Yksi kaiutinmerkki, mikä monesti nousee esiin Genelecien rinnalle on Adam: http://www.adam-audio.com/en/pro-audio/products PMC taitaa olla tyyriimpi ku Genelec: http://www.pmc-speakers.com/ KS Audio kaiketi myös aika kova: http://www.ks-audio.com/ Tässä tällänen KS mainosvideo, missä puhutaan myös muista (ja haukutaan Genelecit ): http://www.youtube.com/watch?v=EFZiGY-yorE
Ulkonäöllisesti hyvin paljon samaa genejen kanssa. Mikähän siinäkin on, että aktiivikaiuttimia ei tehdä järkevän näköisiksi? Tietysti maku asia tämäkin mutta hyvin moni jättää juuri sen takia ostamatta...
Se on aivan sama kenelle kirjoituksesi osoitit. Laitoit huumorin varjolla Maverickin sanomaksi jotain sellaista mitä hän ei ole sanonut. Olen varmasti huomattavasti Maverickiä huumorintajuttomampi, ainakin mitä provoihin tulee. Joko palataan aiheeseen?
Jos kuunteluetäisyys ja SPL-vaatimus olisi vakio, niin pärjättäisiin. Jokainen Genelec pyrkii omassa mittakaavassaan samaan l. neutraaliin soundiin. Genelec-mittakaavoja löytyy puhelinkopin kokoisesta belsebubista pääsiäismunan kokoiseen 6010:iin siksi että kaiutinsysteemien mitoitukset vaihtelevat. Kolme metriä leveän videokuvan seuraksi äänieristettyyn huipputeatteriin tarvitaan pidempi k-etäisyys ja SPL-kapasiteetti kuin kerroskennelin minimimittakaavan systeemissä. Mittakaavat muuttuvat, soundi ei. Se että selviä eroja käytännössä kuuluu johtuu tietenkin siitä että kuunteluetäisyyttä ja SPL-tasoa l. Genelec-mittakaavaa ei demojen tuoksinassa yleensä skaalata pienten pirpanoiden sointivuorolla niille sopivaksi. Vaan isoja mörökölliäisiä suosivilla monien metrien etäisyyksillä ja pesueen pienimmille jo melko reippailla volumetasoilla soitetaan koko ajan. Jokainen ei myöskään käytännön syistä pääse vuorollaan edes akustisesti täsmälleen samaan pisteeseen säteilemään. Kotonaan arviolta n. 93% käyttäjistä kuuntelee niin kaukaa että toistosysteemin suurennuksella saataisiin hyötyä lähes aina. Genelecciä ei ole mahdollista voittaa toisella tavallisella kotelokaiuttimella. Saksalainen ME-Geithain on kehittänyt akustista erikoismenetelmää (kardioidibassoa) hyödyntävän häivekaiutinmalliston mikä voi olla ainut tiedossa oleva varteenotettava vastustaja: http://www.me-geithain.de/studio/index.php?option=com_content&view=article&id=14&Itemid=4&lang=en http://me-geithain.de/highend/index.php?option=com_content&view=article&id=14&Itemid=4&lang=en Geithainin kardioidimallien hinnat alkavat n. 10 k€:stä parilta joten näissä normaaliostajien hintaisissa Genelec hallitsee yksin ilman vakavasti otettavaa haastajaa.
Aktiivikaiuttimia tehdään enimmäkseen äänialan ammattilaisille työkaluiksi tai ne upotetaan rakenteisiin näkymättömiin. Toiminnallisuus siis käy ulkonäön edelle.
Tarkoitin absurdia heittoasi jossa väitit, että jos Geneleccien kautta haluaa kuulla muokattua ääntä, pitää se hoitaa ennen sitä ketjussa. Dream on, man.
Tyhjää täynnä olevaa lässytystä ja oman mieltymyksen pönkitystä. Todista nämä väitteesi äläkä vain oleta. Jos Genelecit ovat harmaita, se ei vielä todista että ne soivat samalla tavalla. Lisäksi, käytännössä kaikkiin maailman järjestelmiin on tarkoituksen mukaista liittää maksimissaan 2 erilaista kaiutinmallia joten 15:n mallin keskinäinen yhteensopivuus on yhtä tärkeä kuin vaikka se, että tulevatko kaiuttimet sopivasti päällekäin ladottavissa pahvilaatikoissa jotta ne sopivat varastoon mahdollisimman kätevästi.
Pitkästä aikaa näen sinun kirjottavan täysin asiallista tekstiä, hyvä!!! Edelleen palautan jutun mieltymyksiin, koska kuten itsekin sanoit, jos kuunteluetäisyys ja SPL-vaatimus olisi vakio, niin pärjättäisiin. Eli päästään kysymykseen siitä kuka määrittelee, kuinka kovaa äänitteitä on toistettava. Olet sitä mieltä, että useinkaan ei kuunnella tarpeeksi lujaa, mutta jos toinen kuulee ne äänitteen vivahteet pienemmällä volyymilla. Tarvitseeko volumea olla enemmän ihan vain periaatteen vuoksi (joku sovittu taso)? Kyllä häviää hauskuus tuohusta. No, tärkeämpäähän on olla oikeassa, kuin miellyttää korviaan.
