun itse peruslamppu kuitenkin maksaa useamman euron, niin siihen on ihan sama lisätä muutamalla kymmenellä sentillä jotain extraa. Prosenteissa vaikutus hintaan on pieni.

 

Pakko viilata pilkkua, koska liian moni pilkku sitä alkoi vaatia. Ja höpöpuhuminen jatkuu ellei sille panna stoppia nyt.

Ledin virrankulutuksella ei ole mitään tekemistä lämmöntuoton kanssa. 3,3 V 1 A ledi kuluttaa 3,3 wattia tehoa ja maapallo lämpenee täsmälleen 3,3 watin verran (osa energiasta emittoituu välittömästi "hukka"-lämpönä ja loppuosa lämpövaikutuksesta kulkeutuu "hyöty"-valon mukana ja kohteeseen osuessaan lämmittää kohdetta, tai osumakohteen puuttuessa lämmittää ilmakehää eli kaasuja).

Vastaavasti kymmenen ledin sarja voi käyttää sähköä 33 V 0,1 A eli täsmälleen sama 3,3 wattia. Lämpöä syntyy täsmälleen sama 3,3 wattia, vaikka virrankulutus on pienempi kuin ensinmainitussa ledissä. Virta ei siis yksinään kerro yhtään mitään. TEHO kertoo, ja sitä termiä pitää käyttää kun lämpövaikutuksia tai jäähdytystä käsitellään.



Elektroniikka on erittäin helppo saada sietämään niitä lämpöasteita, joita ledilampussa tavalla tai toisella syntyy. Vastukset sietävät niinkin suuria lämpöjä, että kovajuotekin alkaa sulaa ennen kuin vastus hajoaa. Järeimmät vastukset pitääkin liittää johtimiin hitsaamalla, koska elektroniikan juote tai lasikuitupiirilevy ei siedä tarpeeksi kuumuutta (keraamipiirilevyt sietävät). Puolijohteet aivan normaalistikin toimivat 150 asteen lämpöön asti ja sen ylitettyään varmuuden vuoksi nukuttavat itsensä, ettei juotostina sulaisi alta pois. Elkoja on yli sadan lämpöasteen kestossa toimivina, mutta niitäkään ei kannata käyttää, edes korvata muovikonkilla tai keraamisilla, koska pullonkaula on vain ja ainoastaan LED. Nimenomaan ledi itsessään ei siedä lämpöä. Kaikki muut elektroniikan komponentit (siellä "ledilampussa") sietävät huomattavasti kovempaa kuumuutta kuin ledi. Ja koska ne muut elektroniikkaosat ovat etäämmällä ledistä, ne myös ovat viileämpiä kuin ledi itse; ovat turvassa ledin synnyttämältä helvetin tulelta. Ledissä syntyy kaikista suurin kuumuus ja suurin lämpöhukka.

Noin 90 asteen paikkeilla ledi enimmillään jaksaa toimia. Tai tämä lämpötila on liukuva käsite, se on suhteessa ledin käyttöikään. Mitä korkeampi lämpö, sitä lyhyempi elinikä. Jos ledi on speksattu toimimaan vaikkapa 80 asteessa 15000 tuntia, se palaa tunnissa rikki 100 asteessa toimiessaan. Ja 20 asteessa ledi posottaa 150000 tuntia. Tai jotain. Valmistajan datalehdiltä nämä selviävät. Ledejä tehdään monenlaisiin lämpötiloihin ja eri käyttöikäennusteilla. Esim. ajoneuvoledit kestävät tärinää ja kuumaa paremmin kuin kotiledi, mutta niinpä niiden käyttöikäkin jää kotilediä lyhyemmäksi. Ja LED-sukelluslamppua ei ehkä saa käyttää ilmakehässä, koska lamppu on suunniteltu vesijäähdytteiseksi!

