Ja sitten kuunnella ne parhaat vaihtoehdot vielä kotona, noissa hinnoissa kotikuuntelun vaan on onnistuttava. Tila voi muuttaa melekosen palajon, varsinkin, jos kauppiaan tilat eivät ole lähelläkään omaa huonetta. Ääriesimerkkinä, kuuntelin sellaisen kymmenen vuotta eräitä kaiuttimia merkittävältä osin puurakenteisessa ja hieman ehkä ohutseinäisessä rivitalossa, jossa ainoa järeä kiviseinä oli kaiuttimien takana ollut palomuuri (ei mikään vatun tietokonesofta, vaan sellainen alkuperäinen) ja muista ajatelleeni, että bassoa saisi olla enemmän nauhadiskantin helottaessa miellyttävän kirkkaasti. Huone oli iso ja avoin Sattuneista syistä kuulin vuosi sitten samaa kaiutinparia kerrostalobetonibunkkerissa pienemmässä huoneessa ja olin järkyttynyt pahemman kerran kumisevasta bassosta ja 'tummasta' äänestä, josta puuttui diskantti. Ko. kaiuttimien ominaispiirteet olivat kääntyneet huoneen ja vaihtuneen oheislaitteiston mukana täysin päinvastaisiksi.
Studioissa käytetään erittäin paljon erilaisia kaiuttimia. Kyllä niissä käytetään myös Genelecejä, mutta monia muitakin (esim. B&W:n 801:iä). Geneleceissä on muutamia ominaisuuksia mitkä tekevät niistä hyvän studio kaiuttimen: 1) häiriösuojaus 2) balansoidut xlr-liittimet 3) sisäänrakennettu päätevahvistin 4) kestävä rakenne 5) tarkkuus Hifistit taas kaiketi etsivät itselleen miellyttävintä saundia tai sitten ostavat vaan kallista tai kalliin näköistä. Genelecit tuovat lähteen virheet pintaan ja muokkaavat ääntä erittäin vähän. Toisaalta monesti ääntä halutaankin muokata. Tämä voidaan hoitaa DPS:llä ja tietokonemittauksella, käsin equttamalla tai valitsemalla miellyttävimmän kuuloinen kaiutin jne. Tai sitten voidaan ajaa signaali vaikka jonkun matriisikoodekin läpi (Dolby Pro Logic, CSII tms.). Makuasia, mistä sitten kukakin missäkin tilanteessa tykkää. Iso osa ei tosin edes kuule suuria eroja tai ei välitä vaikka eroja olisi. Onhan sitä tutkittu sokkotestein, että teinit pitävät nykyisin raskaasti kompressoitua mp3 saundia parempana kuin high quality studio äänitettä. Genelecit ovat monessa mielessä myös "helppo" valinta, koska: 1) niitä käytetään studioissa, siellä varmaan tietävät 2) ne maksaa kuitenkin sen verran, että niiden täytyy olla uskottavia 3) genelecin filosofiaan ei kuulu hifistely, vaan mitattavien tosiasioiden kanssa eläminen (kukaan ei suosittele Geneleccien pariksi 2000 euroa metri maksavaa virta tai äänikaapelia) 4) genelecit tehdään suomessa ja markkinat ovat laajat suomen ulkopuolellakin, joten jotain on tehty varmasti oikein. 5) genelec on keskittynyt koko olemassa olon aikansa pääosin ammattimaiseen äänentoistoon, ja jos ammattilaisille kelpaa, niin sitten varmaan kotiinkin hyvät 6) genelecit on helppo myydä, ja niiden jälleenmyyntiarvo pysyy suhteellisen hyvin 7) voi lopettaa hifilehtien lukemisen ja todeta, että näillä mennään... ja polku on selkeä: uudemmat tai isommat genelecit sitten kun on rahaa. jne.
