Suomalaisen elokuvan sankarina ei ole aiemmin nähty Hella Wuolijoen kaltaista ylivertaista ja ristiriitaista naista, joka ottaa paikkansa, ellei sitä hänelle muuten anneta. Kaikki tuntevat Niskavuori-näytelmien henkilöt ja tarinat, mutta Hella Wuolijoen elämä on monille tuntemattomampi. Käsikirjoittaja Outi Nyytäjän ja ohjaaja Juha Wuolijoen yhteinen tutkimusmatka Hella Wuolijoen menneisyyteen on vahvistanut molempien uskoa siihen, että tämä tarina pitää kertoa juuri nyt. Hella Wuolijoki (1886-1954) syntyi Virossa Ella Murrikina ja loi näyttävän uran Suomessa. Hän oli kuuluisa näytelmäkirjailija, poliitikko ja liikenainen. Wuolijoki istui sodan aikana vankilassa maanpetoksesta ja vapautettiin sodan päätyttyä. Yleisradion pääjohtaja hän toimi vuosina 1944-1949. Wuolijoen näytelmät ovat klassikoita. Muun muassa Niskavuori-sarja, Juurakon Hulda sekä Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle (Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti), joka on kirjoitettu yhdessä Bertolt Brechtin kanssa, lukeutuvat hänen tunnetuimpiin näytelmiinsä. Juurakon Huldasta tehty elokuvaversio keräsi lähes miljoona katsojaa elokuvateattereihin Suomessa. Huldasta tehty amerikkalainen elokuva Farmer’s Daughter voitti Oscarin pääosan esittäjälleen Loretta Youngille 1947. Wuolijoen näytelmät ovat Shakespearen ohella esitetyimpiä Suomessa ja ne pelastivat aikoinaan monien teattereiden talouden. Nuorena, pennittömänä ja kielitaidottomana Virosta Suomeen saapunut Hella Wuolijoki kasvatti nopeasti itsestään yhden naisen konsernin, joka näkyi ja kuului suomalaisessa liike-elämässä. Käänteissään nopea ja ratkaisuissaan poikkeuksellisen rohkea nainen teki lyhyessä ajassa mittavan omaisuuden kansainvälisillä kaupoillaan. Hella Wuolijoki huomasi hyvin pian onnistuvansa melkein kaikessa mihin tarttui, ja siksi hän valloitti yhä uusia alueita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta liike-elämään, kirjallisuuteen ja teatteriin. Suomalainen yhteiskunta ja kulttuurielämä, joka usein on kateuden läpitunkema, ei sietänyt tällaista ylivertaista naista. Vastavoimat olivat kovat ja kostomieltäkin löytyi. Hella Wuolijoki hylättiin usein vaikeissa tilanteissa. Hella Wuolijoki jätti niin taiteessa kuin taloudessakin jälkensä suomalaiseen sielunmaisemaan - useampaan kuin yhteen kohtaan. Katso elokuvan trailer Katso kuvagalleria Ensi-ilta Suomessa 28.01.2011
Kaunista kuvaa, tarpeistoon käytetty aikaa vaivaa ja rahaa, juoni puuttuu täysin, suurin osa näyttelijöistä teki kamalaa työtä. Paljon hyvää, mutta tarina ei kulkenut mitenkään ja 80 minuutin pituudesta huolimatta katsoin kelloa noin 20 kertaa. Eli aika tuskainen katsomiskokemus, jos / kun ei valmiiksi tiennyt Hella Wuolijoen vaiheita. Paha pettymys elokuvana, sillä mielestäni Juha Wuolijoen edelliset elokuvat Joulutarina ja Gourmet Club olivat mielestäni olleet ihan onnistuneita teoksia. 2/5.
niin siis onko tässä neuvostotiedustelu mukana? leffa ihan oikeasta agentista. "kansainväliset kaupat" tarkoittaa että HW sai ostaa päämieheltään neuvostoliitolta itäkarjalassa vankileireillä tuotettua puutavaraa alle maailmanmarkkinahinnoin ja sitten möi tätä lännessä. miksiköhän sai ostaa alihintaan? Tässä pääasiassa vakoojasta Kerttu Nuortevasta, mutta myös HW:n tarinaa sivutaan. hylättiin? kuka siis hylkäsi? aatetoverinsa? onko tässä nyt tätä puolta ollenkaan mukana, vai onko leffa joku whitewash?
Kyllä noista jutuista puhutaan, mutta ei mitenkään erityisen kriittiseen sävyyn. Ne vain todetaan. Hellan toiminta on aina jotenkin ymmärrettävää, mutta muiden toimintaa arvotetaan kyllä rankasti. Tästä hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Vapon etsivän esittäminen vain ja ainoastaan yksiulotteisen ikävänä ihmisenä, jonka ainoa tavoite on saada Hella W telkien taakse. Agenttiseikkailu tämä ei ole, vaikka eri maiden tiedustelupalveluissa Hellan toimia seurataankin. Hella W:n elmästä kerrotaan yksittäisillä tapahtumilla, ja niiden yhteys toisiinsa jää kovin heppoisaksi. Elokuvan suurin ongelma lienee todella käsikirjoitus, ei yksittäisen ihmisen elämä vaan noudata draaman kaarta ja siten taitu tarinaksi ilman rankkoja rajauksia tai totuuden muuntelua. Tässä sitä ei ole osattu tehdä, tai 80 minuuttiin on yritetty mahduttaa liikaa.