Ledin lämmöllä tarkoitetaan itse ledisirua. Kun ledi siirtää lämpöä pois itsestään, syntyy häviöitä. Valoa loistavasta sirusta itse ledikomponentissa olevaan mahdolliseen sähköeristeeseen ja siitä komponentin omaan jäähdytysmetalliin, siitä lämpötahnan tai juotteen läpi varsinaiseen jäähdytyslevymetalliin. Ideaalitapauksessa siis. Käytännössä etenkin tee-itse-rakentajilla tuossa ketjussa on välissä vielä erillinen 8...20 mm halkaisijainen "star"-metallikiekko, joka ruuvataan lämpötahnan kera jäähdytyslevyyn. GuruJätkät juottavat sen kiinni, etenkin kuparipohjaiset on helppo juottaa kupariseen jäähdytysblokkiin. Huippuledeillä on kuparikiekko, halpaledeillä alumiinikiekko. Usean ledin kiekot voivat olla isompiakin, nelisenttisiä läpysköitä. Strip-malliset ledijonot taas ovat kiinni pitkulaisissa alumiinipaloissa.

Eli jos 80 asteelle speksattu ledisiru on 80-asteinen, niin varsinainen jäähdytyslevy voi olla häviöiden takia esim. 60-asteinen. Ja jos mittaa "ledin lämpöä" siitä jäähdytyslevystä, saaden arvoksi 60 astetta, ollaan jo maksimilämmössä, jota ei saa enää ylittää, vaikka hölmömpi luulee olevansa 20 asteen verran viileämmässä eli turvassa.

Muistutan, että ledin jokainen juottaminen "puolittaa sen käyttöiän", jos hieman karrikoidaan. Turvallisinta on, ettei kotona erikseen enää kuumenneta lediä juotoksen sulamiseen asti. Yhden kerran lediparka jo on sen joutunut sietämään ja toistuvat juottamiset tappavat ledia rankasti. Jos joutuu juottamaan (kuten järeät ylikellottajat joutuvat), joutuu tekemään kompromissin ledin loisteaineen iän ja mekaanisen halkeamisen kesken. Vain jompi kumpi säilyy elossa. Jos noudattaa lämpölaajenemisopillisesti ideaalia lämmitysramppia, jossa ledi JA jäähdytyslevy nostetaan ja lasketaan tiettyihin lämpötiloihin rauhallisesti ja hallitusti, niin ledin loisteaine kärvähtää (ledi kuluttaa normaalisti sähköä mutta tuottaa alkuperäistä himmeämpää valoa), toisaalta mekaanisesti kokonaisuus pysyy lujana ja sietää tärinää parhaiten. Suosittelen DownHill-ajokkeihin ja muuhun täristävään maastoajoon joutuviin käyttötilanteisiin tätä hidasta juotostapaa. Ja jos taas shokkikuumennetaan juotosaine parin sekunnin sisällä sulaksi (hitsipillillä, valokaarella, induktiolla, laserilla) ja taas äkkiä kiinteäksi, niin ledin valovoima ei kovin paljon ehdi kuumuuden takia kuoleentua, mutta lopputulos on mekaanisesti yliherkkä, ledisiru ei enää kestä tärähdyksiä tai nopeita lämpötilamuutoksia. Ei sovi ulkokäyttöön. Sisälle paras juottamisatapa on tämä supernopea, koska lediä ei sisällä täristetä ja halutaan säilyttää maksimaalinen valon hyötysuhde.



Huomautan erikseen, että litiumakut eivät siedä kuumuutta! Lämpötilan noustessa akut räjähtävät silmille ennemmin kuin ledi hajoaa. Esim. jos unohtaa litiumakkuisen LED-taskulampun saunaan, niin ledi sinänsä voi pysyä hengissä saunasessiosta, mutta litiumkenno poksahtaa ja vie mennessään kruununjalokivet tai silmän tai mikä elin nyt lähimpänä räjähdyshetkellä onkaan. On toki olemassa kuumuutta sietävämpiä akkutyyppejä tai "turvallisesti" ylikuumuudessa hajoavia akkutyyppejä, mutta niiden luetteleminen ei nyt kuulu tähän. Helpointa on pitää mielessä, että litiumakun kanssa saunominen on räjähdysitsemurha. Koska lähes 100% varmuudella kulutuselektroniikka sisältää niitä vaarallisia pommityyppisiä ylilämpöä sietämättömiä akkutyyppejä.

