Asioita joita en voi ymmärtää

Tämä selvensi vähän mikä tässä oli niin vaikeaa.

Tarkoitukseni ei ollut väittää, että hanke ei ole kannattava siitä syystä, että sillä on kustannuksia. Jos raitiotien saisi taikasauvaa heilauttamalla, se olisi huikean kannattava hanke ja kannattaisin sitä ehdottomasti.

Sen sijaan kritisoin tapaa, jolla hankkeen kannattavuutta yritetään perustella sillä argumentilla, että hanke työllistää paljon ihmisiä. Koska olisi tietysti parempi, mitä vähemmän se työllistäisi. Kaiken uhallakin pistän vielä toisen esimerkin:

Mies: Haluan, että meille hankitaan Bang & Olufsenin kaiuttimet
Vaimo: Meillähän on jo noita kaiuttimia. Miksi pitää hankkia taas uudet?
Mies: Bang & Olufsenit ovat päheän näköiset, ja niistä kuuluu ääntä. Sen lisäksi ne ovat huikean kalliit!
Vaimo: Ai ne ovat oikein kalliita? No sitten meidän kyllä pitää hankkia semmoiset!

Julkisen hankkeen työllistämisvaikutuksella hekumoinnissa on kyse täsmälleen samasta asiasta. Taikasauvaesimerkillä yritin näyttää konkreettisesti sen, että on aina parempi, mitä vähemmän jonkun hyvän asian eteen täytyy tehdä ikävää työtä.

Julkinen talous ei ole niin erilainen yksityistalouteen nähden että säännöt menisivät nurinpäin. Tuhlaus ei muutu säästämiseksi vaikka tuhlaajana on valtio eikä yksityinen toimija. Tämä siis ihan yleisellä tasolla, ei pelkästään koskien tuota Tampereen ratikkaa. En edelleenkään yritä väittää tietäväni varmaksi sitä, että se ei ole kannattava hanke. On aina mahdollista, että se osoittautuu hyväksi investoinniksi. Siihen kuitenkin on vähän vaikea uskoa, ihan perustuen noihin dokumentteihin mitä olen nähnyt sekä omiin kokemuksiin kyseisen kaupungin julkisesta liikenteestä. Ja jos se osoittautuu hyväksi investoinniksi, se ei ole sitä siksi, että se maksoi paljon työtä.

 

Ikään kuin julkisen infran hyödyt voitaisiin laskea vain puhtaasti rahallisena voittona. Meillä on perustavaa laatua oleva ero talouden toiminnasta ja merkityksestä. Sinusta, jos oikein ymmärrän, kaikki toiminta joka ei tuota helposti rahassa laskettavaa välitöntä voittoa on ”turhaa, ikävää työtä” jota ei kannattaisi tehdä. Minä taas näen taloudellisen aktiviteetin ihan eri kulmasta jossa työ on oikeastaan aina tekemisen arvoista ja hyödyttää sekä tekijäänsä että yhteiskuntaa. Raitiotietä ei käsittääkseni ole päätetty rakentaa työllisyystoimena vaan kaupunki-infrahankkeena, mutta kun se on päätetty rakentaa ja taikuria ei ole ilmaantunut, on positiivista että hanke tuottaa myös työpaikkoja primäärifunktionsa lisäksi.

Kutsut hanketta tuhlaukseksi. Onko kaikki julkisen rahan käyttö tuhlausta vai onko mielestäsi sellaisia kohteita joihin julkista rahaa kannattaa käyttää?

 

"Yllättäen" julkiset investoinnit nopeuttavat talouskasvua, minkä nähdään parantavan hyvinvointia. Kyse ei ole vain siitä, että se suoraan työllistää joitakin ihmisiä, vaan siitä syntyvästä kerrannaisvaikutuksesta. Kun ihminen työllistyy on hänellä käytössään enemmän rahaa, joten hän kuluttaa sitä enemmän, mikä taas vaikuttaa positiivisesti esim. Tampereen alueen yrityksiin, kun kysyntä kasvaa ja ne palkkaavat lisää työntekijöitä jne, ja valtio saa verotuloja siinä sivussa. Ja vaikka eivät kuluttaisi niin pankki saa lisää rahaa lainattavakseen, mikä on kanssa hyvä juttu. Lisäksi tässä tapauksessa tuloksena on raitiovaunulinja, mikä hyödyttää ihmisiä jatkossa. Totta kai kerrannaisvaikutus pienenee mitä kauemmas mennään alkuperäisestä investoinnista, mutta julkisen kulutuksen idea on laittaa talouden rattaat pyörimään, siitä ei ole juuri hyötyä jos valtion rahat istuvat paikoillaan.

