Asioita joita en voi ymmärtää

En minä rajoista tiedä, en ole asiantuntija. Autetaan nyt kuitenkin jos voidaan, eikä ajatella, ettei auteta ketään koska miljoonaa ei voi auttaa.

 

Tämä on mielestäni varsin neutraali artikkeli asiasta:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005458861.html

Sinänsä hieman yllätyin että HS pystyy noinkin neutraaliin sävyyn, vaikka muuten ei oikein puolueettomuudella loistakaan. Pari poimintaa:

"Tämä tarkoittaisi, että paperittomat pääsisivät esimerkiksi rokotusten ja mielenterveyspalveluiden piiriin. Käytännössä he saisivat siis samat palvelut kuin turvapaikanhakijat. Tällä hetkellä paperittomat ovat Helsingissä oikeutettuja vain kiireelliseen hoitoon, esimerkiksi ensiapuun."

Eli kyllähän tässä ollaan tarjoamassa paljon laajempaa palvelua mitä laki vaatii. Paljon enemmän kuin että katkennut raaja kipsataan tai sairauskohtaus hoidetaan. Samoja palveluja mitä turvapaikan hakijoillekin, eli varsin laajasti siis. Tämä "unohtui" mainita apu blogissa. Toinen poiminta:

"Vesikansa korostaa, ettei kaupunginhallituksen esityksen hyväksyminen tarkoita sitä, että paperittomille tarjottaisiin samoja palveluita kuin Suomen kansalaisille."

Eli kyllä suomalaisille on edelleen tarjolla laajempi terveydenhuolto. Myös silloin jos on varaton eikä siitä pysty maksamaan. Tämä taas "jäi mainitsematta" Suomen Uutisten sivuilla.

Ja lisäyksenä vielä että vaikuttaa ettei esityksen läpimeno ole mitenkään itsestään selvä. Jo pelkkä esityksen esittämisen päätös voitti vain yhdellä äänellä äänestyksessä.

 

Mitä tämä oikein tarkoittaa, miksi ei voida ilmaista selkeästi? Aiemmin on kerrottu että perustuslailliset oikeudet koskee Suomessa asuvia ihmisiä.

Tässähän on kai lähinnä se ristiriita että jos käy töissä ja maksaa veroja saa käytännössä heikomman palveluasteen ellei maksa siitä.

Helsingin valtuusto on tunnetusti jäseniltään hyvin avomielinen. Guggenheim ei mennyt läpi mutta tämä saattaa mennä.

Varmaan tuo on jo soteuudistuksen rinnalla vielä pikkujuttu mutta ei ihmetytä miksi herättää kummastusta.

 

Miksei Suomi ulkoista avunantoa maan rajojen ulkopuolelle, miksi autettavan tulee raahautua tänne pitkien matkojen takaa?
Onhan se jo suomalaisten osalta ollut niin että kasvaviin menoihin aina puututaan, miten tämä asia olisi siinä jotenkin erilainen?

Vaikuttaa siltä, ettei päättäjillä ole ns. pallo hallussa, siinä tämä keissi on kyllä vain sivujuoni.

 

Tarkoittaa sitä, että Suomen kansalasille tarjotaan perustuslaillisia oikeuksia laajempia palveluita, joten "vain" perustuslaillisten oikeuksen piiriin kuuluvat paperittomat eivät siten saa samoja palveluita.

 

Ulkoistus vaatisi lisää rahaa. Pakolaistulvaan ei osattu varautua. Siitä opittiin ja jatkossa osataan toivottavasti paremmin. Asianhoitoa on helppo arvostella netissä ulkopuolisena, mutta jos olisit asioista vastaava henkilö itse, niin varmasti olisit löysät housussa ja sormi suussa.

 

Papperslösille tarjotaan jo nykyisellään perustuslain vaatimat palvelut.

Ihan turha aloite. Luin tuossa myöhemmin viime viikolla, että naiset ja lapset saavat jo nykyään perustuslain vaatimaa tasoa parempia extrapalveluja. Eli painopiste on jo siellä missä sen kuuluukin olla. Käytännössä Veronika Honkasalo on nyt siis vain ujuttamassa elämänsä kunnossa olevat miehet noiden palvelujen piiriin.

 

Luxembourg: http://www.luxtram.lu/ Upouusi ratikkapalvelu kaupunkiin jossa reilut 100 000 asukasta.
Strasbourg: https://en.wikipedia.org/wiki/Strasbourg_tramway
Lisäksi löytyy heti sen kummemmin hakematta ainakin Nizza https://en.wikipedia.org/wiki/Nice_tramway ja Montpellier https://en.wikipedia.org/wiki/Montpellier_tramway

 

Et kai nyt ihan vakavissaan vertaa Luxemburgia, Strasbourgia tai Nizzaa Tampereeseen? Ei tarvitse kuin katsoa raitiovaunujen päivittäisiä käyttäjämääriä, esim:

Strasbourg: 300000 päivittäistä matkaa vuonna 2010
Montpellier: 282000 päivittäistä matkaa vuonna 2012

Toki jos Tampereellakin löytyy tuollaiset matkustajamäärät niin sitten, siellä vaan ei ole edes asukkaita niin paljon.