"Pommi-akkuja" on älykelloissa/-kännyissä, kameroissa, taskulampuissa, musasoittimissa ja niin edelleen. Kaikki ladattavat vekottimet ovat saunassa tuhoutuvia. Niiden kaikki komponentit ovat matalalämpötilaan tarkoitettuja, eli samalla kun akku hajoaa, voi tuhoutua ledi ja elkot ja liimaukset ja haljeta lasi tai muu tiukasti mitoitettu osa, joka ei enää mahdu paikalleen kun se laajentuu kuumassa.

Kertakäyttöisiä paristoja sisältävät vehkeet ovat turvallisempia kuumassa. Paristot eivät räjähdä, enintään poksahtavat ja roiskivat ikäviä mömmöjä ympärilleen, eli vaatteisiin tulee reikiä ja ihoa kirvelee. Mutta että kestääkö paristokäyttöisen laitteen muu elektroniikka saunaa tai uima-allasta, se on eri asia. Voi kestää jos on suunniteltu kestämään. Ei kestä ellei ole suunniteltu siihen. Esim. kosteus voi imeytyä sinne sun tänne ja tuhota laitteen.

Sama pätee autoon. Litiumakkutuotteet, tyyliin ajokamera tai omavoimainen GPS-navigaattori, hajoavat jos ne jätetään autoon, joka seisoo auringonpaisteessa hellesäällä. 60 asteen lämpötila saavutetaan ja se pilaa akut. 60 astetta ei välttämättä vielä riitä räjäyttämään akkua, mutta pilaa ne silti. Siksi autoelektroniikassa litiumakun tilalla käytetäänkin superkonkkaa, se sietää kuumuutta paremmin.



"Ulkolamppujen suosio" oli niin oudosti määritelty, etten edes ala ymmärtää tai kumota sitä. Jotain pahasti pielessä siinä logiikassa kuitenkin oli. Joku suosion semantiikkaa työkseen opiskeleva voi kommentoida tarkemmin, minä pysyn teknisissä seikoissa. Ja kun pysytään fysiikan lakien mukana eikä suosio-huuuhaa-maailmassa, niin kertaan jälleen sen, että:

10 W LED ulkovalona "lähettää harakoille" tasan 10 W eli lämmittää maapalloa 10 watilla.
10 W hehkulamppu "lähettää harakoille" tasan 10 W eli lämmittää maapalloa 10 W verran.
10 W loisteputki myöskin tasan 10 W eli lämmittää maapalloa 10 watilla.
10 W monimetallilamppu sekin tasan 10 W eli lämmittää maapalloa 10 watilla.
10 W kuluttava tietokonemonitori jälleen 10 W eli lämmittää maapalloa 10 watilla.
10 W pane-tähän-jumalauta-ihan-mikä-vain-sähkönkulutusvekotin lämmittää maapalloa 10 watilla.

Ja sitten kun nuo samat vehkeet tuodaan sisälle huoneeseen, niin JOKAINEN niistä tekee täsmälleen samat asiat kuin teki ulkonakin: 10 wattia muuttuu lämmöksi ja maapallo lämpiää 10 wattia per vekotin.

Kun nuo vehkeet viedään Mariaanien Hautaan tai upotetaan Etelänavan Umpijäähän, niin mitä tapahtuu maapallon lämpenemiselle? 10 jumalauta wattia. Piste. Energian häviämättömyyden lakia pitää kunnioittaa. Lämpö ei ilmesty tyhjästä tai katoaa tyhjään. Jos jokin laite kuluttaa 10 wattia, se lämmittää 10 wattia.

