Brokeback Mountain (2005)

Tässä leikkimielinen opas heteromiehille jotka vierastavat elokuvaa koska se kertoo miesten välisestä rakkaudesta

The Straight Dude’s Guide to ‘Brokeback’
Our intrepid gay columnist has sage advice for his straight brethren

COMMENTARY
By Dave White
MSNBC contributor

You are a heterosexual man. And you have no personal beef with gay people. You’re educated and fairly socially liberal and occasionally listen to NPR and you don’t like to see anyone bashed or discriminated against. You’re no homophobe. You’re proud of yourself.

But your girlfriend/wife/common-law/female or whoever loves that adorable Jake Gyllenhaal has already stated her intentions. When it’s her turn to pick the Saturday night date-movie, you’re seeing “Brokeback Mountain.”

“But I am a heterosexual man,” you’re thinking, “very, very, very, very straight.” And you’re kind of freaking out as the release date quickly approaches — and even the expression “release date” is making you kind of jittery. You’re hoping to remind your female life partner that, while you feel gay people are very wonderful, colorful, witty additions to the human population and that Ellen sure is fun to watch dance in the credit card commercial and that Tom Hanks really deserved that Academy Award for whatever that movie was where he died at the end, that you are very, very, very, very straight and that it should exempt you from seeing Adorable Jake…um… do “it” with Heath Ledger. You really don’t even want to know what “it” entails because you’ve lived this long without finding out. You’re thinking the words “red-blooded,” as in “I am a red-blooded American male, etc,” don’t sound so retro anymore.

And yet, you’re still going to see it whether you like it or not. This necessarily presents a dilemma: how to make her happy and endure your first gay-themed movie where guys actually make out on a very big screen right in front of your face? And that’s where I come in. I’m a red-blooded American male homosexual movie critic who’s already seen “Brokeback Mountain.” And I could just tell you how great the film is, that it’s really powerful and moving and all that, but that isn’t what you want to hear. So I have some viewing tips for you, my straight brothers. I promise I’m only here to help…

1. Accept the fact that this is all your fault in the first place
You were the one who was all excited to take your ladyfriend to “Jarhead” anyway and when you got there and saw that it consisted of lot of AJ (how this article will refer to Adorable Jake from here on) running around all sweaty, muscular and shirtless in the desert, doing a sexy dance wearing nothing but a Santa Claus cap over his “area” and then simulating a big gay orgy with his fellow grunts, you were like, “When does the killing start in this movie?” while your woman thought, “Oh yes, more Santa Dancing please.” You brought it on yourself.

2. Realize now that you have to shut up
You kind of have no idea how important it is for you to shut up. But it’s crucial. I was recently at a press screening for another movie and I overheard four guys in the theater lobby talking about “Brokeback.” They were resolute in their refusal to go see it and they couldn’t stop loudly one-upping each other about how they had no interest, were not “curious,” and were, in the words of the loudest guy in the group, “straight as that wall over there.” Oh, the wall with poster for the Big Gay Cowboy Movie on it? That straight wall? Well here’s something that everyone else now knows but that guy: he’s probably gay. Being silent marks you as too cool to care about how other men see you. It means you’re comfortable and not freaked by your own naked shadow. Did Steve McQueen go around squawking about how straight-as-a-wall he was? No, he didn’t. He was too busy being stoic and manly.

3. The good news — there’s less than one minute of making out
It’s about 130 minutes long and 129 of them are about Men Not Having Sex. So yes, maybe it will be the longest almost-60 seconds of your life, but there it is. Less than one minute. In fact, it’s 129 minutes of really intense longing and sadness and unabashedly weepy, doomed love story. In a very real way that’s a lot more porny than any of the man-on-man canoodling that made it past the editing room. But if you’re going to be a big sissy about it then you can go get her that Diet Coke and jumbo popcorn during the first major sex scene. And no plugging your ears and singing “Mary Had a Little Lamb,” either. All singing is inherently gay, is why. Plus you’ll be in a movie theater and some big bruiser gay guy might kick your butt. Then you’ll feel even more emasculated.

