Game of Thrones (HBO, 2011-2019)

Onhan kirjojen ja tv-sarjan JUONI nyt paljon muutakin kuin realistiset sotajoukot.

 

On ja viihteenä annoin mennä vaan. Ei ne äijät laivoissakaan seiso kannella asennossa ja visko tulipalloja kuin olisi heinää vaan.

 

Ei ollutkaan, mutta kun toinen kirjoittaja sanoi että GoT tuntuu oudolta Metoon jälkeen. Metoo on vaikuttanut muihin sarjoihin, esim. House of Cards vedettiin vessasta alas ja viimeinen kausi oli ihan uskomattoman paska.

Olen pettynyt niin monen pitkän sarjan lopputulokseen, etten oikein uskalla enää aloittaa uusien sarjojen katsomista. Täytyisi odottaa ensin, että viimeinenkin jakso on esitetty ja sitten tutkia onko viimeiset kaudet karmeaa jöötiä vai ei. Esim. GoTin viimeinen kausi sai ajattelemaan, että edellisiäkään kausia ei olisi kannattanut katsoa koska lopetus oli niin tökerö. Lisäksi en myöskään suostu katsomaan enää esim. mitään HBO:n sarjoja sillä sub-dvd-laadulla mitä ne ulostaa palvelustaan.

 

Ihan mielenkiinnosta, mikä siinä lopetuksessa oli tökeröä?

 

Jos nyt aloitetaan siitä miten loppukohtaus oli kuin komediasta. Tunne että kun ei oikeasti keksitty mitään järkevää lopetusta, kun kirjailija ei ollut kirjaa lopettanut, niin vedettiin puhtaasti läskiksi koko homma.

 

Ei keksitty järkevää lopetusta? Dany kuoli, Bran kuningas ja Jon pohjoiseen hintana kuningattaren murhasta kuten se toinenkin Targaryenkin aikonaan lähetettiin omista hommista. Jon ja Ghostilla vielä jälleen näkeminen Pohjoisessa.
Ja käsittääkseni tämä oli Martinin loppu. Kertoi siis kahden viimeisen kirjan juonen pääpiirteissään sarjan tekijöille. Nyt sitten odotellaan muuttaako Martin sitä, kun metoo ihmiset ovat niin vihoissaan lopetuksesta.
Ja jatka vaan siitä loppukohtauksesta, miksi se oli niin huono ja miksi lopetus?

 

On aikaa kun tämä tuli katsottua, mutta otetaan nyt muutakin esimerkkiä. Zombie-kuninkaan kuolema kun tyttö hyppää jostain nurkan takaa yhtäkkiä ja puukottaa. Deus ex machina.

 

Eikös sitä oltu jo ekoista jaksoista pohjustettu? Veitsi sama jolla yritettiin tappaa Bran. Valyrialaista terästä, joka tehosi Knight Kingiin. Tyttö treenasi vuosia salamurhaajaksi. Käytti vielä sitä veitsen pudotus kikkaa, jonka oli oppinut. Jo aikaisemmin selvisi, että tappamalla White Walkerin, kuolevat kaikki kyseisen kaverin herättämät kuolleet. Miten muuten voitat, kun omalta puolelta kuolleet heräävät ja siirtyvät toiselle puolelle kasvattaen koko ajan vastustajan armeijaa?

 

On toki. Mutta nuo nyt olivatkin vain pieniä esimerkkejä.
Mutta kyllä juoneen vaikuttaa myös realistinen armeija, jos kerran ohjelmassa on paljon armeijoiden välistä taistelua. Oikea iso armeija liikkuu ehkä sen 10-20 kilometriä vuorokaudessa. Tv-sarjassa näyttävät vetävän satoja kilsoja päivässä.
Jokainen linna on yksin keskellä ei mitään. Mitä ne siellä tekevät? (Poislukien Kuninkaansatama, jossa jopa on oikeaa kaupunkia ympärillä. Toki sieltäkin näyttää pellot puuttuvan.)

Mutta tuo sota on vain yksi asia. Ihmiset katsovat tv-sarjaa ja lukevat kirjaa ja luulevat niiden kuvaavan realistista keskiaikaa, mikä on harmi sen vuoksi, että luulevat samalla saavansa jotain historian oppia. Acoupin proffa kirjoittaa hyvin siitä, miten ensimmäisen vuoden historianopiskelijoilla on ihan vääristynyt kuva keskiajasta ja ritareista, sodasta, elämisestä yms. Hollywoodin vuoksi. Saatika sitten meillä taviksilla. Mutta mikä onkin hienoa, niin oikea elämä on ollut paljon mielenkiintoisempaa kuin Hollywoodin kuvaus. Toki, jos nyt lohikäärmeiset jätetään pois.

Mutta, kuten sanoin, niin viihdettähän sarja ja kirja ovat ja itsekin olen niistä nauttinut ja kirjoja odotan. Mutta tekijöiden (ja tietämättömien arvostelijoiden) ei pitäisi kutsua niitä realistiseksi kuvaukseksi keskiajasta.

