No perkele mitens nyt näin pääsi käymään. Kadonnut ajukopasta tuo Robertin kuolema tyystin. My bad. P.S. Ei Urich ole oikeasti kuollut se asuu siellä tyynenmeren saarella, samalla missä asuu mm. Elvis, John Lennon, Jimi Hendrix, Andy Kaufman ja JFK vaimonsa Marilynin kanssa.
NYT liitteen arvostelija kertoili, että Planet Terrorin edellä nähdään yksi feikkitraileri... :thumbsup:
Ja muistaakseni Aamulehden legendaarisissa elokuva arvosteluissa, joku arvosteli antoi tälle leffalle 1/5. En sitten osaa sanoa, mutta tämä henkilö ei ollut pitänyt elokuvasta. Kyseessä siis Grindhouse: Planet Terror.
Kyseessä lienee Machete nimisen pätkän traileri.. Ja huhut kertovat että tästä olisi oikeasti tulossa leffa, tiedä häntä.
P*RKELE sentään Finnkinoa kun eivät näytä niitä trailereita. Pitää vakaasti harkita boikottia nyt tässä asiassa.
Olipas paljon porukkaa katsomassa Planet Terroria tänään Rovaniemen Maxim 2:ssa, 4 minun lisäkseni Kaiken lisäksi kuvasuhde oli päin peetä n. 5 min leffan alusta, ennen kuin saivat asian korjattua (eli ihmiset näyttivät koomisen leveiltä ja lyhyiltä). Ihan OK leffa, vaikkei Deathproofille pärjännytkään... Ja 1 feikkitraileri näytettttiin (Machete).
Death Proof on vielä näkemättä, mutta tänään kävin katsomassa Planet Terrorin. Mielestäni se oli onnistunut elokuva, joskin hitusen liian pitkä. Rodriguezin käden jälki oli hyvin tunnistettavaa, ja Eli Rothin läsnäolokin näkyi aika hyvin -- luulisi, että tämä oli pienoinen mainoskampanja Hostel 2:lle. Näyttelijäkaarti oli valittu erittäin hyvin, ja hienoa, että Hollywoodin aliarvostetuin toimintasankari, Michael Biehn, oli saatu mukaan. Marley Sheltonilla oli aika umathurmanmainen rooli Tohtorin vaimona. Rose McGowan kyllä sykähdytti seksikkyydellään -- jopa enemmän kuin punaisella matolla yleensä. Freddy Rodriguez oli aika kovaa jätkää El Wraynä, ja meidän kaikkien suosikkiruohonleikkaaja, Jeff Fahey, oli todella hauska rooli kokkina. Spoiler Ja Bruce Willis osaa aina olla badass vaikka nyt hänen roolinsa jäikin vähän vaillinaiseksi. Hieman vaikea näitä Grindhouse-tuotantoja on arvioida, koska toisaalta niitä on ollut tekemässä uskomattoman taitava ja lahjakas porukka, joka ei oikeastaan koskaan erehdy, ja taas toisaalta nämä leffat ovat tarkoituksella "huonoja". Pitäisikö minun olla uskollinen tälle teemalle, ja antaa tarkoituksella huono arvio, jotta elokuva säilyttäisi statuksensa? No ei sentään... 3.5/5 :naminami:
Planet Terror oli kyllä :thumbsup: Hillittömän vetävän tekeleen sai Rodriguez aikaiseksi, mielestäni Tarantinon Death Proof jäi selvästi ja auttamattomasti kakkoseksi. Planetissa on mahtavat hahmot ja paljon riemastuttavampia kohtauksia, esim. Spoiler Tarantinon hahmon tyly kohtalo, "Sayidin" kiveskokoelmat, auton alle jäävä koira, itseään päähän ampuva lapsi, El Wrayn puukkoleikit sairaalan käytävällä, Dakotan puutuneet kädet ja jatkuva epäonnisuus, Black Eyed Peas -laulajan irti kaavitut aivot, räjähtävät visvapaiseet... Uskomatonta settiä. 4/5
Ei vetänyt vertoja Death Prooffille. Hauskoja kohtauksia oli kyllä yllin kyllin, mutta jotain tästä jäi puuttumaan. 3/5.
