IT Part 1-2(2017,2019) (Andrés Muschietti / Bill Skarsgård,Jessica Chastain, James McAvoy))

Kyllähän tuo kakkososa toimi. En tiedä mitä ihmiset yleensä menevät hakemaan kauhuleffoista, mutta itse halusin viihtyä ja tämä toteutui. Oikeastaan vain loppu oli liian pitkä, kuten toisessa King-filmatisoinnissa Green Milessakin, mutta muuten vahva neljän tähden leffa, kuten ykkönenkin.

 

Itse ainakin nimensä mukaisesti jos on kyseessä kauhuelokuva niin haluan kokea mahdollisimman ahdistavaa kauhua ja tietenkin muutkin negatiiviset tunteet kuten masennus suru ahdistus käy kauhuelokuvaan. Mutta vaikka rakastan kauhua aika monesti sitä löytyy sellaisista elokuvista joita ei ole luokiteltu kauhuksi esim trilleri. Jotkin sekasikiö leffat joissa on paljon erielokuvien elementtejä ovat loistavia. Kun katsoo leffaa joka on vaikka yli puolet kestostaan jotain ihmissuhde draamaa ja sitten yhtäkkiä se muuttuu toella kamalaksi. Eräs kaveri kun kerran luuli että me katsotaan jotain rakkaus draamma ja se muuttui yllättäen kauhuksi vasta loppupuolella. Joku väitti minulle että elokuva ei ole kauhuelokuva jos se ei sisällä mitään hirviöitä tai avaruus örkkejä. Minusta se on paska puhetta monesti nämä yliluonnolliset tapahtuvat etäännyttävät kauhusta kun niiden tapahtumiseen oikeasti ei usko. Mutta tietenkin niissäkin on poikkeuksia esim alien.

 

Kyllä tästä lievä pettymys haisee läpi, liian pitkä kertausosasto vaivaa ja tuntuu että ohjaajalle (ja tiimille) on tullut vähän turhan suuruudenhullut visiot toteutuksesta. Kuulemma materiaalia voisi olla jopa yht. 6h kokemusta varten. Aikuislosers-rooleihin on valittu sinällään hyvät näyttelijät, tosiaan Ransone&Hader kannattelevat hyvin osuutensa, vaikka komediapuoli särkee ehkä vähän liikaaki fiiliksiä, kauhuleffasta on kuitenkin kyse. Siitä päästäänkin sit elokuvan suurimpaan ongelmaan, vaikka pelle on edelleenkin muutamissa kohtauksissa kivoilla vanhan koulukunnan tehosteilla toteutettu, verellä tosiaan läträtään, lapsia syödään, ja parit värinät saa aikaiseksi, niin turhan pliisuksi kokonaisuus tässä jää, alussa ei oikein tunnelmaa ole ja loppujahti on aivan liian ylipitkä, joskin siinä on yksi todella hieno vaihe. Lasten osuuksia on liikaa, ei näin paljoa läpinäkyvää palautusta olisi tarvinnut siitä kuka kukin on, ja varsinkin kun lasten pelottelut oli jo toteutettu paremmin ekassa osassa. Vaikka tässä nyt negainen sävy on, niin on näitä huonompiaki kauhuja tehty.

2,5/5

 

Ristiriitainen fiilis kieltämättä jäi... Näyttelijäkaarti toimi todella hyvin ja elokuvassa oli todella mukaansatempaavia kohtauksia (pidin esimerkiksi alun huvipuisto-kohtauksesta todella paljon). Valitettavasti CGI:ta käytettiin aivan liikaa hirviöefekteihin, jotka olivat yllättävän synteettisen näköisiä ollakseen vuoden 2019 tuotoksia (onhan uskottavaa CGI:ta osattu tehdä paikoitellen jo useampia vuosia). Elokuva oli tosiaan liian pitkä ja siinä vaiheessa, kun luuserit lähtivät etsimään

Spoiler

seremoniaan vaadittavia esineitä

, niin mielenkiinto lopahti täysin, koska tiesi sama kuvio toistuu useamman kerran seuraavien kymmenminuuttisten aikana. Myös lopputaisteluita käytiin aivan liian pitkällisesti. Pennywisen hahmolle ei onnistuttu tällä kertaa tekemään yhtä eeppisiä kohtauksia kuin ensimmäisessä osassa. Entäpä loppuratkaisu ajatellen, että tämän päivän silmin alkuperäisteoksen lopputaistelu Pennywisen kanssa on naurettavan vanhentuneen näköinen... Toki tällä kertaa nähtiin jotain paljon näyttävämpää mutta

Spoiler

miksi ihmeessä jättihämähäkkihirviö-Pennywiselle piti jättää klovnin pää, jos tarkoitus oli osittain nähdä Se oikeassa muodossaan...

