Näin tapahtuukin jos sattuu olemaan kuivasprinklerit. Putkessa on paineilmaa, joka pitää putken kuivana. Yhden ampulin hajoaminen päästää ilman pois, ja veden tilalle -> vedenpaine rikkoo loput -> vettä kaikista suuttimista. tosin aika suuria osastointeja tuntuvat harrastavan leffoissa -K
Aseissa voidaan pitää yleisenä elokuvasääntönä, että aina kun aseella on tarkoitus uhata jotakuta ja ase vedetään esiin ja/tai nostetaan valmiusasentoon, tyypistä ja mallista riippumatta aseesta kuuluu latausääntä muistuttava klik klik. Varsinkin pumppuhaulikoissa. Ja sama yleensä joka kerta kun ase nostetaan valmiusasentoon. Muutenkin tuo aseista ymmärtävien puute kuvauspaikalla näkyy lopputuloksessa armotta. Esimerkiksi tuo pistoolien tapa sylkäistä luistin taakse kutien loppuessa unohtuu, tai käy päinvastoin että sankarit rellestävät yhteenottoon niin että luistin on jo takana, mikä sitten korjataantuu mystisesti seuraavan kuvakulmanvaihdon yhteydessä. Parhaana asekömmähdyksenä tulee mieleen laatupätkä Anaconda, jonka lopussa Jennifer Lopezin hahmo onnistuu ilmeisesti adrenaliinirushinsa voimin kumoamaan aseita koskevat fysiikan säännöt, ja alkaa tulittamaan pulttilukkoisella kiikarikiväärillä puoliautomaattitulta. Muuten tuo kyseinen ase siis oli koko elokuvan ajan pulttitoiminen.
Oho. On tuo suomenkieli ovelaa, ei ole tähän mennessä tullut vastaan sellainen perusmuoto kuin "luisti". Aina sitä näemmä oppii uutta. Sotilaspoliisikoulutuksessakin kun tuli jonkin verran käytyä pistoolien anatomiaa läpi.
Itse taas muistan siellä sun täällä useinkin kuulleeni sanan luisti. Esim. kaasuttimen luisti (moottoreissa, joissa nyt vielä on kaasutin), höyrykoneiden luisti, vetopasuunan luisti (se osa jota vedellään edestakaisin). Ja aseisiinkin liittyen luisti on tuttu sana, mutta sanaa "luistin" en ole em. yhteyksissä nähnyt käytettävän, vaan ainoastaan tuossa Baron:n mainitsemassa käyttötarkoituksessa (luistelussa). Nuo kaikki ovat perusmuodossaan, eivätkä ole ko. alan slangia. Englanniksi luisti on ainakin slide (tai pistol slide), mutta jossain muussa yhteydessä ko. sana voi vastaavasti tarkoittaa montaa muutakin asiaa, riippuen siitä, että puhutaanko vaikkapa kitaramusiikista. Aseista puhuttaessa voidaan siis kysyä, että onko luistissa reikiä, jotka keventävät luistia (ei: luistimessa reikiä, jotka keventävät luistinta). Tai voi kysyä, että onko kyseessä metalliluistilla varustettu leikkiase (ei: metalliluistimella). Voi myös sanoa, että luistin ollessa takana tapahtuu x, kun... (ei: luistimen).
Tosiaan jos vaikka lukee tekstin "vapautusvivun painaminen vapauttaa luistin eteen.." tms niin tuosta herkästi jää vaan tuo "luistin" mieleen. Kaipa tämä virheellinen käsitys on vaikuttanut niin että olen sitten mielessäni lisännyt aina sen -men päätteen tuonne "luistin" sanan loppuun, niissä tilanteissa missä sellainen olisi pitäny olla.
Miten käy vastaisuudessa erään kliseen, eli mustan presidentin, nyt kun se ei ole enää erikoista vaan realismia? Seuraavaksi kai sitten siirrytään muihin vähemmistöryhmiin. Toissaviikolla tuli eräs dokumentti tv:stä, missä tutkija (tai toimittajako se oli) sanoi että elokuvilla ja tv-sarjoilla on ollut oma osuutensa marraskuun vaalien lopputulokseen, koska ovat totuttaneet ihmiset ideaan mustasta presidentistä.
En tarkistanut onko ollut aiemmin, mutta luulisi jo viimeistään olevan menneen talven tulevaisuuden näkymiä se, että käsin - joko paljain käsin tai "erikoisvalmisteisin specialsormikkain" - selataan parin metrin päähän luotuja naurettavia hologramminäyttöjä. Niin loppuun kulutettu efekti, että ottaa oikein päähän, enemmän kuin CSI:n megasuuri fonttikoko ruudun keskellä, vihreine rullaavine numeroineen...
Tai naispuolinen latino, joka elää parisuhteessa naisen kanssa. Siinäpä olisi uskovaishihhuleilla ja kluxkluxklanilaisilla hiukka nieltävää....
Ja sen jälkeen mongolialainen, Downin syndroomaa sairastava miespuolinen mormoni, jolla on seitsemän miesystävää ja 20 lasta joista puolet on adoptoituja. Siis jos se siihen mennessä on suinkaan mahdollista...
Kerosiini ei räjähdä sen enempää kuin dieseli tai bensiinikään nestemuodossa. Mutta jos mitä hyvänsä palavaa nestettä tai jauhetta - vaikka vehnäjauhoja - sekoitetaan sopivassa suhteessa ilmaan niin seos palaa hyvin nopeasti. Lento-onnettomuuksissa suuri törmäysnopeus aiheuttaa sen että murskautuvista polttoainesäiliöistä polttoaine purkautuu ulos kuin hiuslakka aerosolipullosta muodostaen ilman kanssa helposti syttyvän ja palavan seoksen. Tästä aiheesta on ollut paljon juttua Discover Channellilla ja Mythbustersseissa. Lammikkona olevia polttonesteitä on suorastaan vaikea saada syttymään mutta pistäppä sama tavara sumutinpulloon ja ruiskaise tulitikun yli... (Älkää kokeilko tätä kotona)
Yksi ärsyttävä tuli juuri mieleen. Kiireisissä kohtauksissa joissa juostaan pakoon jonkin sortin paikallista maailmanloppua, pian räjähtävää pommia tms, ja toinen juoksijoista kaatuu, tietenkin yleensä se nainen, niin tämän kaatujan on pakko jäädä makaamaan avuttomana paikalleen niin kauan kunnes tämä toinen henkilö kääntyy ympäri, tuskailee hetken että palaako vaiko ei, sitten juoksee takaisin kaatuneen luo, tarjoaa kaatuneelle kättä, ja sitten vasta tämä kaatunut voi nousta maasta ylös ja jatkaa juoksemista normaalisti. Ilmeisestikin ilman tätä kumppanin tukea tämä kaatunut henkilö hetkellisesti unohtaa ne motoriset taidot jota vaaditaan niinkin monimutkaiseen toimitukseen kun maasta ylös nousemiseen, joten kaatunut ei voi muuta kun räpiköidä maassa hylkeen lailla surkeana.
Ja taustalla pyörii hidastettu bensaräjähdys, joka kestää ja kestää (ja kestää), kunnes sankaripari ehtii turvaan nipin napin.
Ja huipennuksessa paineaallon saapuessa kohdalle tyypit lentää hidastettuna ilmassa kohti katsojaa raajat sätkien. Toki selviten pamahduksesta.