John Carter (2012) (Andrew Stanton / Taylor Kitsch, Willem Dafoe)

Okei, jos on tuollainen ongelma niin minkäs sille voi. Mutta kuitenkin: 3D-lasien kanssa luultavasti näet sitten sen leffan 2D-version, jota me muut joudumme odottamaan dvd/bd/tv -julkaisua. Että jotain positiivistakin tuossa...

On myös mahdollista että tuolla finnkinon käyttämällä 3d-tekniikalla sinäkin näkisit jotain 3d-efektiä siinä kuvassa koska kummallekin silmälle tulee eri kuva. Näinhän tietysti käy myös normaalisti jos karsastus on kovin paha ja aivot ovat sitten jo tottuneet siihen että kumpikin silmä tuottaa erilaisen kuvan ja tämän seurauksena sitten näköaisti kompensoi sen 3d-efektin pois... mutta kokeilemattahan sitä ei voi varmasti tietää. Eli jos tosiaan et ole käynyt 3D-leffaa teatterissa vielä katsomassa niin kannattaa kokeilla ainakin kerran. Ja varmista että saat puhtaat lasit siellä teatterissa, ne on monesti likaisia, sellaisilla ei ole kiva katsoa mitään...

Niinpä, muutenhan maailmassa ei olisi sotiakaan.

 

Niin kuin tämän threadin alussa todetaan: "Elokuva kertoo lukuisten sotien kuluttamasta, entisestä sotilaskapteeni John Carterista".
Miksi HELVETISSÄ siinä on sitten pääosassa tuommoinen alle kolmekymppinen siloposki ? Ei tämä mikään chick-flick ole kumminkaan
joten joku ÄIJÄ siihen olisi tarvittu. Hukkaan meni rahat...

 

Kitsch on kolmekymppinen .

 

Kirjojen John Carter on siloposki kuolematon kolmekymppinen, joka on täysin onneton naisten käsittelijä, hieman yksinkertainen ja nauttii vain miekkailusta. Kitsch ei ole mikään huippu, mutta Carteriksi ihan mukiinmenevä. Leffan olisi saanut hyvin pilalle sillä että pistää Carteriksi Tom Cruisen tai jonkun muun kuluneen hitin.

Itse pidin leffasta, noin 7/10 suoritus joka varmasti paranee kun saa rauhassa katsoa hyvällä ruudulla 2D:nä. Tänään menen katsomaan uudelleen parin sukulaisteinin kanssa, hehän sitä kohderyhmää ovat.

3D leffoissa on ihan perseestä. Puolet kuvan valoisuudesta katoaa (kirkkaus ei riitä), liiketoisto kusee (12 fps?) eli nopeiden tapahtumien seuraaminen on hankalaa, silmälasien kanssa on kuin tunnelista katsoisi. Stanton itse on sanonut että ei pidä 3D:stä ja leffa on 2D:ksi tarkoitettu. Disney halusi kuitenkin tehdä postina 3D:n. Finnkinolle terveisiä että on viimeinen 3D-leffa josta lipun maksoin.

 

Vanhana Mars-sarjan fanina pidin tästä elokuvasta TODELLA PALJON. Aikoinaan 70-luvulla luin niin monta sarjan kirjaa kuin kirjastosta löytyi, olisiko ollut neljä ensimmäistä. Edgar Rice Burroughsin luoma (ehkä naivikin) ihanteellisuus kolahti teini-iässä kovaa ja olen tuota ihanteellisuutta koettanut jatkaa sittemmin omassa elämässäni, joten noilla kirjoilla on ainakin minun elämääni ollut suuri vaikutus. Ehkä se näkyy tässä arviossanikin: ei liika kyynisyys ole päässyt puremaan vuosien varrella. Elokuvassa oli pystytty säilyttämään se henki, jonka koin vuosikymmeniä sitten. :thumbsup: Ja Dejah Thoris oli juuri sellainen, kuin olin kuvitellutkin ...

Suosittelen kaikille Mars-kirjojen faneille!

 

En todellakaan tarkoittanut äijällä Cruisea. Joku vähän uskottavampi se olisi saanut olla. Edes Gerard Butler tms. Tai miksei samantien Danny Trejo niin päästään siloposkista eroon....:hitme:

 

Jep. Kävin tänään toisen kerran, ja kokemus oli vielä parempi. Mukana pari teiniä jotka pitivat leffasta paljon. Katselukerroilla on väliä, mitä enemmän katsoo sitä "hitaammaksi" kaikki tulee aivoissa ja "näkee" enemmän ja ilman turhaa "miksi noin, onko hyvä" analyysiä (jota on tietysti pakko tehdä kun kyseessä on kirja).

 

Naurattaa nämä ikuiset sohvanpohjan vinkujat, jotka kaipaavat ikuisesti jotain Arnoldia tai Norrisia kaikkeen pääosiin koska "ne ovat äijiä".

Miettii vaikka John Carteria, jossa sisällissodassa oli juurikin jumalattomat määrät nuoria sotilaita niin kolmekymppinen on aika uskottava ikä kokeneelle sotilaalle. Tärkeintä on kuitenkin ne taidot näyttelijänä, eikä vaan joku titteli "mullaonisompikuinsulla" äijäkilpailun voittajana.

