https://www.imdb.com/title/tt13433802/ "A woman named Sam finds herself trapped in New York City during the early stages of an invasion by alien creatures with ultra-sensitive hearing." -IMDB
No joo, olihan tämä hyvä. Toki tietää suurin piirtein mitä tuleman pitää, kun aiemmat osat sijoittuvat myöhempään aikaan. Hienoa kuvaa New Yorkista ja örvelöt ovat tuhovoimaisia. Hieman liikaa omaan makuun leikitään katsojan tunteilla, mutta mikäpäs siinä, kun homma toimii. Kissa oli symppis. 3,5/5.
En odottanut, että ihan näin hyvä oli tämä, menisin jopa niin pitkälle että paras näistä kolmesta. Ennakko-oletus oli, että tämä on nyt jotain turhaa lypsämistä ja tusinajatko-osaa (esiosaa), mutta Pig-elokuvallaan vahvan näytön osoittanut Michael Sarnoski saakin tähän yllättävän paljon tunnelatausta ja emotionaalista syvyyttä kantamaan elokuvaa kauhun, jännityksen ja tuhokuvaston lisäksi. Toisaalta hirveän vähän tämä edelleenkään kertoo noista alieneista, ehkä on se yksi kohtaus joka hieman laajentaa ja syventää lorea lyhyesti ja tuo vesielementti olikin jo tuttu aiemmista osista. Sinnikäs Lupita Nyong'o ja itkusilmäinen Joseph Quinn sekä tietenkin se pätevä, yllättävän hiljainen ja teräshermoinen Frodo-kissa ankkuroivat kerronnan niin, että näistä välittää ja välillä vähän jännittääkin jopa. Oli jotenkin virkistävää nähdä, että yksi helvetin kissa on näinkin oleellinen osa tapahtumia ja kerrontaa, tosi hyvin totteli ja näytteli roolinsa. And the Oscar goes to... Toki tässä on osittain samoja elokuvan sisäisen logiikan ja alieneiden epäloogisuuksia ja kertomatta jättämisiä, jotka riivasivat jo aiempia osia. Ymmärrän, että ne ei jonkin lajikäyttäytymisen vuoksi reagoi toistensa örisemisiin ym. mutta aika paljon tässä tulee muuta irtaimistovahinkoa, joka muka jotenkin tilanteen mukaan jää kuulematta/huomaamatta. Lisäksi hahmot käyttävät yllättävän vähän äänellä harhautuksia, esim. heittämällä kiviä ja tavaroita milloin minnekin nurkkaan, ottaen huomioon kuinka selkeä näiden alieneiden heikkous on. Onhan toki tällainen tilanne yllättävän traumaattinen ja äkillinen, ettei välttämättä heti tule mieleen, mutta mulla ois ainakin jatkuvasti taskut täynnä kiviä tilanteen varalta! Ja jotenkin niitä örvelöitä on aina, AINA lähettyvillä jossain. Tulee mieleen se väsynyt kikka jota The Walking Dead -sarja liian usein käytti, että jännityksen luomiseksi yhtäkkiä puun takaa tuleekin zombie aiheuttamaan päänvaivaa. Vaikka ois kuinka helvetin invaasio, niin ei niitä nyt AINA voi olla kyttäämässä joka vitun paikassa muutaman metrin säteellä. Ongelma on juuri siinä, kun teknisesti ei selitetä, kuinka kaukaa ne kuulee? Mikä on desibeliraja? Miksei ne reagoi ja rymyä paikalle, jos joku toinen alieni kaataa hyllyn? Miksi salmiakki on hyvää? Miksi vesi on märkää? Tavallaan tämä on nuoralla kävelyä jatko-osatehtailun suhteen: monta kertaa on mennyt mysteeri pilalle, paholainen paljastunut pelleksi ja retconnattu epäloogisesti elokuvien omaa logiikkaa, kun yritetään laajentaa ja selittää asioita. Toisaalta jos tätä ei koskaan tehdä, niin mitä uutta ne jatko-osat voi sitten tarjota? Varsinkaan tässä Quiet Placessa, kun elokuvat pelaavat ja rakentavat jännityksen kerta toisensa jälkeen tasan samalla gimmickillä. Jotain uutta pitäis keksiä jo? Seuraavaksi voisi tulla vaikka sellainen militaristinen jatko-osa, jossa armeija ym. tahot ovat oppineet alieneista jo jotain, onnistuvat pistämään hanttiin ja taktisesti yrittävät päihittää ne. Ehkä se aiemmista elokuvista tuttu korkeataajuuksinen ääni yhdistettynä veden käyttöön voisi olla ratkaisu näiden voittamiseen? Näin päämäärätön, nopea, väkivaltainen ja pelkkään riehumiseen keskittyvä alienrotu ei kyllä itsestään voi harrastaa mitään tähtienvälistä avaruusmatkailua, olen aina ajatellut että tämä on jonkin sivistyneemmän rodun ase ja etujoukot, jotka lähetetään puhdistamaan planeetta ja nujertamaan vastarinta jotain laajempaa invaasiota varten. Ulisen paljon logiikan puutteesta ym. mutta tällä kertaa tuo hahmovetoisuus, syvyys ja kerronnan nyanssit voittivat puolelleen, joten kyllä tälle se 3,5/5 lohkeaa. Aika hyvä.
Kaikesta hehkutuksesta huolimatta tämä oli mielestäni huonoin osa elokuvasarjassa. Typeriä juonenkäänteitä ja hölmö juoni muutenkin. Jos möröt kuulevat rasahduksenkin sadan metrin päästä, niin miten eivät kuule ihmisen hengitystä ja sydämenlyöntejä 10 sentin päästä. Ihminenkin kuulee toisen hengityksen, niin miten nämä superkuulomöröt sitten eivät. Tai ehkä ne ei sitten ymmärrä, että mikä se ääni on. Arvostelujen perusteella sain ymmärryksen, että itse möröt jäävät taka-alalle ja pääosassa on kuolemansairaan hahmon viimeiset hetket. Noh, itse nostan pääosaan kissan. Kaksi tähteä.