Jos oman ledilampun energia katoaa mustaan aukkoon, on käsillä suurempi ongelma kuin sähkölaskun outo kasvaminen. Kannattaa juosta ja vähän lujaa, että ehtisi tapahtumahorisontin ulkopuolelle ajoissa. Juoksunopeuden pitää ylittää valon nopeus. Tarvitaan Teräviä Piikkareita™ ja Olumppppiakomitean kieltolistalta useampiakin mömmöjä avuksi. Ettei päädytä sen ledivalon perässä samaan madonreikään.

.

 

Ulkolamppuosiolla tarkoitin sitä, että kun LEDillä samaan lumenimäärään tarvitaan vähemmän energiaa, niin sähkölasku pienenee. Sisätiloissa sitä lämpöä jää taloon, joten se vähentää lämmityksen tarvetta. Ulkona se menee täysin hukkaan. Siten jos sähkölämmitteisessä talossa vaihtaa 10W energiansäästölampun 5W LEDiin, niin ulkovalaisimeen vaihdettuna se tuottaa enemmän säästöä sähkölaskussa kuin sisätilaan vaihdettuna. Ja vaikka olisikin kaukolämpö tms. niin lämmityksen tarve lisääntyy silti hieman sillä LED lampulla, joten hyöty jää vajaaksi. Siitä siis LEDien suosio ulkolampuissa.

 

"Suositeltavuus" olisi parempi termi kuin "suosio". Silloin tekstissä olisi enemmän logiikkaa. Suosio kun riippuu henkilökohtaisista (=vääristä) mieltymyksistä (6 miljardia kusifania HALUAA ostaa 2700 kelvinin kusenkeltaisia ledilamppuja). Eli surkean väriset ledit ovat "suosittuja", vaikka niiden käyttö ei ole "suositeltavaa", ainakaan jos ostajalla olisi terveet silmät ja ymmärrys värintoiston puhtaudesta ja värien erottelukyvystä.

On kyllä suositeltavaa käyttää ledivaloa ylipäänsä, vaikka sitä halvinta 2700 kelvinin kiinalaista karmaisevaa Ra=40 hirvitystä, jos oma silmä sitä sietää, tai keltainen ulkovalo sopivasti kiusaa ilkeää naapuria eikä valo osu omaan silmään.

Vaikka täysspektrinen huippulaadukas 2700 kelvinin monisiruinen ledi teknisesti osaakin toistaa kaikki oman perverssin toistokaistansa sävyt moitteetta, tuo kaista ei riitä toistamaan sinisen pään sävyjä kunnolla, eli ihmisen silmä ei osaa erotella kylmiä sävyjä, vaikka käytössä olisi miljoonan euron 2700 kelvinin studiovalaisin. Väärä kelvinlukema ja sillä sipuli. Kaduntallaaja kun ei tätä keltaisen kelvinmaailman vääryyttä ymmärrä, eikä ymmärrä eroa täysspektrisen huippuledin ja piikki+kuoppa-spektrisen markettiledin välillä, niin minkäs teet. Tehtaat valmistavat sitä mitä ostetaan, eli roskaa.

Onneksi tulevina vuosina synnytetään EU-normit ledien valontoiston minimipuhtaudelle, eli karmeimmat ledihirvitykset karsitaan pois euroopan kauppojen hyllyiltä. Toivottavasti samalla asetetaan sakkotulli 2700 kelvinin ledeille, tuhatkertainen hinta vaikkapa. Loppuu se viattomien silmien kusettaminen. RGB-ledeillä kukin tehköön minkä vain väristä valoa lystää, mutta maailmasta pitäisi poistaa valkoisen nimellä myytävät keltaiset ledit, jotta tuotanto ja tuotekehitys voitaisiin siirtää Miesten Ledeihin™ eli 5000...5500 kelvinin tuntumaan. Sallittaakoon 4200 kelvinin käyttö erikoistapauksissa. 3000 kelvinin ledin saisi ostaa lääkärin reseptillä (mielenhäiriöön vetoaminen) ja 6500 kelviniä sallitaan kun halutaan imitoida kolkkoa aurinkosäätä.