4. Remember that it’s a western
And the script was adapted by none other than Total Dude Larry McMurtry. That guy is the coolest western writer in the country. He wrote “Lonesome Dove.” You love “Lonesome Dove.” In fact, the only problem with remembering that it’s a western is having to ignore the fact that most westerns are about 1000 percent gay. If you think I’m making that up, just go watch “Red River” again.

5. They’re tortured and you get to feel sorry for them
Just like in that Tom Hanks movie, these gay guys get kicked around a lot. It’s set in the 1960s and the characters played by Heath and AJ don’t even know they’re gay. They think they’re just regular straight guys who suddenly find themselves all turned on by each other and, honestly, don’t even really understand why they’re awash in yucky, hypnotic love feelings. Actually wait… you know what? Don’t think about that too much. Better if you just forget about the “why” of it all and start rooting for these underdogs. Pretend they’re like Sean Astin in “Rudy.”

6. Anne Hathaway, who plays AJ’s wife, gets topless. The End
I think it’s fair to report this and here’s why: as a gay man, the only reason I even agreed to sit through the really stupid remake of “The Longest Yard” was because one of my friends told me you get to see the wrestler Goldberg in the shower. In one scene! That’s it. I sat through the whole thing for one scene. In that respect, my hetero pals, we are all brothers deep inside — it’s just a different brand of naked flesh that ignites our prurience.

7. And finally, it’s just your turn
Really, it is, and you know it. Imagine how many thousands of hetero love stories gay people sit through in their lives. So you kind of owe us. Now get out there and watch those cowboys make out.

Dave White is the film critic for Movies.com
© 2006 MSNBC Interactive
http://msnbc.msn.com/id/10342237

 

kaunis oli tarina karjapaimenten rakkauden teosta ja sen salailusta.
Siinä on naiset tiellä kun raavaat miehet rakastelee.

 

Brokeback Mountain kahmi odotetusti eniten Oscar-ehdokkuuksia tänään:

*Paras Elokuva
*Paras Ohjaus(Ang Lee)
*Paras Miespääosa(Heath Ledger)
*Paras Miessivuosa(Jake Gyllenhaal)
*Paras Naissivuosa(Michelle Williams
*Paras Käsikirjoitus
*Paras Musiikki
*Paras Kuvaus

 

Uutisissa kerrottiin maahantuojan lupailleen jo ensi viikoksi tuplamäärän kopioita, joten jospa se tänne pohjoseenkin saakka päätyisi.

 

Nyt jäi kyllä Jäämyrsky kakkoseksi. Brokeback Mountain on todella kaunis elokuva, jäi mieleen moneksi päiväksi... Näyttelijät tekevät huipputyötä ja musiikkikin oli täydellistä. Leffan pituuskaan ei ollut ongelma, alusta loppuun piti otteessaan. Ei voi muuta sanoa kuin upeaa, on kyllä kaikki Oscar-ehdokkuudet ansainnut.

 

Täytyy myöntää, että en tajunnut miksi tämä leffa on monien mielestä niin hyvä. Okei, "tarinan" pariskunta koostuu kahdesta miehestä, mutta so what? Hahmot eivät olleet kiinnostavia eikä varsinaista tarinaa ollut. Ei leffassa kai ollut mitään vikaa myöskään ja kaikki kaverit tekivät ihan hyvää työtä, mutta en haluaisi missään tapauksessa nähdä sen uudestaan. Silloin harvoin kun käyn teatterissa haluan joko pelkkää viihdettä tai sitten ajatuksia herättävää kokemusta, tässä tapauksessa en saanut leffasta irti yhtään mitään. Vika varmasti minussa, liian tyhmä tällaiselle leffalle. Toki välillä hienoja maisemia, mutta parempia näkee luonto-ohjelmissa koko ajan.

Olisi sittenkin pitänyt valita Chicken Little tai Match Point, vaikka nekään ei vaikuta kovin kiinnostavilta. Elokuvatarjonta ei ole kyllä pitkään aikaan ollut yhtä heikkoa kuin nyt.