No, aapol, jos lykätään samoille jalustoille merkin x hifikaiuttimet ja vaihtoehtoisesti saman kokoluokan Genelecit ja lopputuloksena korvin kuunneltuna ne toiset soi paremmin niin onko silloin niissä automaattisesti signaalia paskovaa perceilyä ja Genelec on oikeassa vaikka kuulostaa paskemmalta? Oletuksena on, että se toinenkin on mittauksiltaan asiallinen eikä esimerkiksi Norah Jones kuulosta Matti Nykäseltä tai Pavarotti pölynimurilta.
Ei tientenkään ole, mutta testissä täytyy käyttää riittävän suurta testijoukkoa niin kuuntelijoiden kuin materiaalinkin suhteen. Yksittäisen "Pertsan" mielipiteellä ei siis ole mitään merkitystä.
Tämä liippaa aihetta aika läheltä. Tilasin aikoinaan kaiuttimet sokkona pelkän tasaisen taajuusvastekäyrän ja nettikehujen perusteella:hitme:. No lopputulos oli se, että kaiuttimet eivät kyllä yhtään miellyttäneet omaa korvaani vaan jouduin niistä luopumaan:OI Sen verran voin paljastaa, että kyseessä eivät olleet Genelegit
Pertsan mielipide on nimenomaan ainoa, millä on merkitystä, jos Pertsa on ostamassa kaiuttimia itselleen.
Ihmiset kun vielä muistaisi ettei vertaile suoraan samanhintaisia aktiivi- ja passiivikaiuttimia keskenään. Ei niistä passiivikaiuttimista lähde ääntä ilman päätevahvistinta :hitme:
Näiden pertsojen valinnat ovat lähes aina pelkkiä onnettomia yhteensattumia, vääriä johtopäätöksiä ja puhdasta harjaannuksen puutetta. Pertsan (nimi muutettu*) profiili Reaaliäänentoiston Tiedustelupalvelun tietokannassa: - Ei ole koskaan aikaisemmin kuullut puhdasta toistoa ilman bassokorostuksia/taustamelua/jotain omia sekoviritelmiään - Ei ole koskaan tottunut kuuntelemaan kaiuttimia spotissa vaan autossa, baarissa, iPodi päässä taustametelissa, muuten taustalla jonkin muun tekemisen ohessa - Pertsa on sammunut festarilla liian monta kertaa PA-monitorin viereen iPodin volume maksimissa - Pertsa on subjektivisti joka kuuntelee yleisesti huonosti tuotettua musiikkigenreä. Heavy meteli on tämän musiikkigenren nimi; karvainen totuus tästä kännykän soittoääneksi miksatusta särörötinä-ujelluksesta on liian raskas taakka Pertsalle kuulla -Kuuntelutilanne on Pertsalle sattumoisin epäsuotuisa: Genelec on sattunut kajaripinossa alimmaiseksi/muuten huonevauriota enemmän ottavaan paikkaan katehakuisen myyjän tai puhtaan sattuman takia * Spoiler Tai sitten ei
Totta kai, mutta sitten mennäänkin henkilökohtaisiin subjektiivisiin mieltymyksiin. Alspen pohtima "oikeassa oleminen" vs. "perceily" ei kuulu tähän kategoriaan.
Eikä kotiteatterietuvahvistinta löydy kovin edullisesti tai valinnan varaa ei ole niin paljoa. Ihan sama kuuluuko kaiuttimeen oma päätevahvistin, jos äänen käsittelyyn joutuu ostamaan jokatapauksessa perus 7.1 kotiteatterivahvistimen päätteillä ja etuvahvistinlähdöillä. Eli koko järjestelmän hinta voi kallistua kumpaan suuntaan tahansa.