Ledit ovat vähiten sähköä kuluttava valaisutapa nykyisin, ja tilanne jatkuvasti paranee (enemmän ja "parempaa" valoa per watti) vielä muutamien vuosien ajan, kunnes keksitään jokin ledin korvaava parempi valolaite.

Nyt ollaan jo sellaisessa sähkönkulutusluokassa, jossa valaistuksen tarvitsema sähkö euroissa on mitätön ongelma, turha optimointikohde. Kaluston uusiminen ei kannata (viime vuoden ledit korvataan tämän vuoden uutuusledeillä) jos uusimisella säästää sähköä vain euron tai kympin vuodessa. Siksi ei kannata, koska:

Ledivalon ostohinta on edelleenkin sietämättömän järjetön, kohtuuttoman suuri. Ei saa koskaan kuoletettua ledivalon ostohintaa takaisin sähkölaskun alentumisena. Tämä ledivalon oston kalleus on ainoa kehityskohde, joka kipeästi kaipaa mullistavaa parannusta, useamman pilkunsiirron verran.

"Huonoa ledivaloa" kyllä saa kaupoista jo siedettävään hintaan eli muutamalla eurolla, mutta hyvälaatuinen valo maksaa monta kymppiä tai pari hunttia per lamppu. Pari tonnia per lamppu kun puhutaan elokuvakäytön reguloiduista kontrolloiduista valoista. 0,10 euron hehkulampun korvaaminen huippulaatuisella ledivalolla ei todellakaan ole edes siedettävän hintaista puuhaa toistaiseksi.

Hehkulampun 100 vuoden evoluutio painoi hinnat alas. Ehkä ledilamppujenkin hinnat ovat 100 vuoden päästä halpoja. No eivät muuten ole, koska ainoat ledivalot sijaitsevat tuolloin museoiden vitriineissä. Kuten on käynyt vhs-nauhureille nyt. Mistä saan ostaa uuden laadukkaan vhs-nauhurin, jossa on kuvarummussa digitointi, tai rummuton lineaaridigitoija kiintolevyteknisine lukupäineen? 1500 kasettia odottaa läpikäymistään ja digitoimistaan.

Insinöörit ja keksijät tekevät parhaansa. Valon Kuluttajan pitää vain odottaa vuosi toisensa perään, että valon laatu hissukseen paranee ja etenkin lampun ostohinta halpenee. Lampun käyttö on jo nyt riittävän halpaa puuhaa, eli hyötysuhde on saatu riittävän kilpailukykyiseksi. Kaikilla on jo nyt varaa maksaa ledivalosta syntyvä sähkölasku, mutta kenelläkään ei ole varaa ostaa niitä (hyvävärisiä) lamppuja.



Järkevin vaihtoehto tällä hetkellä on ostaa kaikista halvin mahdollinen ledilamppu, vaikka se tuottaisi rumanväristä valoa ja omaisi huonon värintoistokyvyn! Karmea tilanne, mutta näin se vain on. Ympäristö ja ihminen ja luonnonvarat huomioiden.

Halpa huono ledivalo:
- valmistus on kuluttanut vähiten resursseja, halvimmat materiaalit ja halvin kiinalainen lapsiorjatyövoima
- antaa suurimman määrän valoa suhteessa sähkönkulutukseen
- on ylivoimaisesti halvin ostaa (Ping Pong -merkkinen eli merkitön tuote ilman isoa markkinointikoneistoa)

Köyhällä ostajalla ei ole kalliimpaan vaihtoehtoon varaa. Muutaman vuoden (päivän) kuluttua kun halpaledi savuten hajoaa, voi sen jälkeen päättää uskaltaako investoida parempaan:

Kallis hyvä ledivalo:
- valmistus on kuluttanut valtavasti resursseja, kalliit erikoismateriaalit ja kallis asiantuntijatyövoima USA:ssa
- antaa vain keskinkertaisen määrän valoa suhteessa sähkönkulutukseen
- on kallis ostaa (Merkkituote massiivisine markkinointikoneistoineen ja mainoskampanjoineen vie pääosan rahoista)

Mitä laadukkampi ledi, sitä enemmän ja tuhlailevammin myyntivoittovaroja on syydetty mainontaan ja johtajien limusiineihin ja duunareiden kuorrutettuihin donitseihin, eli varsinaisen ledituotteen hintalaatusuhde huononee. Saa sitä vähemmän vastinetta rahalleen, mitä suurempi yritys lediä markkinoi.