 

(Walk the Line. Walk the Line. Walk the Line!)

 

Hmm... Olenko todellakin ainoa, jonka mielestä alkanut vuosi näyttää jopa loisteliaalta; Kaurismäen uusi teattereissa, Brokeback teattereissa, Allenin uusi (vieläpä hyvä) teattereissa, Johnny Cash, Haneken Kätketty, München viikon päästä, Clooneyn näyttävä GNaGL ja Malickin uusi kolmen viikon päästä.

En kyllä todellakaan ruinaisi, mikäli vertaa esim. viime vuoteen...

edit. ja jottei menis totaaliseksi OT:ksi... Brokeback todella oli ennakkokehunsa ansainnut. ++++

 

Mites toi Brokeback, onko tiukkaa kamaa heteroille? Kubrickki pisti tollasen tekstin, mutta haluaisin kuulla ihan Plazalaisten mielipiteitä asiasta?
Jotenkin aina pieniä ennakkoluuloja homoihin koskevissa asioissa.

 

Jep, oli kyllä ykkösvaihtoehto, mutta näytös myytiin loppuun aika nopeasti Helsingissä, joten en ehtinyt varata lippua siihen. Ehkä kuukauden päästä, seuraavan Superpäivän aikana sitten. Toisaalta Stockmannin kanta-asiakaskortilla pääsisi 6,5 eurolla, pitää harkita.

 

Käy vaikka homobaareissa, niin maailmankuva laajentuu. Ei sieltä kukaan käske seuraa mukaan ottamaan, mutta ennakkoluulot voivat siinä illanvieton lomassa haihtua. Homofobiasta kärsivät tuntuvat pelkäävän suurinpiirtein väkisin makaamista, jos joutuvat homomiesten kanssa tekemisiin. Jos sänkykamarissa tottumukset ovat toisenlaiset, ei se silti ihmisestä tee siviilissä sen erikoisempaa kuin Heimo-100pros-Heterostakaan.


Ja mitä itse elokuvaan tulee, niin omilla kotikulmilla katselemaan päästään vasta viikon kuluttua, joten kommenttia annettaneen vasta sitten. Laatuahan tässä toki odotellaan.

 

Että päättivät sitten tehdä homo westernin, kaikkea sitä kuulee. Eihän tuommoista edes uskalla mennä kattoon jos vaikka mieleen tulee irstaita ajatuksia edessä istuvasta kiinteä lihaksisesta miehestä joka syö ISOA tupla patukkaa nuoleskellen sormensa puhtaaksi.

 

Aika kiinnostavaa huomata, että huonoimmat arvostelut (ei erityisesti tässä threadissa, vaan yleisesti) tulee tän leffan yhteydessä useimmiten heterojätkiltä, jotka ei ole koko filkkaa edes nähneet ja kommentointikin yleensä pyörii sitten vaan sen homouden ympärillä.

Tyypillinen on myös se kanta, että kaikki elokuvasta pitävät on joko homomiehiä ja homoemoja, Gyllenhaalia kuolaavia teinityttöjä tai sitten vain muuten poliittisesti korrekteja, jotka eivät vastenmielisyyttään uskalla tuoda ilmi.

Pahinta elokuvassa tuntuu olevan - ei päähenkilöiden homous sinänsä- vaan se, että leffan jätkät eivät asetu siihen tutun turvalliseen joka tuutista tuttujen harmittomien trendipellehörhöhomojen muottiin, vaan ovat "oikeita" miehiä - vieläpä marlborough-sellaisia.

