Mikä siinä on ristiriitaista? Monen vanhemman elokuvan blu-ray kuitenkin päihittää vastaavan dvd:n niin selvästi varsinkin kuvanlaadussa, että miksi ei kannattaisi päivittää parempaan versioon? Itse tosin myin kaikki dvd:ni jo aikoja sitten pois, silloin kuin niistä vielä jotakin sai, ennen ensimmäisenkään blu-rayn ostamista. Eli en voi oikein sanoa tuosta päivittämisen mielekkyydestä mitään. Yhdestäkään lempielokuvastani en ole blu-rayna kymppiä enempää maksanut enkä tehnyt niin dvd-aikoinakaan. Ja esim. joku T2 tai JP tulee kuitenkin katsottua sen verran usein, että äkkiäkös 8-10 e hajoaa euron (ja allekin) katselukuluksi per kerta. Yksi syy sinisäteiden ostoon on myös juurikin tuo mainitsemasi saatavuus. En nyt tarkkoja lukuja tarkistanut, mutta veikkaisin ~80% omasta kokoelmastani olevan sellaista, jota ei Netflixistä edes löydy. Itsehän laitan sellaiset leffat suoraan kiertoon, joille en koe uudelleenkatsomis- tai tarpeeksi hyvää viihdearvoa. Turha katsoa kaikkien ylistämää neljän tunnin eeposta, jos itse kokee sen lähinnä ajanhukaksi. Toki sivistyksen vuoksi, mutta kerta riittää.
OT, mutta: Moni sanoo, että tila loppuu kesken. Mulla mahtuu hyllyyn n. 720 leffaa kotelossaan ja se ei vie tilaa leveyssuunnassa kuin 1.2 metriä. Korkeutta on pari metriä ja jos tuon haluaisi täyttää katonrajaan, niin mahtuisi vielä n. 160 leffaa lisää tai iso määrä bokseja. Syvyyttä hyllyllä on vaivaiset 20 centtiä. Ikeasta ostettu. Itselläni blu-ray leffoja on tällä hetkellä 600. Jos määrä tuplaantuisi vaikkapa reiluun tuhanteen, niin siltikään se ei veisi tilaa edes yksiön yhtä seinää (alle 2.5 metriä). Eli ei näyttäisi sisustuksellisestikaan arveluttavalta. Jos leffoja olisi useita tuhansia, niin sitten voisi tilan säästö huomioiden alkaa miettimään niitä ratkaisuja, missä leffan kotelo heivataan mäkeen ja itse levy laitetaan arkistokaappiin.
Joo mulla on nyt kertynyt taas iso kasa roskaa. Tullu tilattua turhakkeita liikaa. Parempi vaan myydä ylimääräiset pois eikä säästellä turhaa.
Kannattaisi varmastikin miettiä, mitä elokuvia kerää. Ne vievät tilaa, ja kuluuhan niihin rahaakin, jota ei ikinä saa takaisin, jos kokoelmaa joutuu joskus realisoimaan. Siksi ei taida oikein olla mitään järkeä ostaa elokuvaa, joka uusitaan tv:ssä parin vuoden välein, vaikka se ei mitään hd-laatua olisikaan. Minulla oli vhs-aikaan periaate, että nauhoitan (ja säästän) vain sellaisia elokuvia, joita esitetään tv:ssä erittäin harvoin. Minulla onkin nyt monia elokuvia, joita ei ole esitetty tv:ssä sen jälkeen ja joita ei löydä kaupoista. Tilaamalla tosin saa (ja ilman tekstitystä), mutta se maksaa. Mitä tulee kuvanlaatuun, tärkeintä on itse elokuva, ei niinkään kuvanlaatu...