.

 

Mikä on nykyään toimitusviive DX / Kaidomain -puljuista, jos on kokemuksia kertoa viime kuukausilta?

http://www.dx.com/
http://www.kaidomain.com/



Lopetin Hong Kongista ostamisen (eivätkös nuo firmat ole juuri siellä?) koska kyllästyin 2 kuukauden toimitusaikoihin. Hong Kong Post tai mikäsenyton oli superhidas liikkeissään.

Nykyään tilaan nimenomaan kiinasta (eBay), koska sieltä toimitus tulee jopa viikossa, tai enintään kuukaudessa. Pari viikkoa keskimäärin. Riippuu millaista toimitustapaa myyjä käyttää.

Jos postimaksu on erityisen suuri (useita euroja...kymmeniä euroja), niin paketti saapuu nopeasti, parista päivästä viikkoon, vaikka se lähtisi matkaan mistä hyvänsä. Mutta nimenomaan NOLLAN euron postikulujen tapauksessa Kiina on se nopeampi toimittaja ja Hong Kong on paljon hitaampi.

 

Oma 21.3 tehty DX -tilaus saapui eilen, kirjekuori kokoinen. Ebaysta tehdyt tilaukset (luulisin / muistaisin että Kiinasta) tulivat muutaman päivän nopeammin.

 

No nyt tuli kyllä ihan huuhaa-tietoa monta riviä.

Hong Kong Post on luotettavampi ja yleensä nopeampi kuin China Post. Kokemusta on. Juuri tänään tuli Hong Kongista economy -lähetys, kesti peräti 2 viikkoa. Mannerkiinasta samaan aikaan "expedited shipping" kesti reilu 3 viikkoa, kiva katsella lähetysseurannasta missä paketti luuraa kun ei tunnu liikkuvan guangzhousta mihinkään ja vttu olis kiire.. ja ennenkin juuri mannerkiinasta tulleita lähetyksiä on kadonnut muutama matkan varrelle. Hong Kong Post ei ole pettänyt vielä kertaakaan (ja niillä on kunnon lähetysseurantakin). Toisaalta, Singaporesta jos haluttu tavara löytyy niin tulee aina viikossa.

 

Missaatte tavallaan pointin. Luojan kiitos Aasia on keksitty. :thumbsup:

 

En ole tilannut pariin vuoteen mitään DX:sta, kaidoman ei ole tuttu. Tilaukset taisivat tulla keskimäärin parissa viikossa, nyky tilanteesta en voi sanoa mitään.

 

Miten Lidlissä on NIIN monta hyvännäköistä myyjätärtä? Sitä on vaikea ymmärtää. Tänään oli taas uusi tyttö kassalla palvelemassa ja olipa kissa jälleen! En tiedä koko kaupungista toista kauppaa, jossa ehkä yhtä tai kahta poikkeusta lukuun ottamatta kaikki naiset ovat tuota "no TOD pan...rakastelisin!!" -tasoa

Tuo ei siis millään voi enää olla pelkkää onnekasta sattumaa. Joten ehkä sittenkin ymmärrän Sinne palkataan nimenomaan hyvännäköisiä naistyöntekijöitä, tämä on teoriani. Mutta sitä en tiedä, onko tilanne sama muissa Lidleissä. Ei ole muissa kuin oman kodin lähellä olevassa tullut käytyä, tai Helsingissä Kampin Liiterissä kyllä joskus. En muista siitä kuitenkaan sen enempää.