 

Sodasta ja lopusta viis. Mutta en voi kuin suositella. Juonessa pysyy paremmin mukana, kun muistaa mitä ja kuka on mitäkin tehnyt. Ja tuskin koskaan tulee enää näin suurta ja monimutkaisella juonella varustettua sarjaa, jossa on valtava määrä näyttelijöitä. Olin jo monia juttuja unohtanutkin ja tuli koko ajan uusia oivalluksia. Ai niin, siksi hänet murhattiin ja noi oli sukua. Sarjan uudelleen katselu todellakin kannattaa. Ja kun vielä sarjan suosion räjähdettyä, alettiin kaatamaan rahaa saavilla tuotantoon, joka kuvasi monessa maassa yhtä aikaa, on tulos kyllä yksi hienoimpia silmäkarkkeja ikinä. Sarjassa voi vaikka vain ihastella maisemia Islannista, Roomalaisia linnoituksia Kroatiassa sekä linnoja Irlannissa.

 

Sarjan kahden viimeisen kauden heikkous oli siinä miten tapahtumat käsiteltiin koko ajan kiihtyvässä tahdissa "juostessa kusten". Alkupuolen kausissa hahmot elivät ja kulkivat maailmassa, niitä kehitettiin. Kahdella viimeisellä kaudella valtavia matkoja tehdään kahden kohtauksen välissä - jopa juonen logiikan kannalta epärealistisen nopeasti (mm. vihollisen saartamat joukot ja yksinäisen hepun juoksuretki apua hakemaan). Hahmoja nähdään vain ns. avaintilanteissa, eli se kaikki muu elämä ja interaktio jää vähäiseksi. Esimerkkinä sen ramman pojan valinta kuninkaaksi sillä perusteella, että hänellä oli "mahtava tarina" joka uppoaa kansaan. Mutta tuo tarina oli ainakin katsojien näkökulmasta aika pienen piirin tiedossa - missään ei kerrottu miten se on mahdollisesti levinnyt laajempaan tietoisuuteen ja miksi sille ei vain naurettaisi höpönä juoruna, koska paikalla ei ollut kuin yksi tai kaksi muuta henkilöä, jotka voivat vakuuttaa tarinan paikkansapitävyyden.

Käytännössä menetimme kosketuksen hahmoihin ja näiden tarinoihin eikä viimeisissä jaksoissa millään ollut enää mitään väliä - ihan sama kuka kuolee ja kuka selviää, koska ei sillä ollut enää merkitystä katsojalle.

Kaikesta näki, että Martin oli kertonut tekijöille tarinansa lopun pääpiirteissään. Mutta sarjan käsikirjoittajat eivät olleet sitten onnistuneet lisäämään lihaa ja nahkaa sen luurangon ympärille. Martin - mikäli hän koskaan saa kirjojaan kirjoitettua - onnistuu varmasti tässä, eli saamme vakuuttavamman selityksen sille miksi kaikki tapahtuu niin kuin tapahtuu. Tapahtumissa sinällään ei siis ole vikaa, mutta ne kaipasivat enemmän pohjustusta ja lihaa ympärilleen.

 

Juosten kusten syynä oli varmaan se, että lopetus oli tehtävä tuossa yhdessä kaudessa, kun se oli neuvoteltu näyttelijöiden kanssa kaikkien saadessa roimat palkankorotukset, jotka tulivat voimaan vielä takautuvasti. Saivat siis lisää hilloa myös kaudesta kuusi. Toki seppä sopimuksen tekijä lisäsi jakso määrän kolmeentoista ja jakoi vielä kahtia, että saatiin 7. ja 8. kausi. Eikös tämä ole nykyään muotia, että joka jaksossa pitää tapahtua paljon?

Tuo Gendryn juoksu oli kyllä todella tyhmä. Eikä se rajoittunut edes vain siihen. Vielä piti lennättää korppi ja saada viesti Danylle, jonka piti vielä lentää paikalle. Samalla tyypit seisoo pakkasessa saarella.

Armeijoiden marssiminen olisi sitten vain halvatun tylsää katsottavaa. Voithan sinä ajatella, että nyt meni kuukausi välissä.

En oikein ymmärrä, miksi kansan pitäisi olla jotain mieltä kuninkaan valinnasta. Ei kai ne yhtään edellistäkään olleet valinneet. Riittää, kun se pieni ydinjoukko on sitä mieltä, että tuo on kuningas ja sillä on hyvä tarina. Jos olet toista mieltä kuninkaasta, niin pitää laittaa oma kaula likoon ja tapettava vallan anastaja tai hänen kannattajat.

No, minulle oli merkitystä kuka kuoli. Se kitisevä blondi sai maistaa kotimaan terästä, Hurtta teurasti veljensä, Sukurutsaiset sisarrukset kiveä päähän. Ei paljon paremmin olisi voinut mennä. Mutta tämä on vain minun mielipide ja sainkin jo aika hyviä syitä, miksi muut ovat toista mieltä. Olen niistä vain erimieltä katsottuani sarjan uudelleen yhteen putkeen muutamassa viikossa.