Kyseessähän on myös kulutustottumuksista ja niistähän voi keskustella/väitellä vaikka hamaan loppuun. Yhtä totuutta ei ole. Itse en toivo missään asiassa monopolia. Monopoli johtaa vain kehityksen hidastamiseen ja hintojen nousuun. En usko, että edes studiot haluavat sitä, että tulevaisuudessa olisi vain yksi jakelija (vaikka sitten se netflix). Siinä tulisi niin monta muttaa vastaan, että en näe sitä järkevänä. Tietysti tuo palveluntarjoajien runsauskin voi johtaa ongelmiin..tarjonta nyt yhtenä ongelmana Nyt blu-ray-levyjen hinta on niin alhainen ja kun en itse osta muuta kuin sellaisia leffoja, mistä pidän, niin ei se 5-10e tunnu missään. Esimerkiksi taxi driver blu-ray:stä maksoin 5,90e ja se on elokuva mikä tulee katsottua vähintään kerran vuodessa, niin kyllä tuo on itsensä maksanut takaisin. Toisaalta voisi ajatella, että nythän tilanne on melko ideaali kaikille. Blu-ray-/DVD-levyt eivät maksa paljoa ja fyysisen formaatin ystävillä on nyt kissanpäivät. Toisaalta taas niille, jotka eivät halua enää ostella levyjä, niin tarjolla on jo melko monta vaihtoehtoa nauttia leffoista netin kautta. Laillisesti ja laittomasti. Itse olen päivitellyt kotiteatteria ja kotoa löytyy, nyt hyvät laitteet äänentoistolle, niin tällä hetkellä blu-ray on siihen paras valinta, jos ei halua tinkiä äänen- taikka kuvanlaadussa. Katsoo mikä tulevaisuudessa on tilanne. Ja itse en ole tehnyt ns. heräteostoksia vuosiin. Hyllyyn päättyy vain sellaisia leffoja, mitkä olen nähnyt ja todennut hyväksi, tai sitten kehuja on tullut kriitikoilta ja kavereilta, että uskallan ottaa riskin ja ostaa ns. sokkona. Harvoin on tullut huteja. Ikääkin on jo sen verran, että uskon, että elokuva/tv-sarja mikä tuntuu nyt hyvältä, on sitä myös kymmenen vuoden päästä. Musiikin ja leffojen suhteen maku on muuttunut paljon, siitä mitä se oli esimerkiksi kun tuli oltua teini-ikäinen.
Sanoin aiemmin: "Pidän ristiriitaisena sellaisia kommentteja, joissa painotetaan kuvan- ja äänenlaatua, mutta toisaalta elokuvakopion vanheneminen hyllyssä ei häiritse." No tämä jäi tosiaan vähän epäselväksi. Tosiaan jos asennoituu jo valmiiksi päivittämään kokoelmaansa säännöllisesti eikä rahanmeno häiritse, niin mikäs siinä sitten. Kuulostaa vaan siltä, että monilla on tavoitteena pitää (keräily)kokoelma omanaan "hautaan asti" ja harkiten uusia levyjä ostaessa on vakaa aikomus säilyttää ne hyllyssä. Vaikkei niitä tule edes katsottua montaa kertaa. Kuvahifistely yhdistettynä vuosikausia vanhojen lempielokuvien omistushaluun tulee kalliiksi. Otti silmään vastaava ristiriitaisuus aiemmin latorin kommentissa: Siis katseleeko sama henkilö mielellään teknisesti 50 vuotta vanhaa materiaalia, mutta nipottaa pienimmistäkin nettistriimin tai TV-lähetyksen virheistä? Onko se 50 vuotta hyllyssä ollut elokuva enää nykystandardeilla "hyväksyttävänlaatuinen esitys" ja edes toistettavissa millään kotoa löytyvällä laitteella? Epäilen että jo 10 vuoden päästä Blu-ray voi olla laadultaan epätyydyttävä, vaikka nyt tuntuu, että itselle täysin riittävä ja originaalia vastaava taso on saavutettu. Mistä sitä tietää, vaikka tulevaisuudessa elokuvia katsottaisiin kotona 8K-3D-näytöt silmillä 90-asteen kuva-alalla tms. Monet vaan valittavat sitäkin, että uusilla formaateilla rahastetaan. Oliko muka pakko ostaa VHS, DVD ja vielä Blu-raykin, vaikka nettistriimi vie jo pian voiton? Kun uusia julkaisuja tuleekin ehkä vain bitteinä ja iso 4K-telkkukin on olkkariin hankittu, niin onko sen 2K fyysisen median omistaminen enää mielekästä, jos (kuvahifistinä) mieluummin katsot tuoreimman ja teknisesti parhaan version. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että nykyisellään useimmissa striimauspalvelussa kuvanlaatu ei pärjää edes TV-lähetykselle, saati sitten Blu-raylle. Itseäni on häirinnyt erityisesti color banding (Netflix) ja nykiminen (Viaplayssa erittäin häiritsevää). Mutta ainakaan Elisa Viihteen vuokraamossa ei laadussa 5.1-äänineen ole valittamista. Kuulostaa ehkä sivistymättömältä, mutta eniten mua häiritsee mustavalkoisuus. Pitikö se Nebraskakin mennä sillä pilaamaan, kun on muuten ihan katsottava leffa...