Nyt on nähty molemmat Grindhouse-pätkä. "Death Proof" oli omalla tavallaan ihan viihdyttävä elokuva, mutta kaikkeen hypetykseen nähden lievä pettymys. Tarantino onnistui mielestäni hyvin "Kill Billien" tapauksessa lainatessaan pelkästään 70-luvun roskaleffojen parhaita puolia ja höystämään niitä sitten kaikenlaisilla omilla cooleilla jutuillaan, mutta tämänkaltainen, suoraviivaisempi ja samalla jotenkin vähemmän oivaltava kunnianosoitus ei toiminutkaan niin hyvin. Tarantino sanoi muistaakseni jossakin haastattelussa, että hänellä ja Rodriquezilla oli tarkoituksena tehdä elokuva, jossa sisältö pystyy vastaamaan ultracoolin julisteen haasteeseen. Ei siihen kyllä pystytty: "Death Proofissa" oli hämmästyttävän paljon tyhjäkäyntiä (heh heh), etenkin kun Stuntman Miken vainoamien misujen käymä vuoropuhelu ei tosiaankaan ollut niin viileää ja toimivaa kuin ohjaaja oli ajatellut sen olevan. Elokuvan parasta antia oli mielestäni soundtrack, joka oli kerta kaikkiaan mainio. Death Proof: * * * (seuraava katselukerta voi laskea arvosanaa puolella pisteellä) Rodriquez vs. Tarantino -ottelu päättyi Grindhouse -turnauksessa melko puhtaasti kotijoukkueen voittoon. Leffa oli omassa älyvapaassa ja överiksi vedetyssä tyylilajissaan miltei täydellistä viihdettä, ja kuten tuossa edellä todettiin, mukana oli mukana paljon hauskoja ja viileitä yksityiskohtia ja oivalluksia. Näyttelijöistä ei voi sanoa juurikaan pahaa - Bruce Willisista en vaan oikein tykkää - ja esimerkiksi Tarantino itte ei ollut tällä kertaa niin ärsyttävä kuin yleensä. Eritoten Rose McGowan vakuutti konekiväärijalkoineen: Huh hei: http://farm1.static.flickr.com/195/452776017_c8cdd92032_o.jpg Planet Terror: * * * *
Pakko edelleen polleilla, että minäpä näin nämä molemmat trailereineen kaikkineen, ja putkeen, jenkki-ensi-illassa Ja Death Proofilla ei todellakaan ole mitään jakoa Planet Terroria vastaan... Tietääkö kukaan mikä on perustelu leffojen pilkkomiseen ja trailereiden poisjättämiseen Euroopassa? Vai onko kyseessä vain Suomi/Skandinavia??
Käsittääkseni Ranskassa tekivät tuon ensimmäisenä, muut seurasivat perässä. Itse en näe perusteluina muuta kuin rahastuksen. Kun alunperin ideana oli kaksi elokuvaa yhden hinnalla, niin eihän se voinut käydä. Molemmista revitään rahat erikseen.
Luin jostakin version, jonka mukaan pilkkomisen syynä olisi "Grindhousen" heikko menestys USA:n lippuluukulla, joten Euroopasta haluttiin repiä irti maksimitulos. En sitten tiedä, pitääkö tuo paikkaansa, niin tarkkaan en seuraa elokuvien tekemiä tuloksia.
Näinpä luin minäkin. Eivätkös meinanneet peräti julkaista jenkeissäkin uudestaan erikseen pilkottuna?
Eipä ollut Planet Terror lähellekään Death Proofin veroinen. Siinä missä Tarantinon osassa pääsi hahmojen kautta tarinaan sisään, jäivät nämä Planet Terrorin sankarit ja zombiet aika etäisiksi mukacooleiksi patsastelijoiksi. Oikeastaan ainoastaan Josh Brolinin lääkärihahmo miellytti enemmän, mutta turhan lyhyeksi jäi hänen ruutuaikansa. Edes Willisin cameovierailu ei suurempaa riemua aiheuttanut. Zombielahtailutarina nyt oli sellainen ihan mukava ja muutamat kohtaukset onnistuivat oikealla tavalla hymyilyttämään, joten ihan kohtalaisen viihdyttävää kesäkatsomista tämä oli. Pisteet kuitenkin selvästi Quentinille, jos tätä kilpailuna pitää pitää. Death Proof 4½ Planet Terror 3
Jaa, minusta taas Tarantinon hahmot olivat aika tarkalleen yhden ominaisuuden patsastelijoita hekin olematta edes kauhean cooleja. Kukaan ei ollut järin syvällinen tai edes mielenkiintoinen. Jopa Russelin Stuntman Mike oli odotettua vaisumpi hahmo. No, eivätpä "Planet Terrorissakaan" hahmot päässeet loistamaan monipuolisuudellaan, mutta a) elokuva ei edes yrittänyt teeskennellä, että sillä olisi mitään merkitystä ja b) kiinnostavampia he olivat joka tapauksessa - millainen oli esimerkiksi El Wrayn ja Rose McGowanin esittämän pimatsun yhteinen menneisyys?