 

Tuli mieleen sellainen juttu, että miksi aloittaa tekemään sarja kesken olevasta kirjasarjasta. Voisi kuvitella että ongelmiin tullaan törmäämään. Loppuun kirjoitettuja fantasiatarinoita on varmasti mistä valita.

 

On varmaan joitain loppuun kirjoitettuja ja on monta kesken jäänyttä, mutta tuskin montaa näin herkullisella juonella. Saivat Martinin mukaan tuotantoon kertomaan kuitenkin mihin aikoo juonen kuljettaa ja mitä paljastuksia on vielä lukijoilta salattu. Ja ei sarjojen tuottajat kauheasti hukkaa energiaa siihen, että mitä jos tästä tulee menestys ja joudutaan kahdeksassa kaudessa lopettamaan. Hyvä kun selviytyvät ensimmäisestä ja toivovat saavansa toisen kauden. Ja ei taidettu uskoa vuonna 2011, että ei se Martin saa kymmenessä vuodessa edes sitä seuraavaa kirjaa puskettua ulos. Lupailihan hän tuottajille sitä Winds of Winteriä jo 2015 ja sarjan aloitusta siirrettiin, kun oli menossa ohi kirjojen. Sitten laittoikin itkuisen viestin jouluna, ettei saakkaan romaania valmiiksi ja nyt on viisi vuotta siitä kulunut, ei meillä ole vielä edes ilmoitusta, että se olisi tulossa. Virallisesta ilmoituksesta menee vähintään puoli vuotta ennen kuin romaani on kirjakaupassa.

 

Tästä syystä olen ihan tyytyväinen, että sarja kuitenkin tehtiin - sai nyt tietää tarinan lopun, vaikka se tarjottiinkin lähinnä cliffnotes-muodossa. Kirjasarjahan alkoi kompastua pullistumisefektiin (koko ajan lisää hahmoja ja tapahtumapaikkoja, joilla ei näyttänyt olevan mitään tekemistä pääjuonen kanssa, vaan tarkoitus oli vain esitellä hahmoja joita voitaisiin sitten tappaa) jo kolmannen kirjan kohdalla ja viimeisiä oli jo aika tuskaista lukea Tyrionin turhanpäiväisine possuratsastusjuttuineen...

Erittäin hyviä kirjasarjojahan toki olisi mistä elokuvia ja sarjoja tehdä, mutta niitä ei hirveän helposti näytetä löytävän. Dave Duncanin kepeät, mutta silti ajatuksiaherättävät kirjatkin olisivat oivaa fantasiaa.

 

https://www.darkhorizons.com/conrad-to-pen-thrones-spin-off-dunk-egg/

Eikö nämä ikinä lopu? Kirjoittaa se kaveri mitä tahansa (Fire&Blood, Nightflyers) niin siitä yritetään tehdä uusi Game of Thrones.

 

Mutta ei kirjoita sitä, mitä ihmiset odottaa. Onko edellisestä kirjasta kohta se 10 vuotta? Mieshän kuolee pois ennen kuin saa sarjaa valmiiksi.

Tosin niin paljon paskaa on noista kirjoista tullut valitettavasti luettua historioitsijoiden blogeista, että vähän on arvostus laskenut miestä kohtaan. Mutta eiköhän ne loputkin kirjat tule mielellään luettua, jos ne meikän elinaikana joskus julkaistaan.

 

Linkkiä blogeihin?

 

https://www.dvdplaza.fi/threads/game-of-thrones-hbo.73113/page-72#post-1712642

https://www.dvdplaza.fi/threads/game-of-thrones-hbo.73113/page-72#post-1710965

edit: jälkimmäisessä on linkki acoup-blogiin, joka käsittelee yleisesti historiaa ja varsinkin sotahistoriaa ja useassa kirjoituksessa käsitellään sitä populäärikulttuurissa. Varsinkin LOTR (jossa kirjoissa asiat on hyvin, mutta leffoissa päin peetä) ja GOT (jossa asiat on päin peetä sekä kirjoissa että sarjassa) ovat hyvin paljon käsiteltyjä aiheita. Löytyy esim. Helmin syvänteen perusteellinen analyysi sekä Minas Tirithin taistelun analyysi.

 

Ekassa linkissä tuli tällaista vastaan ja rupesi sen verran vituttamaan, että oikeastaan ei kiinnosta niihin muihinkaan tutustua:
Thus, the “history” behind A Song of Ice and Fire is a distillation of late 20th century popular history and Martin’s own aim to reinvent and reimagine Tolkienesque fantasy. That means many of the problems I have with the books (e.g. questionable gender dynamics, Orientalism) have their roots in what popular history was doing when Martin was writing the early books in the 1990s. This was still a very white, very male-dominated field, and those were the voices being amplified in both primary and secondary sources. While those conversations are getting (somewhat) more nuanced and diverse in academic circles, it hasn’t quite filtered into the popular consciousness.