Sopia kysyy myös, miksi ihmeessä tekijät halusivat Pennywisesta

Spoiler

kurttunaamalapsen tämän sydämän sykkiessä viimeisiä kertoja.

Okei, ehkä ne selitykset näihin kysymyksiin ovat, että

Spoiler

tässä versiossa Pennywisen mekaniikka toimi niin, ettei ole mitään "oikeaa muotoa", vaan pelkoihin turvaava muoto, ja että viimeisillä hetkillään Pennywise oli tehty yhtä heikoksi kuin uhrinsa, lapset, joiden olomuodoksi hän "suli".

Loppu ei vaan toiminut, mikä on ironista ottaen huomioon Bill-hahmon kirjat...

3+/5

 

Alun lievän yrityksen jälkeen mielenkiinnoton

Spoiler

"etsi artifaktit" -> tapa monsteri jollain "yllättävällä" tavalla kohellus

aivan loistavan ykkösosan jälkeen melkoinen pettymys *½ / 5

 

Pidin kakkos osasta enemmän kuin ekasta, mutta kokonaisuutena ja putkeen katsottuna nämä toimi ihan hyvin. Kirja tuli luettua loppuun joululomalla siihen tuli elokuvia tietenkin suoraan verrattua, kun muisti kaikki tapahtumat yksityiskohtaisesti.

Nummen merkitystä tapahtumien paikkana ei elokuvissa nostettu mitenkään korostetusti esiin. Paljon päätapahtumia oli kirjasta mukana mm. luku "Siivous" oli hienosti toteutettu elokuvassakin, kun taas "Apokalyptinen kivisota" oli vaisumpi. Eniten pidin siitä, että SE:n ja Derryn historia oli mukana ja erityisesti siitä, että jakso "Savukuoppa" oli mukana, joskin hieman tietenkin muutettuna. Hopealuoteja ja ritsaa jäin kaipaamaan, muistaakseni ne oli siinä 90-luvun versiossa. "Chüdin rituaali" oli kohtalainen toteutus ja ne kuolleet valotkin oli mukana.

"Hän heittää mielestään haaveen, mutta väittää silti nähneensä aaveen"

Näyttelijät olivat hyviä, paitsi lapsi Richien näyttelijä toi liikaa mieleen Stranger Thingsin.

 

Vihdoin ja viimein tuli kakkososakin katsottua.
Eipä tätä oikein kummoiseksi tekeleeksi voi sanoa. Ihan liian pitkä. Molemmat osat yhdessä pituutta taitaa tulla lähemmän viisi ja puoli tuntia. Näin yksinkertaisen juonen kanssa ihan liikaa.
Sinänsä idea siitä, että tarina jaetaan kahteen erilliseen leffaan on hyvä. Mutta toteutus oli huono. Olen samaa mieltä lehtiarvostelujen kanssa siitä, että jälkimmäinen osa keskittyi ihan liikaa lapsiin. Eikös me ne käsitelty jo ekassa osassa...

Turhaa cgi:tä ja jump scare -kohtauksia, jotka eivät lopulta edes säikyttäneet.

Parasta leffassa oli se, että lopun pimeissä kohtauksissa taskulamput saivat aikaan ihan kivan HDR-efektin ja siitäpä tulikin sitten kesken leffan mieleen, että X-filesistä pitäisi saada HDR-versio, koska siinä aina oltiin pimeissä taloissa taskulamppujen kanssa.

Olen iso King-fani, mutta Se ei koskaan ole ollut oma suosikkini. Kirjanakin se oli jotenkin sekava ja tylsä enkä edes muista siitä juuri mitään, vaikka pari vuotta sitten viimeksi luin. Joten sinänsä ei yllätä se, että leffaversiokaan ei kummoinen ollut.
Näistä on kuitenkin hauska etsiä viittauksia muihin King-kirjoihin. Esim. kohtaus, jossa King itse oli mukana, toi mieleen Needful Thingsin ja myös Salem's lotin.