Yleisenä sivuhuomautuksena, ihan vain varmuuden vuoksi, että ilmeisestikin on niin, että kaikissa Geneleceissä - ainakin niissä jääkaappia pienemmissä - on basso(/keskiääni)elementti bassorefleksikotelossa? Eli näiltä osin suuntaavuutta ei siis ole edes teoriassakaan yhtään sen enempää kuin muissa kaiuttimissa. Itse asiassa joskus jopa hitusen vähemmän, mikäli verrataan useampielementtiseen, perinteisellä kotelolla varustettuun lattiakaiuttimeen (enemmän ääntä säteilevää pinta-alaa, D´Appolito tms.). Olen siis ymmärtänyt niin, että varsinaisen bassoalueen osalta yksikään bassorefleksikoteloitu kaiutin ei koskaan suuntaa pätkänkään vertaa (eli on täysin monopoli), mutta taajuuden noustessa suuntaavuus sitten pikkuhiljaa kasvaa, tässä on siis pieniä eroja. Ja että ilman suuntaimia vain ylin diskantti on erittäin suuntaava, siis kun puhutaan Genelecin(kin) käyttämistä pienistä pyöreistä diskanttikaloteista. Ja että vain diskanttialueen suuntaavuuteen voi merkittävästi vaikuttaa kooltaan pienehköillä suuntaimilla. Ehkä hieman ylempiin keskiääniinkin, missä se raja nyt meneekään. Bassoilla oikein kunnolla suuntaavia ovat vain dipolit sun muut sellaiset ei-laatikko-kaiuttimet. Esim. magnetostaattiset ja sähköstaattiset panelit tai perinteisillä dynaamisilla elementeillä toteutetut kotimaiset, kuten Crevasse (2 x 10") ja Gradient Revolution (2 x 12"). Tosin noidenkin kanssa taidetaan usein käyttää alabassojen tukevoittajana täysin ympärisäteilevää aktiivisubbaria, jotta asuntoon mahtuisi jotain muutakin kuin kaiuttimia. Keski- ja varsinkin diskanttiäänien suuntaavuuteen suuntain toki aina vaikuttaa. Monissa passiivikaiuttimissakin on nykyään suuntaimia, varsinkin kotimaisissa. Toisaalta, monissa ei ole, eikä äänenlaadun paremmuus tunnu testien perusteella menevän aina suuntaimen mukaan. Ilmeisesti kaikilla elementtiyhdistelmillä ei suuntainta tarvita. Mutta usein sillä saadaan kuitenkin elementtien sovitusta parannettua. Joissain hifikaiuttimissa on Genelecien tapaan ympärisäteilevät bassot, mutta likimain keskiäänistä ylöspäin on suuntaavuutta kuitenkin hieman enemmän (keskiäänille hallitusti vuotava resistanssikotelo, takaavaimennettu dipoli tms.), esim. Amphion Xenon, Gradient Evidence ja vaikkapa HIFI 45/3 (Tuomelan rakennussarja 90-luvulta). Viimeksi mainitussa on, muutamien muiden hifikaiuttimien tavoin diskanttina nauhaelementti + suuntain, jolloin ylempien äänien suuntaavuutta on moneen käyttöön liiaksikin.
Zip kirjoittaa suuntaimesta ja sinä tulet valittamaan refleksikoteloinnista? Nämä asiat eivät liity toisiinsa sitten MILLÄÄN TAVALLA.
Katso viestini otsikko. Katso sitten mistä muusta kirjoitin kuin refleksikotelosta. Joko sytyttää? Erityisenä pointtinani siis oli se, että mihin taajuusalueisiin tuollainen suuntain vaikuttaa. Sitä en laske valittamiseksi. Zipman nyt vain ei maininnut mitään taajuusalueista, siksi kirjoitin. Täällä kun on lukijoita laidasta laitaan. Osalle joku juttu on itsestäänselvyys, vaikka valtaosalle se ei olisikaan, usko pois. Minulla ei ole yhtään mitään Zipmania vastaan, päinvastoin. Enkä kyllä muidenkaan kanssa halua tapella.