Tampereella on aikamoiset kasvusuunnitelmat tulevaisuutta varten, joten infran rakentaminen ja parantaminen tässä vaiheessa on hyvä idea kuin odottaa ensin, että tulee ongelmia liikenteen kanssa ja sitten vasta mietitään mitä voitaisiin tehdä. Muistaakseni osa rakentamisesta sijoittuu juuri raitiovaunulinjan varrelle eli käyttäjien määrä tulevaisuudessa on suurempi kuin mitä se lähivuosina on. Jos haluaa viedä tätä ajattelua vielä pitemmälle niin siitä hyötyvät myös yksityisautoilijat, koska parantuneen joukkoliikenteen takia teillä on vähemmän muita autoilijoita. Tampereellakin on se ongelma, että keskusta on vaikeassa paikassa ja liikenne takkuilee siellä tulevaisuudessa vain pahemmin, minkä takia julkinen liikenne parantaa sitä. Yksityisautoilu on kumminkin aika tehoton liikkumisen muoto kaupunkialueella.

Ja joku täällä mainitsi, että kasvuennusteet ovat epäluotettavia, joo tulevaisuuden täydellinen ennustaminen on mahdotonta, mutta sitä silti tehdään ja siinä parannutaan jatkuvasti. Olisiko parempi, että sitä ei tehtäisi? Olisi muuten kiva tietää, kun väitettiin että ennusteet eivät yleensä pidä paikkansa, että mihin tämä perustuu? Pidän Tampereen kasvun kannalta aika epätodennäköisenä, että kaupungin väestönkasvu yhtäkkiä tyssäisi ja jengi muuttaisikin sieltä kiireellä pois, ei vaikuta kovin todennäköiseltä. Pääosin Suomessa kaupunkien kasvuodotukset ovat tainneet olla alakanttiin kuin yläkanttiin.

 

Ei tietenkään. Sanoin vain, ettei kannata luottaa liikaa siihen että ennustukset tulevat toteutumaan. Joskus ne ovat suorastaan täysin vääriä. Erilaisilla painotuksilla saa projektista kuin projektista luotua kannattavan tai kannattamattoman.

Havaintooni, että hyvin usein kun katsotaan menneisyydessä tehtyjä ennusteita, niin todellisuus ei ole mennyt läheskään niiden ennustamalla tavalla. Lisäksi mielessä oli tämä vähän aikaa sitten julkaistun HS:n artikkelin surkuhupaisa tieto:

 

Yksityisen toimijan ja valtion/kaupungin erona on se, että valtio ja kaupunki saavat verotuloina takaisin osan investoinneistaan, joten käytetty raha ei koskaan katoa tyystin. Poikkeuksena ehkä se, että tilataan jotain ulkomaiselta toimijalta, joka tekee koko homman omalla työvoimallaan, joka ei asioi kaupungissa ollenkaan. Sekin on aika kaukaa haettu skenaario. Vaan joo, jos tilataan roskaa, niin pelkkä työllisyysvaikutus ei tee projektista kannattavaa, vaan siihen vaaditaan paljon muuta. Tästä esimerkkinä on esimerkiksi Helsinkiin suunniteltu Pisararata, jonka kustannus-hyötykertoimeksi saatiin vain 0,5, mikä on tärkeänä syynä siihen, ettei sitä hyväksytty hallituksessa (toinen syy on tietysti se, että hallituksessa on Keskusta).

 

Tuo Hesarin artikkeli oli tarkoitushakuinen. Syynä siihen, ettei Helsinki kasvanut 60-luvun alun ennusteiden mukaan oli se, että Helsinkiin kaavoitettiin harvaan asutettuja lähiöitä, ja kun asuntoja ei rakennettu tarpeeksi kysyntään nähden, asutus levisi naapurikuntiin. Jossain vaiheessa kuulemma jopa ajateltiin, että Helsinki on "valmis". Asuntojen hinnat ovat lahjomaton mittari siitä, että missä ihmiset haluavat asua. Jos maksukyky ei riitä, ihmiset muuttavat halvemmille alueille, eli käytännössä syrjemmäksi. Kannattaa tiivistää asutusta sinne, missä asunnot ovat kalliita, koska kalleus johtuu siitä, että asuntoja on liian vähän. Helsingille tämä tarkoittaa sitä, että kaavoitetaan minkä keritään, ja rakennusyhtiöt sitten rakentavat jos (kun) katsovat homman kannattavaksi. Kaavoituksella pystytään hyvin paljon vaikuttamaan kaupungin kasvuvauhtiin, koska kaavoitus asettaa käytännössä ylärajan potentiaaliselle rakentamiselle.