Aika uuvuttava parituntinen katsomossa varmaan tuleekin, jos päähänsä ei suostu muuta päästämään, eihän juontakaan ole kuin nimeksi (no, Anne Hathawayn tissit sentään vilahtaa). Jos taas elokuva taidemuotona vähääkään kiinnostaa, on vaikea olla ihailematta leffan ilmaisua ja sen monitasoisuutta. Ja ilman analyysejäkin elokuva vyöryy alitajuntaan voimalla: seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta aika monelle, kuten itsellenikin, on käynyt niin, että leffa jää jälkeenpäin voimakkaasti pyörimään päähän pitkäksi aikaa, vaikkei se sitä katsoessa niin vomakkaasti vaikuttanutkaan. Ehkä juuri se (jätkien 30 sekunnin panokohtauksen ja 20 sekunnin suutelemisen sijaan) on "tosimiehelle", kuten leffan Ennisille, se pelon aihe.

 

Brokeback Mountain tuli katsastettua ja tylsähän se oli kuin mikä! Mielestäni lähinnä tasapaksua perusdraamaa, jonka pääosissa nyt vaan sattui olemaan kaksi homomiestä. Sen lisäksi en löytänyt leffasta mitään omaperäistä tai vähänkään kiinnostavaa.

Oscar-ehdokkuuksista (ja yhtä lailla kaikista palkinnoista) tulee vähän sellainen fiilis että nyt isojen pamppujen on pakonomaisesti todisteltava että ovat avomielisiä ja suhtautuvat avoimesti tabuinakin pidettyihin aiheisiin, koska jos Brokeback olisi kaiken hypen jälkeen unohdettu, syytökset ahdasmielisyydestä olisivat taatusti lennelleet. Sama fiilis kuin sinä Oscar-vuonna kun molemmat pääosa-Oscarit menivät mustille näyttelijöille. Rasisteiksi olisivat haukkuneet jos palkinnot olisi valkoisille kouraan lyöty.

Tämä nyt on yhden suomalaisen heteromiehen mielipide, tietenkin hyvä jos joku muu tykkää. Itse en löytänyt leffasta muuta miellyttävää kuin kivat maisemat, mutta eivät ne vielä hyvää elokuvaa tee.

 

Aika pitkälti totta juu. Itse naispuolisena heterona voisin sanoa, että vaikka Gyllenhaalia ja Ledgeriä onkin mukava katsella, niin jos olisivat p*skoja näyttelijöitä en varmasti olisi mennyt leffaa katsomaan (tosin tilanne olisi sitten muutenkin eri, Ang Lee ei olisi palkannut heitä leffaansa jne. Mutta joka tapauksessa..). Gyllenhaal mielestäni ikäluokkansa parhaita näyttejöitä.

 

No tuli nyt tämä katsottua ja avonaisin mielin katsoin mutta ei kyllä ollut minulle. Puolessa välissä rupesi jo väsyttämään niin että huh huh. Ei elokuvassa sinäänsä ollut mitään vikaa mutta ei vain ollut minua varten.

 

joo, pitää varmaan korostaa, etten edellisessä hurmahenkisessä viestissäni todellakaan tarkoittanut, että kaikkien järkevien ja arvostelukykyisten ihmisten olisi pakko palvoa ko. elokuvaa (jotta siis olisivat järkeviä ja arvostelukykyisiä)

(Tuleepa vaan mieleen esim. Kubrickin Eyes Wide Shut, jonka katsominen oli jo 10 minuutin jälkeen itselleni täyttä tylsyyden piinaa, vaikka varmasti elokuvana monitasoista ja viimeiseen asti harkittua ja hiottua ...)

 

Tähän voisi kommentoida, että myös se kanta tuntuu olevan aika yleinen että kaikki miehet jotka eivät elokuvasta pidä ovat kaappihomoja tai muuten vaan epävarmoja seksuaalisuudestaan. Minua ei miesten välinen rakkaus mitenkään hetkauttanut mutta elokuva vaan oli minusta tylsä. Eikä se olisi siitä muuttunut yhtään paremmaksi tai huonommaksi jos pääosassa olisi ollut heteropari.

 

Mutta miten olisikaan käynyt jos kyseessä olisi ollut lesbopari

 

Samaa tuubaa se olisi ollut silloinkin.

Edit: Siis ainakin minun mielestäni.