Ja jotkut ei kuulemma halua. Eikä kaikilta löydy tietokoneista 5.1 tai 7.1 linjalähtöjä. Minun pointti oli ettei sitä, että genelec aktiivikaiuttimena sisältää päätevahvistimet, voi laskea suoraan hinnalliseksi eduksi.
Pointtisi on väärä. Genelecin päätteet ovat kyseiselle kaiutinmallille ihanteelliseksi viritetyt: ei liian tehottomat eikä tarpeettoman tehokkaat. Vaan justiinsa sopivat. Käyttäjän ei tarvitse arvuutella random-laatikoitten tehokuutioita ja muita hommiensa tasalla olemista. Pertsa polttaa passiivilaatikostaan diskantin leikkuuttamalla liian heikkoa irtovahvariaan tai basson t-kaupan ale-PA:lla koska kolme kilowattia oli tarjouksessa. P.S. Kaupan päälle G-käyttäjät saavat aina esi- ja pääteasteen erotuksen.
Ei vaan tämä virke: "...suuntaavuus on suurempi ja paremmin hallussa kuin suuntaimettomassa kaiuttimessa." Puhuttiin siis koko kaiuttimesta. Loput jo selitin edellä, eli että yllättävän moni käsittää tuon asian aivan muuksi kuin vain pelkkää diskanttia koskevaksi. Oikeasti. Sinun kannattaisi selvästikin välillä käydä vaikka pienellä kävellyllä, ennen kuin kirjoitat viestejäsi. Turha agressio ei kenenkään etua aja. Genelecitkin ovat vain kaiuttimia, siksi en ymmärrä miten ne voivat noin hirmuisen dramaattinen asia sinulle aina olla. Välillä tuntuu siltä, kuin Genelec olisi sinun uskontosi, jota me vääräuskoiset loukkaamme. Tahattomastikin, kuten minä juuri äsken. Leivänpaahtimeni on Philips, kahvinkeittimeni Bosch, vahvistimeni Onkyo jne. Enkä silti aina raivostu, jos joku joitain noista merkeistä haukkuu. Vielä vähemmän sitä, mikäli joku vain kertoo täysin asiallisesti faktoja noista laitteista.
Diskanttisuuntaimen vaikutusta muualle kuin diskanttielementin toistoon ei yleensä koeta tarpeelliseksi alkaa erikseen selittämään koska silloin pitäisi selittää myös pyörän pyöreys, neliskantin neliskanttisuus, veden märkyys yms. hankalia käsitteellisiä asioita. Amerikkalaisella foorumilla ehkä mutta nyt ollaan kuitenkin Suomessa, lieb Gott.
Tämä ei ole totta. Hifitasoinen pääte maksaa halvimmillaan muutaman satasen, minkä kehtaa laadukkaille kaiuttimille naittaa. Tästä päästään sihen, että G:n hinta ei ainakaan 8xxx sarjassa ( varsinkin 8040:aan) asti olekaan mitenkään ylimalkaisen suuri. Laadukkaan päätteen + laadukkaiden passiivisten jalustakailottimien hinnaksi muodostuu helposti samoinen lukema + että nämä ovat tietenkin naitettu jo toisilleen sähköisiltä arvoiltaan. Se että onko signaali sitten parempi vetää linjatasoisena vaiko kaiutintasoisena, on eri juttu. Tästä nyt voi taas varmasti riidellä hautaan asti. Oma käsitys kuitenkin on, että jos on mahdollista vetää aktiivikaiuttimiin signaali laadukkaalla XLR-piuhalla balansoidusti, ollaan periaatteessa optimaalisessa äänenlaadussa linjavedon suhteen muutamilla metreillä ja alle. Tietenkin tässä tulee vastaan sitten etuasteen lähtöimpedanssi yms. mikä voi heikentää äänenlaatua (varsinkin pitkillä linjatasoisilla vedoilla)