 

Tämä on sitkeä myytti, jolla ei ole todellisuuden kanssa oikein mitään tekemistä. Sen debunkkaukseen riittää, kun katsoo, miten menee niissä maissa, joissa valtio on ottanut suurta roolia talouden ohjauksessa (case study: Venezuela). Jos julkisen sektorin investoinnit olisivat avain menestykseen, huipulle olisi tungosta.

Suomenkin julkinen sektori lienee kokonsa puolesta maailman top kahden kymmenen joukossa. Esimerkiksi ajatuspaja Libera etsi taannoin oikein kilpailun avulla taloudellista toimijaa Suomessa, joka toimisi täysin oman rahoituksen varassa eikä siis olisi millään tavalla riippuvainen valtiosta. Varmaan joku kriteerit täyttävä saattaa löytyä, mutta ei niitä tungokseksi asti ole. Ei tarvinne muisuttaa, että talouskasvu ei ole viime vuosina ollut meillä kovinkaan huimaa. Eikä ajatuksessa mitään järkeä olekaan: miksi valtiollinen toimija olisi jotenkin parempi sijoittaja kuin yksityinen? Minä en ainakaan näe mitään mekanismia, mikä valikoisi valtion virastoihin kyvykkäimmät tai kaukonäköisimmät sijoittajagurut.

Illuusiota voi myös osaltaan aiheuttaa se, että velkarahalla voi kasvatettaa bruttokansantuotetta, ainakin tilapäisesti. Pitäisi olla selvää, että velalla rahoitettu kasvu ei kuitenkaan ole kestävää pitkällä aikavälillä, ikuisestihan sitä ei voi tehdä.

Lähtötilanne Tampereella oli se, että kaupungissa oli erään tilaston mukaan vähiten liikenneruuhkia maailmassa. Sen jälkeen valtuusto investoi Suomen pisimpään tunnelihankkeeseen, jonka seurauksena sitten saatiin viimein myös kokea niitä ruuhkia Tampereellakin. Tunnelihankkeen piti alun perin maksaa 120 miljoonaa, lopullinen hinta oli kai noin 200 miljoonaa. Nyt sitten nämä samat päättäjät ovat puuhaamassa sitä 300 miljoonan raitiotiehanketta...

 

Venezuela ei ole ehkä juuri relevantein esimerkki puhuttaessa Tampereesta. Liki kaikkien elintasoa, elämän laatua ja ehkä yllättävämmin myös talouden kilpailukykyisyyttä mittaavien vertailujen kärkipäästä löytyvät aina Pohjoismaat joissa julkisen talouden osuus on suuri globaalissa mittakaavassa. Tiedän että libertaarien mielestä näin ei pitäisi voida olla mutta maailma ei tosiaan vaan näytä toimivan kuten Mises-instituutti tai Heritage Foundation toivoo.

 

Sori, mutta sekoitat julkisen sektorin koon ja finanssipolitiikan keskenään eikä tässä tekstissäsi ole sen takia mitään järkeä. Sanomalla koko hommaa myytiksi unohdat suhteellisen suuren osan taloustiedettä ja käytät vielä esimerkkiä, joka ei liity asiaan mitenkään.

Kyse ei ole siitä, että valtio tekisi jotenkin parempia sijoituksia kuin yksityiset sijoittajat. Julkisen sektorin merkitys maan taloudelle on suurempi kuin yksittäisten yritysten investointien, koska no valtio on niitä suurempi ja sillä on käytössä muitakin keinoja vaikuttaa talouteen kuin yrityksillä kuten verotus, rahapolitiikka jne. joiden avulla se voi myös vaikuttaa talouteen yhdessä julkisen kulutuksen kanssa. Kyllä yksittäisen ihmisenkin kulutuksella on vaikutusta talouteen, mutta sen kerrannaisvaikutus on hemmetin pieni ja lyhytkestoinen. Noita julkisia sijoituksia voi muuten tehdä myös ottamatta lainaa ulkomailta, ideaalia olisi jos talouden nousukauden aikana valtio hillitsisi talouskasvua verotuksella ja keräisi siten rahaa, jotta laskukauden koittaessa sillä olisi varaa kuluttaa yli julkisten tulojen, jotta laskukausi ei syvenisi liikaa.