BD-kokoelmalle käy samalla tavalla kuin DVD-kokoelmalle ennen sitä. Ja VHS-kokoelmalle ennen sitä: se vanhenee teknisesti, ainakin videoteknisesti. Kun 4K, 8K, 16K, 1M jne -uutuusresoluutiot ja -formaatit saavuttavat vuorollaan videokukkulan kuvanlaatukuninkuuden, vielä nyt (vuonna 2015) kiimaisia kirjoituksia ja puolustuspuheenvuoroja kirvoittavalla BD:llä voi pyyhkiä enää korkeintaan persettään.
Hmm, ns kehitys on siitä jännä juttu että sitä ei pysty ennakoimaan paljon, muuten monpolit lisääntyisivät sci-fi elokuvien maailmantuho asteelle jossa tietyt tahot määräävät kaiken.
Eniten tässä keskustelussa huvittaa että postaajat jotka eivät usein tällä foorumin osiolla ole, täällä lausuvat totuuksia. Että ei vain olisi enemmän trollaus yrityksistä kysymys elokuvien keräilijöitä kohtaan
Paitsi että dvd-kokoelmille ei ole tapahtunut vielä paljoakaan. Omasta 3000 DVD kokoelmasta n. 100 päivitetty BR-versioon, tietty uudet yleensä ostetaan BR-versiona. Suuri osa elokuvista ei edes olennaisesti hyödy ns. suuremmasta resoluutiosta, esim pienimuotoisemmat draamat. Siitä että koska 4K tulee mitään syrjäyttämään menee aikaa, kun edes BR ei ole saanut valikoimaansa DVD:n tasolle. 4Kmenee ihan hukkaan tavallisissa kodeissa missä se normi katseluetäisyys on kuitenkin se 2-3 metriä. Kaiken lisäksi mitä tulee striimattuun 4K:n yleistymiseen niin katsotaan ekaksi mitä operaattorit sanoo nettiyhteyksien hintoihin.
Asian X keräily nyt on myös ihan puhtaasti tunnepitoinen asia ja mälsää ruveta järkeileen jokaista asiaa. Toinen kerää postimerkkejä ja toinen kuulakärkikyniä. Rupea nyt noiden suhteen järkeileen. Mistä kukin kiksinsä saa, vaikka sitten ostaisi saman asian miljoonaan kertaan. En osaa itsekkään selittää, miksi minulla on muutamista levyistä useampi eri versio. Joskus ihan puhtaasti siksi, että uudempi kuulostaa paremmalta tai sitten vahempi. Musiikki ei tietenkään ole ihan vertailukelpoinen kaikessa suhteessa elokuviin, heh.
Asiassa on kaksi näkökulmaa: Mitä tekevät suuret massat ja mitä tekevät keräilijät. Keräilijöitä lienee aika pieni prosentti kuluttajista, mutta esim. leffakeräilijöitä on hyvin suuri prosentti tämän foorumin aktiivikäyttäjistä. Merkittävää on myös se, että todennäköisesti keräilijät vaativat parempaa laatua kuin muut kuluttajat. Musiikkipuolellahan tämä näkyi siten, että 128k MP3:t tekivät ihan hyvin kauppansa, mutta keräilijät ostivat musiikkinsa kaupasta CD:llä ja ehkä sitten kotona rippasivat korkealla laadulla. Nykyään on valmiiden musatiedostojen laatu parantunut, mutta oman aikansa se on kestänyt. Leffapuolella kehitys menee varmaan samoja latuja.