Taas se koulukuntaero nostaa päätään, kärjistettynå: - toinen porukka haluaa kuulla mahdollisimman tarkkaan juuri sitä, mitä äänitettä tehtäessä on ajateltu kuuntelijalle tarjottavan. Kaikenlainen äänen peukalointi on kielletty ja db-määräkin on oltava riittävä tai valmistajan määrittelemä oikea (dolbylla elokuvilla 85/105 jos oikein muistan, korjatkaa tarkemmat). Kuunneellaan sitä, mitä on tehty, ja siitä pidetään tai ei, - toinen porukka haluaa olla oman kuuntelemansa viimeinen tuotantoporras, joka omilla laitteillaan ja tiloillaan equttaa ja leimaa sen äänen omia korvia eniten miellyttäväksi. Tulos saattaa olla kaukanakin alkuperäisestä tai sitten ei. Onko hifi uskollisuutta alkuperäiselle vai omien korvien miellyttämistä, yhdelle yhtä ja toiselle toista, joillekin molempia?
Noissa KS Audion mainosvideoissa, missä alan ammattilaiset puhuvat niistä ja vertaavat niitä vaikka Geneleceihin, niin moni toteaa Genelecien värittävän ääntä. Tai piilottavan äänestä sellaista, minkä kuulee toisilla kaiuttimilla. Genelec ei tässä valossa näytä olevan äänentoiston läpinäkyvyyden päätepiste. Tosin noihin kannattanee suhtautua vähintään samalla varauksella, kuin Plazan kirjoituksiin. Kohtalaisen agressiivista markkinointia.
Loistava summaus. Se vaan tekee tästä koko jutusta hassun, että se ensimmäinen koulukunta on niin vakuuttunut asiastaan, ettei salli sen toisen koulukunnan edes "elää" (ilmaista mielipiteitään ja vaihtoehtoja juuri sille "koulukuntasaundille"). Ei mulla muuta. (Jos olisin hassu, niin kirjottaisin vielä että, "antaa kaikkien kukkien kukkia", mutta tiedän että eiköhän joku tule kohta puutarhurina paikalle jos niin teen. )
Pyrkimällä siihen, että mikään osa omassa toistoketjussa ei muuta ääntä. Siihen harvemmin pääsee, että olisi sama kalusto, kuin millä esimerkiksi levy on masteroitu, mutta lähelle voi aina pyrkiä. Järkyttävän bassokorostuksen tai tumpun diskantin omaava kaiutin ei sitä ainakaan tee. Tai mikään muukaan, mikä olennaisesti muuttaa jotain. Ja ei, minulla ei ole Genelejä. Vielä.
SPL-tason määrittelee ympäristömuuttujat kuunteluetäisyys, kuuntelutilan vaimennustaso, itse kuunneltava ääntely sekä ulkoiset häiriintymistekijät.
En jaksaisi, mutta koska et jaksanut lukea seuraavaa lausetta, niin toistetaan idea. Eli minä en tuomitse kaveria, joka väittää kuulevansa äänitteestä kaiken oleellisen referenssitasoa pienemmällä voimakkuudella. Ja minusta hyvää äänentoistoa on tilanteeseen sopiva voimakkuus, vaikka jäätäisiin referenssitasosta. Ja se on nimenomaan mieltymysasia ja siksi joillekin riittää pienemmät Genelecit.
Ne jotka haluavat tahattomat huonemuokkaukset minimiin, kuuntelevat lähikentässä. Ei ole absurdia eikä edes unta vaan oikea tapa käyttää kaiuttimia. Siellä on vuotoaukot takapaneelissa.
Ja mitenkä se liittyy ykskytän naurettavaan oletukseen, että Geneleccien kanssa pitää signaalia mulkata ennen sitä JOS SIGNAALIN HALUAA OLLA MUOKATTU? (muutenhan se ei ole ) Kaiuttimien oikea käyttötapa on ihan yksilöllistä eikä suinkaan lähikenttäisyys ole mikään oikea tapa. Itseasiassa sana kaiutin tahtoo sanoa, että ääntä kaiutetaan. --- Ja olet sitten vakuuttunut että ME-gethaimin tapa tehdä kardioidi on toimiva?
Se on kylläkin kuunteluetäisyys- ja olosuhdeasia sekä liian usein kaiutinkuuntelun yleisten käytännön realiteettien sanelema. Ettei saa esim. naapurilta turpaansa keikkavolumella soittamisesta. Kenenkään korvat eivät tietenkään kestä soittamista oikealla volumella kokoaikaa, mutta näiden taustalle vetäytyvien idlaushetkien mukaan ei kaiuttimien kaliberia pidä mennä valitsemaan.