 

Pics or didn't happen.

 

^ Ai perse, pahan pistit! Että ihan salakuvaamaan tästä. Eipä siinä, kieltämättä haluaisin itsellenikin muutaman otoksen ihailtavaksi

Tai kyllä noita jostain FB:stäkin luulisi löytyvän, kun vaan tietäisi vähän enemmän kuin etunimiä - eikä aina niitäkään!

 

Taidetaan käydä eri Lidleissä.

Tai sitten Liekinheittimellä keväthormonit hyrrää. :thumbsup:

 

Saman olen minäkin huomannut, joskaan en muihin kuin omaan partneriini suhtaudu yhtä intohimoisesti kuin Liekinheitin tässä -- en edes siihen erääseen. Laajentaisin tosin tätä väittämää ylipäänsä nuoriin ja vetreisiin ihmisiin, sillä näin Lidlin vakiasiakkaana en ole koskaan nähnyt sellaista Lidlin myyjää, jolta ei ulkonäkönsä perusteella pitäisi kysyä henkkareita, mikäli tämä ostaisi alkoholia. Voiko olla, että Lidl hakee vain nuoria töihin ja siten nämä Liekinheittimen esineellistämät tyttäret tuppaavat ajautumaan sinne herkemmin kuin sitten muihin kauppoihin, joiden kassalla näkee keski-ikäisiäkin ihmisiä? Ehkä muihin kauppoihin vaaditaan myös henkistä kauneutta, mikä taas herkemmin uupuu näiltä yhteiskunnan kauniiksi määrittämiltä. Lidlissähän myyjät ovat tunnetusti myös ylityöllistettyjä, joten voi olla, että vanhemmilla myyjillä pettäisi kunto kesken päivän jopa Crivit Sportsin tamineissa.

 

Kai täällä joku vielä joulupukkiinkin uskoo No mutta se siitä, väärä ketju :thumbsup:

Tuo "vain nuoria" ei ainakaan juuri samassa Lidlissä pidä paikkaansa, ainakaan miesten kohdalla, sillä kassalla on istunut yksi keski-ikäinen setäkin. Mutta kieltämättä tyyppi on poikkeus. Luulisi silti nuorissakin olevan vaikka miten paljon tavallisemman näköisiäkin työntekijäehdokkaita, mutta jotenkin ko. talo näyttää imevän palkkalistoilleen vain ne viehättävimmät yksilöt. Niin hullu en toki ole, että valittaisin. Jo muutenkin loistava kauppa nousee vielä yhden tason ylöspäin, kun silmänruokakin on... sanotaanko nyt vaikka että linjassa tuotteiden laadun kanssa?

Vai oli tuo heti esineellistämistä, no voi paska.

 

Sen mitä muistan Lidl -käynneiltäni niin eikö siellä mainosteta tyyliin "Oletko 18v.? Tule meille töihin!". Ainakin ennen oli tuommoisia plakaatteja roikkumassa katosta. Aika nuorta henkilökuntaahan noissa on töissä, mikä tietenkin lisää todennäköisyyttä, että on hyvännäköistä porukkaa.

 

Espoossa sijaitsevassa monitoimi urheiluhallissa (siinä jäähallin vieressä) on tooodeellla kaunis tummahiuksinen ruskeasilmäinen tyttö myymässä kahvia ja pullaa.

 

Ei se mitään sitten vaan väliajalla maistamaan. Mutta varmaan tän tarjouksen jo joku poimi

 

Kokoomuslainen eduskunnasta pudonnut Raija Vahasalo tilittää pitävänsä ensimmäistä kertaa 16 vuoteen kunnon kesäloman. Hän on siis viimeiset 16 vuotta ollut kansanedustajana ja kansanedustajien kesäloma kestää 2,5 kuukautta.

Raijan tosiaan on ihan hyvä olla vuosi sopeutumiseläkkeellä ja niin sanotusti palata tähän maailmaan. Eduskunta on tainnut hieman etäyttää hänet "normaalista kansasta".