Jos minäkin poimin yksittäisen esimerkin niin toinen maailmansota nosti Jenkkilän pitkään jatkuneesta lamasta, kun valtio alkoi sijoittaa sotateollisuuteen, työpaikkoja syntyi valtavasti, vanhoja ja uusia tehtaita otettiin käyttöön jne. ja näiden julkisten sijoitusten kerrannaisvaikutuksen ansiosta sodan päätyttyä jenkkien talous voi erittäin hyvin.

En edes jaksa pureutua tekstiisi tarkemmin, googlaa ensiksi mitä on talouspolitiikka ja puhutaan sitten.

Joo, on totta että rakennusprojektien budjetit miltei aina ylittyvät, mikä tämän kappaleen pointti oli?

 

Onhan se aika suuri ongelma, jos arviot hyödyistä perustuvat ihan väärille luvuille.

Minua ei ole aiemmin kiinnostanut nämä tamperelaisten hankkeet pätkääkään enkä siksi esimerkiksi tuon tunnelin hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä tiedä mitään. Herätti vain huomion tuo, että pikkupitäjä pistää 300 miljoonaa raitiotiehen ja sitten paljastui että siihen tulee vielä 100 miljoonan vaunut päälle. Suhtaudun hyvin skeptisesti siihen että projektiin pistetty euro palautuisi 1,3-kertaisena takaisin, mutta jos kulut kovasti kasvavat niin silloinhan tuokin luku muuttuu ihan erinäköiseksi.

 

Pitää muistaa, että kalustoa tarvitaan, ajetaan sitten busseilla tai ratikoilla. Ratikat ovat kalliita hankkia, mutta käyttöikä on 40-50 vuotta (busseilla 10-12 vuotta), ja yksi ratikka vetää saman verran porukkaa kuin kaksi isoa bussia. Kustannukset vain tulevat etupainotteisesti.

 

No joo, tuo on kyllä hyvä pointti. En yhtään tiedä paljon bussien käytöstä aiheutuisi kuluja 50 vuodessa mutta varmasti siinäkin puhutaan todella isosta summasta.

 

Huomasin tekstiä kirjoittaessani itsekin, että siitä taisi tulla vähän sekava. Pahoittelut. Taidamme puhua vähän eri asioista.

Oma pointtini oli lähinnä siinä, että valtion rautainen koura puristaa Suomessakin kaikkea taloudellista toimintaa tiukasti, eikä meillä siltikään mene erityisen hyvin. Itseasiassa minusta korrelaatio menee juuri niin päin, että ei mene hyvin, koska valtio puuttuu niin moneen asiaan. On ymmärtääkseni enemmän sääntö kuin poikkeus, että yritykset saavat verovähennyksiä, hyvityksiä, verovapauksia, alennettua ALVia jne. Ja toki vielä kaikenlaisia suoria rahallisia tukia siihen päälle. Jotainhan se kertoo, että on vaikeaa löytää ketään, joka ei saa jotain julkista tukea.

Lainaus VATT:ilta: "Talousteorian mukaan julkisella tuella voi olla talouden tehokkuutta parantavia vaikutuksia vain, jos se korjaa markkinoiden puutteita tai markkinahäiriöitä. Teoria on kuitenkin harvoin ollut merkittävässä roolissa, kun verotukia on otettu käyttöön." Kauppalehti: "Suomi jakaa tehottomia yritystukia vielä pitkään". Jne.

Provosoidun hieman, kun tulkitsen, että joku haluaa lisää tälläistä. Toki puhuit julkisista investoinneista joten ehkäpä tarkoitit näitä Tampereen raitiotien kaltaisia hankkeita. Kun itse näen sanaparin "julkinen investointi", ensimmäisenä minulle tulee mieleen Sipilä matkustamassa delegaationsa kanssa Kiinaan markkinoimaan kannattamatonta liiketoimintaa mitä ei pitäisi olla olemassakaan.