Tuohan ei tietenkään ole mikään syy jättää nyt ostamatta levyjä. Tuskin myöskään kukaan "täysjärkinen" jättää ostamatta uutta puhelinta vain sen takia "koska 6kk päästä tulee uudistettu malli", tai mancave-tietokoneeseensa pelinäytönohjainta "koska vuoden päästä tulee tehokkaampi malli"? Tuollaisessa ajattelumallissa nimittäin ei ole yhtään mitään järkeä. Odotteluun tuhrautuu koko elinikä, koska aina on jotain uutta "ihan just kohta tulossa". Nokia 3210 on puhelimena nyt tietenkin auttamattoman vanhentunut, samoin kuin VHS, mutta ainakaan minä en näe näitä seikkoja perusteluna olla ostamatta nyt Galaxy S6:sta tai BD-leffoja.
Ihan fyysisen näkökyvyn ottaen huomioon BD ei tule kyllä vanhenemaan ihan samalla tavalla kuin VHS tai DVD. 4k ja siitä eteenpäin on ihan oikeasti hifistien heiniä. Äänenlaatukin on mielestäni jo riittävä BD:llä. Toki olkkarin kankaalle on kiva saada 4k:ta tai jopa parempaa joskus, mutta suurin osa ei tule omissa pikkutelkuissaan näkemään yhtään mitään eroa noissa. Mitään kummoista innostusta noi ei tule herättämään massoissa koskaan, toki niistä varmaan tulee standardeja ennemmin tai myöhemmin mutta sellaista kehityskaarta ja tekniikoiden absoluuttista vanhentumista mitä me ollaan nähty omin silmin ei tule tapahtumaan enää koskaan. Omat lapset aloittivat katselun Blu-rayltä eikä ne tule koskaan loksauttamaan leukojaan lattiaan siitä miten hieno kuvanlaatu tässä uudessa 100k hologrammilevyssä on, kun alkuperäinen lähtötaso on Full HD.
Näytä niille joskus suttuista vhs-kuvaa, mieluiten kuluneelta nauhalta ja suhisevalla monoäänellä tietty... Saavat vähän perspektiiviä, tämä pilalle hemmoteltu sukupolvi, joka pitää kaikkea itsestäänselvyytenä...
Itse olen kyllä sellainen keräilijä että katson yleensä elokuvat sen aikakauden formaatissa kun leffa valmistui. Vuoteen 1997 katson melkein kaikki leffat laserdisc formaatissa kun ne siihen asti siinä formaatissa ostin ja hyvin avat säilyneet. Vanhimmat laserdisc formaatti julkaisut minulla on 70 luvun lopulta ja hyvin ovat säilyneet. Kaikkea en tosin katso aikakauden formaatissa kun kaikkea en ole laserdiskillä onnistunut hankkimaan ja vanhimmat leffat tulee myös katsottua väärällä formaatilla kun aloitin keräilyn laserdiskillä niin en ole viitsinyt 60 luvun leffojakaan alkaa haalimaan enää millään antiikkisemmalla formaatilla liikaa vaivaa kun ei tämä harrastus ole kuitenkaan ainoani.
Olet ymmärtänyt hieman väärin. Elokuvat kannattaa kyllä katsoa ajankohdan parhaassa formaatissa, mutta BD:tä ei kannata keräillä. Itse olen ostanut yhden (1) BD -videolevyn koko urani aikana. BD-R -keräilijäksi olin jo melkein vähällä alkaa, mutta luovuin siitäkin kannattamattomana.
Mitäs ihmettä elokuvakeräilijän pitäis sitten nyt 2015 alussa tehdä? Luopua vaan harrastuksestaan? Materialisti ei vuokraamalla tai striimaamalla elä. Kaikki harrastukset on lopulta tyhmää rahanhukkaa kun ruvetaan pihistelemään, mutta kun tietyistä asioista saa nautintoa niin silloin niitä tehdään. Good for you, kukin tavallaan. Se ei vaan tarkoita että kaikkien pitäisi toimia samoin.