Mutta jos tuo on se standardi jolla mitataan meneekö rahat hukkaan vai ei, niin eiköhän sitä kannata sitten vaan jäädä kotiin katsomaan niitä kasari äctioneitä.

Leffa oli OK. Näkee että Stantonia on pidetty vähän kurissa ja kässäriä on rukattu kerta toisensa jälkeen. Mutta ne kohdat mitkä toimivat, ovat upeita. Varsinkin Carterin yksinäinen taisto sotalaumaa vastaan oli upea.

 

Olet ilmeisesti perehtynyt tähän enemmänkin. Sattumoisin elokuvat kuuluvat näyttää tietyllä valoteholla, ja ainakin meillä valotehoa nostetaan 3d-elokuvia varten sen verran, että lasien läpi katsottuna se näkyy juurikin sillä valoteholla mitä tekijät ovat ajatelleet sitä tehdessään. Tuntuu, että ihmisillä on sellainen käsitys että kirkkaus kuuluisi olla sellaista että silmät palaa puhki sitä katsellessa.

 

Jos mielestäsi tuommoinen siloposki on uskottava sotaveteraani niin et ilmeisesti ole armeijaa käynyt. Ja mitä tuon poikasen näyttelijäntaitoihin tulee niin hohhoijaa. Mutta ilmeisesti teille teineille pitää myydä nättiä poikaa eikä uskottavuutta. Nyt en enää enempää jaksa tästä vääntää. Kun oon niin vanha kurppa ja sillee...

 

Missä on "meillä"? Jyväskylän Finnkinossa ne 3D-elokuvat mitä olen käynyt katsomassa ovat olleet ns. pirun tummia. Välillä kuva on niin tumma, että hyvä kun näkee jotain hahmojen ääriviivoja. Avatar ehkä paras kuvanlaadun osalta joskin sekin selkeästi liian tumma, mutta sitten tapaukset kuten Thor (Jotunheimin kohtaukset jne.) olivat lähes katselukelvottomia. Jälkeenpäin levyltä katsottuna samat elokuvat näyttävät huomattavasti paremmalta.

 

Jaaha, samoilla linjoilla liikutaan. PAhimmat pelot eivät toteutuneet, vaan tarina jaksoi kiinnostaa ja se onnistui välttämään ne kaikkein kamalimmat kliseet. CGI-hahmot onnistuivat myöskin hyvin eivätkä heittäneet ärsyttäviä typeriä onelinereitä. Kuitenkin, jollain tavalla Star Wars Episode I:n haamu tämän yllä jollain tavalla leijui, mutta kyllä John Carter on paljon parempi, ei epäilystäkään.

3D-toteutus sen sijaan oli huono. Samaa tasoa kuin Titaanien Taistelussa (Clash of the Titans) Osa elokuvasta ei ollut 3D:tä ollenkaan tai efekti oli hyvin laimea. Lasit sai ottaa välissä päästä pois eikä eroa huomannut. Lisäksi kuvan kirkkaudessa ei oltu otettu huomioon 3D-lasien aurinkolasi-efektiä eli kuva oli liian tumma. Suosittelen 2D-version katsomista.

 

No mä olen kyllä käynyt armeijan, mutta se ei ensinnäkään tee kenestäkään sotaveteraania ja kyllä siellä ainakin silloin oli porukkaa ulkoisesti joka lähtöön. Oli jopa naisiakin. Ehkä Carteria olisi voinut esittää joku muu, mutta loppujen lopuksi eipä tuo niin kovasti itseäni häirinnyt leffassa.

Ehkä tässä parempi Carter?: http://upload.wikimedia.org/wikiped...Book_-nn_John_Carter_of_Mars_(Dell,_1940).jpg


Leffa oli tosiaan liian tumma myös "meillä". Ei sen nyt niin tumma pidä olla.

 

Superman meets Conan w/ lipstick.

 

Mulla on kyllä aika hyvä käsitys (vuosien kokemuksella) siltä miltä kalibroitu kuva näyttää ja Finnkinon kuva ei sitä ollut. Tummat alueet olivat aikamoista huttua lasien läpi.

Asiasta toiseen, John Carter on saanut selvästi nostetta puskaradion kautta, n. 5 päivää maailmalla ja 101,2 miljoonaa taalaa on jo tienannut. http://thejohncarterfiles.com/2012/03/box-office-watch-will-overseas-box-office-rescue-john-carter/

On vielä toivoa saada jatko-osa!

 

On kyllä täysi mahdottomuus. Leffa on maksanut markkinointineen n. 350 miljoonaa ja se tarkoittaa sitä, että maailmanlaajuisten lipputulojen pitäisi ylittyä 600 miljoonalla. Tämä ei taida päästä edes puolitiehen siitä. Disney on jo myöntänyt tämän olevan floppi, eikä syytä Stantonia eikä ketään muutakaan.

 

250 miljoonaa.

 

Kuten Tepi tuossa on totesi, markkinointeineen summa on varmasti n. 350 miljoonaa. Tiukkaa tekee omilleen pääsyn kanssa.

 

250M + markkinointi. New York Timesin mukaan.

http://www.nytimes.com/2012/03/12/business/media/ishtar-lands-on-mars.html?ref=media

 

Selvä. Useimmissa jutuissa on mainittu tuo 250 milliä niin luulin, että 350 milliä olis ollut pelkkä typo.