En sinänsä vastusta järkeviä investointeja niille alueille, jotka selkeästi kuuluvat julkisen sektorin tehtäviin (tieinfra on totta kai tälläinen). Nämä tehtävät pitäisi vain rajata paljon nykyistä tarkemmin ja tietysti vaatia että kaikki investoinnit jotka tehdään, ovat aidosti tarpeellisia. "Työpaikkojen synnyttäminen" ei ole syy tehdä julkinen hanke, päin vastoin.

 

Amerikkalaisäiti julkaisi koulukiusatusta pojastaan videon, joka keräsi miljoonia katsojia ja julkkisten sympatiat, mutta tapaus ei ole niin yksinkertainen kuin ensin näytti

Luin tuon ja odotin sitä syytä, miksi tapaus ei ole niin yksinkertainen kuin ensin näytti. Esimerkiksi oliko poika itse kiusannut joitain muita aiemmin?

Lopulta "vastaus" epäyksinkertaisuuteen on ilmeisesti tässä:

Että mikä tässä pojan kiusaustapauksessa ei ole yksinkertaista? Ei vaikuta poika tehneen mitään "ansaitakseen" joutua kiusatuksi.

 

Tässä vielä lisää epäyksinkertaisuutta:

Celebrities begin to question motives of mother of bullied Tennessee pupil Keaton Jones as it's revealed MMA fighter invited the boy to a fight but his mother said she 'just wanted money'

http://www.dailymail.co.uk/news/article-5169793/Mom-bullied-boy-DENIES-trying-make-money.html

 

Eikö tuo ole juuri se tili, jonka Keatonin perhe kieltää olevan heidän tekemänsä? Nytin artikkelissa sanottiin, että Gofundme oli sulkenut keräykset, koska niiden perustajat eivät mätsänneet perheenjäseniin. Tuo ainakin tukisi sitä, että ulkopuoliset todella ovat yrittäneet rahastaa tapauksella.

Äärilinjan Trump-fanihan tuo äiti selvästi on, joten en pidä, mutta tietyntasoinen mielipiteenvapaus on vain pakko sallia eri mieltä oleville. Vaikken naikkosen ajatusmaailmasta pidäkään, niin mielestäni hänellä on täysi oikeus olla surullinen lapsensa kokemasta kiusauksesta. (Toisaalta olen sitä mieltä, että vanhemman ei ole lainkaan järkevää kuvata lapsestaan nettiin tällaista materiaalia. Sen voi katsoa olevan jopa julmaa lasta kohtaan. Äidin toimintamalli on siis mielestäni kyseenalainen. Toisaalta ennen kuin paljastui että hän on Etelävaltio-nationalisti ja mahdollisesti rahastaja, niin tämä puoli ei tuntunut herättävän kritiikkiä, joten ei siitä sen enempää.)

 

Joo en ymmärrä vanhempia, jotka tuuppaavat pienistä lapsistaan kuvia/videoita someen.

 

Latasin kännykkään Netflixistä ohjelmia, jotta niitä voisi katsella lentokoneessa. Lentokoneessa Netflix ilmoittaa, että tarvitset nettiyhteyden, jotta voit katsoa tätä ohjelmaa. MITÄ V****A!?!?!??!?

 

1. Open your Netflix app and tap the video you want to download.Just find the content you want and hope it supports offline viewing.

2. Tap the download icon and the video will start downloading.You’ll see the download icon in the respective video’s description pane. If your video isn’t available for offline viewing, the download icon won’t be displayed.

Once your video download starts, you’ll see a blue strip at the bottom and a bar that moves across your screen that tells you how far along the download is. If you have a fast broadband connection, the video download should complete within a few minutes at most.

3. Once it’s complete, tap the blue Download Complete strip.When the video is done, you’ll notice that the download icon has converted to a “downloaded” icon. The blue strip at the bottom will also let you tap on it to get to your My Downloads section — a repository for all of your downloaded content.

4. Play your video from the My Downloads section.When you’re officially offline, simply launch the Netflix app and go to My Downloads. From there, you can play your video and, when you’re done, delete it from your device.

 

Noin juuri tein, mutta ohjelmia katsoessa My Downloadsin kautta tulee ilmoitus, että ladattu ohjelma ei ole katsottavissa ilman nettiyhteyttä.

Samaa ongelmaa muillakin https://discussions.apple.com/thread/7773708?language=en
Tosin minulle antoi selkeän ilmoituksen, että ohjelma ei ole katsottavissa ilman nettiyhteyttä.