 

Tampereen raitiovaunun ajatuskin taitaa olla sitoa Hervannan suunta tiukemmin kanta-Tampereeseen. Eli ennen pitkää rakentaa väli ja ympäristö täyteen. Hervanta vaikuttaa jotenkin omituiselle muutenkin sijainniltaan. Ehkä aikoinaan vain haluttiin eriyttää vuokratalo- ja teekkarihelvetti kauas varsinaisesta kaupungista, vaikea Hervantaa muuten on ymmärtää.

 

Varmaan sillä Hervannalla haettiin paikkaa jossa riittää tilaa laajentaa myöhemmin. Teknillisten yliopistojen ja -korkeakoulujen ympärille kun pakkautuu helposti alan yrityksiä jne. Vähän samahan se on Oulussakin, jossa yliopisto ja teknologiakylä on noin 6 km päässä keskustasta. Molemmat ovat laajentuneet melkoisesti siitä mitä ne oli vaikkapa 30 vuotta sitten. Jos olisi keskustassa, niin laajentaminen olisi hankalampaa, ja keskustan lähistölläkin olisi todennäköisesti keretty ympäristö rakentamaan täyteen ja sitten olisi jo hankalampi laajentua.

 

Kuten kirjoitin, Luxemburgissa on hieman reilut 100 000 asukasta eli alle puolet Tampereen vastaavasta. Toki liikennettä on enemmän kuin Mansessa mutta silti. Strasbourg on hieman Tamperetta isompi (276k vs 230k).

Tampereella tehdään ratikkareitillä näköjään 43 000 bussimatkaa/päivä ja tavoite ratikalle on 47 000. Ei kuulosta mahdottomalta.
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/247769-ratikan-matkustajatavoite-on-saavutettavissa

 

Oli ehkä väärin lähteä tarkastelemaan asiaa asukasluvun perusteella. Mutta varmaan ymmärrät että on aika epäreilua verrata esim. Tamperetta ja Strasbourgia asukkaiden vs. raitiovaunulinjan tarpeellisuuden suhteen, kun jälkimmäisessä on 276k asukasta vs. päivittäisiä matkoja raitiovaunulla 300k. Olisi pitänyt heti alussa puhua liikennemääristä. Löytyykö muita kaupunkeja jossa raitiovaunu katsotaan tarpeelliseksi rakentaa tyhjästä reilun 40k päivittäisen matkan tarpeeseen?

 

Melkoista maalitolppien siirtelyä.

 

Tuo kmruuskan linkittämä Tamperelaisen artikkeli aika hyvin valaisee sitä, mitä itsekin aiemmin ihmettelin. Käytännössä raitiotie siis tekee saman asian kuin bussilinja 3 (ja ilmeisesti pari muuta linjaa).

Mutta tekeekö raitiotie sitten jotain oleellisesti paremmin kuin nuo bussilinjat? Onko se oleellisesti nopeampi? Kaupungin projektikuvaus ei ainakaan mainitse matkustusajan lyhenemistä lainkaan hyötynä. Sen sijaan hyötyinä mainitaan epämääräisiä heittoja esim liikenneonnettomuuksien oletetusta vähenemisestä. Kuvaus sisältää käsitteen "yhteiskuntataloudellinen hyötykustannussuhde", mutta ei avaa ollenkaan, mitä se pitää sisällään. Oma arvaukseni on, että optimistisia, tyhjästä vedettyjä oletuksia ja painofunktioita muuttujille, joista raportin laatijoilla tuskin on hajuakaan.

Projektin suorat kustannukset arvioidaan tällä hetkellä vajaaseen 300 miljoonaan. Onkohan kukaan laskenut epäsuoria kustannuksia, esim takkuilevan liikenteen aiheuttama haitta tai vaikkapa työmaan takia hankalammin saavutettavissa olevien myymälöiden liiketoiminnalliset tappiot? Myös suora kustannus toki moninkertaistuu aina alkuperäisestä arviosta projektin edetessä.

 

Valtionavustusta 71 miljoonaa, aika kivasti. Kaikkeen rakentamiseen Tampere saa runsaita valtionapuja, on varmaan maan parhaat lobbarit.

 

On muuten todella isot kulut asukasta kohden. "Tampereen kaupungin väkiluku on 230 537 ja kaupunkialueen väkiluku on 330 711."

Yleensähän sitä ajatellaan, että kun kaikki heittävät muutaman lantin, niin pienistä puroista syntyy iso joki. Tuossa projektissa tamperelaiset veronmaksajat todella tuntevat sen, että ovat rahoittajina. Iso osa rahoittaa tuota suuremmalla summalla kuin käyttävät oman kotinsa remontteihin.

 

Noo valtio tuki myös länsimetroa 30% osuudella, ja sinänsä mielenkiintoista että tämän ensimmäisen osan alkuperäinen kustannusarvio oli 400 miljoonaa. Jos sitä vertaa tuohon raitiotien ensimmäiseen kustannusarvioon.

 

Milloin Turussa aloitetaan raitioteiden jälleenrakentaminen? Eikö siitäkin ole ollut puhetta?

 

Oli siitä puhetta mutta toivottavasti jää myös siihen.