Meillä periaate on ollut lukea ensin kirja ja katsoa sitten elokuva. DaVinci koodin kohdalla homma toimi ja leffa oli viihdyttävä ja about kirjan mukaan etenevä, mutta tässä kyllä romahdettiin ihan täydellisesti. Eihän tätä voi millään ilveellä kutsua, että perustuu kirjaan! Ylivoimaisesti ärsyttävimpiä tekijöitä oli: Spoiler - Alussa oli tolkuton kiire päästä asiaan. Olisivat mielummin tehneet 3h teoksien ja seuranneet asioita ja alun introilua vähän tarkemmin. Tai ylipäätään tehty parempi johdanto. - Camerlengon roolisuoritus oli surkea. Kaveri vain kiirreessä puhui spiikkinsä läpi. Ei ollut yhtään voimakkaan johtajaroolinen kaveri mitä kirjassa. Johtajuus oli muutenkin siirretty sille kardinaalivalitsijalle - Assassin oli tuollainen luihuliini joka heilui pyssyn kanssa, ei ollut kirjan mukainen voimakas ja raavas kaapussa liikkuva. Ei olisi ylivoimaista ollut roolihahmon oikeanlainen toteuttaminen vrt Green Mile - Langdonin ja Vetran kipinä puuttui täysin. Olisi tehnyt kutaa koko leffalle. - Richter. Ihan ok roolisuoritus, mutta piti oikein keskustella, että kuka tämä on kun ei kirjassa ollut lainkaan. Olivettin piti olla ylin johtaja Sveitsiläiskaartissa. Tällä näemmä yritettiin korvata puuttuva Kohler täysin Cernin poisjättämisen jälkeen - Ylipäänsä se, että Langdon ja Vetra menivät eri teitä koko ajan ja että näitä seurasi mukana armeija eivätkä itse joutuneet actioneihin lainkaan. Ei bondeissakaan mukana ole joku, joka tappelee bondin puolesta. - Tweed-takin legenda Ristiriitojen kirjaan nähden, roolisuoritusten ja yleisen sekamelskamaisen etenemisen puolesta 1/5.
Enkelit ja demonit oli surkea kirjantekele eikä leffa siitä paremmaksi päässyt. Dan Brown onnistui kaupallisesti loistavasti Da Vinci koodillaan ja sen takia Enkelit ja demonitkin sai uuden mahdollisuuden, jota se ei olisi ikinä ansainnut.
Aika hosumista ja juoksentelua meno oli, mutta ihan viihdyttävä ja osin varsin hienosti kuvattu seikkailu kumminkin oli saatu aikaan. Pelkäsin etukäteen että 140 min kesto olisi liikaa, mutta kun miltei koko ajan oltiin liikeellä niin eipä ehtinyt kauheasti pitkästymään. On selvää ettei tämä ole mikään mestariteos, mutta ei mielestäni mikään täysi pannukakkukaan. Näin huolimatta siitä, että varsin raskaasta ja ehkä jopa herkästä aiheesta oli saatu aikaan kovin kepeä ja ohkainen esitys. Da Vinci Code:n kanssa muistaakseni onnistuttiin tunnelman luonnissa hivenen paremmin. En tiedä miten paljon kirjan tapahtumia oli muokattu elokuvaa varten, kun en ole sitä lukenut, mutta olen melko varma että mikäli olisi tiennyt juonenkulut etukäteen olisi katsomisnautinto kärsinyt melko rutkasti ja "hyödykkeen käyttöarvo" olisi tuossa tapauksessa lähes romahtanut. Yleensäkään en oikein ymmärrä mitä ideaa on lukea ensin kirja ja sitten katsoa elokuva, mutta tuon pohdiskelu onkin jo toinen juttu... ***½/*****
Hieman onnistuttiin Da Vinci Koodista parantamaan. Ensimmäisessä elokuvassa taustajuoni oli kiinnostavampi, mutta toteutus tökki moneen otteeseen. Nyt taustalla vellonut mysteeri oli sangen yhdentekevä, mutta elokuvasta oli saatu selvästi sujuvampi. Kerronnasta ei paljoa dynamiikkaa löytynyt, vaan vauhti oli sangen tasainen alusta loppuun. Aluksi tuo tuntui tympeältä, mutta osoittautuikin ihan onnistuneeksi ratkaisuksi tällaiseen elokuvaan - varsinkin, kun vauhtia ei kuitenkaan rakennettu ainoastaan tyhjänpäiväisten toimintakohtausten varaan. Lopussa Spoiler jo ehdin innostua yllättämään onnistuneesta ratkaisusta, kun aivan alusta alkaen ilmeiseltä pahikselta vaikuttanut Ewan McGregorin hahmo vaikuttikin olleen vilpittömin mielin liikkeellä. Tämä sitten kuitenkin pilattiin kliseisellä lisälopetuksella. Hölmöyksistään huolimatta aivan kohtalainen viihdepläjäys. -
Tulipahan tämäkin katseltua, kun oli Neloselta Maxivisionin poksiin tallentunut. Edeltävät analysoivat tarpeeksi, mutta Roomassa juoksennellaan kauheasti edestakaisin. 2,5/5