Olen tästä aivan samaa mieltä kanssasi. El Wrayn ja Cherryn suhde oli yllättävänkin kiinnostava ja "aito", vaikka itse elokuva olikin tyyliltään tuollainen. Siihen oli saatu sitä niin sanottua kipinää ja eipä siinä voi paljoa mennä pieleen, kun Rose McGowan on muutenkin tässä elokuvassa niin :love: :thumbsup: Tällä kertaa siis Rodriguez onnistui paremmin hahmojensa kanssa kuin Tarantino. Muutenkin Death Proof on kokonaisuutena jollain tapaa hillitympi ja "realistisempi", kun taas Rodriguez ampuu kovilla koko elokuvan ajan. Tässä mielessä Planet Terror toteutti grindhouse-ideaa iskevämmin.
Grindhouse(eli kaksi leffaa samassa) on ainoastaan jenkkiperinne joten muualla ei tunneta sitä sen takia pätkät on erillisiä muualla kuin jenkeissä.
Noh tuli tämä viimeinkin katsottua ihan teatterissa kun ilmaislipun sain (11 euroa on "pikkasen" liian riistohinta elokuvalipusta"). Minkäänlaisia suuria odotuksia ei ollut elokuvan suhteen paitsi tiedossa oli kyllä millä asententeella leffaa kannattaa lähteä kattomaan. Täytyy sanoa että jos leffan olisi ohjannut joku muu ohjaaja kuin Tarantino niin olisi varmasti ollut paljon huonompi. Tarantinon tyyli ja näkemys on niin vahvaa ja vakuuttavaa että kaveri saa näinkin sisällöttömästä leffasta viihdyttävän ja suurimmaksi osaksi toimivan. Death Proof oli kyllä ennakkokäsitykseeni nähden yllättävänkin hidastempoinen ja vähätoimintainen. Dialogi oli tuttua tarantinoa ja elokuvaa tulikin seurattua hymy naamalla melkein koko ajan. Silti välillä tuli fiilis että joistain kohdista olisi voinut hieman pätkäistä pois.... Reservoir Dogsin legendaarisen kahvilakeskustelun tai Pulp Fictionin jalkahieronta tilityksen tasolle ei dialogissa missään vaiheessa päästy ja välillä tuntui jotkut läpät jopa hieman väkinäiseltä ja itsensä toistamiselta. Toimintakohtaukset toimivat hyvin ja Stuntman-Mike oli varsin hilpeä hahmo. Myös elokuvan naiset hoiti hommansa kunnialla ja kivahan hyvän näköisiä tyttöjä on katella. Pyllyä ja paljaita sääriä ei säästelty jalkapohjista puhumattakaan. Leffa oli hitusen liian pitkä. Kahvilakohtaus oli toimiva mutta hieman olisi voinut typistää, samoin kun toinen tyttölauma astui ruudulle niin heidän autossa heittämänsä läppä tuntui jo siltä että enkös minä tämän jo kuullut edelliseltä porukalta. Leffan loppu olikin sitten kaikin puolin niin viihdyttävä että pienen junnauksen antoi helposti anteeksi. Parasta oli kyllä elokuvan alku. Jack Nizchen loistava biisi ja hienot 70-luku henkiset blaxploitaatio fontit oli kyllä aivan mielettömän hienoa. Muutenkin tyyli oli kyllä kaikin puolin hallussa niinkuin Tarantinolla aina. Tyttöjen vaatteita, suttuinen kuva ja kahvilan hienoja seinäjulisteita myöten kaikki oli kaikin puolin kohdallaan. Aika hauskasti muuten pisti uusi hieno kännykkä silmään kaiken tuon retron keskellä, jotenkin tuli fiilis että jotenkin tuo kännykkä ei sovi tähän kuvioon. Välillä unohti että katsoo 2000-luvulla tehtyä elokuvaa..... Tarantino teki parhaat leffansa jo yli kymmenen vuotta sitten ja ei niiden jälkeenkään tehdyt huonoja ole olleet mutta tietty tuoreus niistä on kuitenkin puuttunut. Jotenkin tuli välillä fiilis että Tarantino on hieman jäänyt vangiksi omaan dialogiinsa ja kun elokuvan sisältö oli periaatteessa mitätön niin läpät ei vaan yksinkertaisesti vaan riittäneet täyttämään niille asettamia odotuksia. Pulp Fictionissa ja Reservoir Dogsissa dialogi täydensi hyvin tarinaa ja teki niistä persoonallisia juuri sen takia mutta tässä se tuntui välillä jopa väkinäiseltä ja yritykseltä saada leffa kiinnostavammaksi kuin mitä se oikeasti on. No joo.... hyvä leffa kuitenkin kaikesta marinasta huolimatta. Lähdin teatterista hyvillä mielin ja suu oli virneessä vielä pitkään sen jälkeenkin. Seuraavaksi kyllä Tarantinon pitää tehdä jotain muuta kuin vain pelkästään apinoida vanhoja tyylejä ja ideoita koska muuten alkaa uskottavuus rapisemaan... 3+/5