Juuri Saksasta palannut jääkäri Aaro Harjula osallistuu Suomen sisällissotaan valkoisten puolella. Nuorelle idealistille on järkytys huomata, miten valkoiset kohtelevat voitettuja punaisia. Punaiset naissotilaat teloitetaan ilman oikeudenkäyntiä. Kuollessaan naiset itkevät orvoksi jääviä lapsiaan. Yksi naisista jää eloon ja Harjula päättää esimiestensä vastustuksesta huolimatta viedä tämän läheiseen kenttätuomioistuimeen. Nainen on kyyninen; hän tietää, että tuomio tulee olemaan luoti otsaan. Harjula ymmärtää, että ensimmäistä kertaa elämässään hän joutuu tekemään päätöksiä vastoin lakia ja ohjesääntöä - sydämellään. Hän haluaa yrittää pelastaa naisen kuolemalta millä hinnalla tahansa. Katso elokuvan trailer Ensi-ilta Suomessa 29.08.2008
Juu kyllä tää jeppiskamaa oli. Aika persoonallinen ja kummallinenkin elokuva, sekä Louhimiehen tyyliin välillä teki vähän pahaakin katsoa. Miinusta rönsyilevästä juonesta ja lopun siirappisuudesta, plussaa kliseiden välttämisestä ja sentimentaalisuuden vähäisyydestä. Mitäänsanomattomaan Raja 1918:een verrattuna varsin onnistunut sisällissotakuvaus. ***/*****
Pidin myös leffasta. Paha maan tasolle ei päästy, mutta laadukas pätkä on silti kyseessä. Eero Aho kyllä varastaa koko shown, hieno suoritus mieheltä. Tykkäsin kovasti myös Vauramosta. Vaikka näyttelijätaidot eivät vielä ihan samaa tasoa olekaan Ahon kanssa, niin jotain jännää - kansainvälistäkin - karismaa löytyy. Itse asiassa jostain syystä miehen olemuksesta tuli usein mieleen Jake Gyllenhaal. Juoni ei ollut erikoinen, mutta toimiva. Ärsytti vain että kun ennen leffan ensi-iltaa oli ilmoilla tuo "homokohu", niin tarkemmin edes asiasta lukematta ainakin minä osasin jo aikaisessa vaiheessa päätellä millä tavalla kyseinen toiminta tulee leffassa ilmenemään. Leffan vika se ei tietenkään ole, mutta vähän pilasi katselukokemusta. 3,5 / 5
Pidit sitten varmaan myös Mikko Koukin loistavasta "näyttelemisestä"? Luulin Koukin osaavan näytellä, kun Pahan maan katsoin aikanaan, nyt huomasin miehen tekevän juuri samat maneerit elokuvasta toiseen eli toistelee aina sanojaan. Eero Ahon roolisuoritus meni täysin penkin alle mielestäni, överiksi veto voi toimia teatterissa, mutta ei elokuvassa. Parhaiten elokuvassa onnistui Vauramo, jolla on karismaa ja kykyjä! Itse elokuva: ihan ok, tosin Ahon veto tökki sen verran pahasti, että häiritsi melkoisesti.. Jotenkin tämä ei lähtenyt lentoon, johtuen varmaan juuri Ahon näyttelemisestä. 2/5
Juuri Ahohan tässä osasi näytellä verrattuna pääosien pökkelö/yhden ilmeen suorituksiin. Leffa oli keskinkertainen, kuvaukseltaan upea, mutta tuntuu että nämä Vauramo +Viitala olivat pelkkiä kauniita kasvoja....ei juuri muuta.
Alkaa jo vähitellen vituttamaan nämä elokuvat, joissa valkoiset kohtelivat punavankeja huonosti. Ehkä niin kävi, mutta pitääkö se sama toistaa jokaisen leffan alkuasetelmassa. Muutenkin tämä leffa oli ihmeellistä junnaamista, eikä yhteenkään päähenkilöistä pystynyt luomaan minkäänlaista tunnesidettä. Lopun siirappi pilasi sen vähäisenkin, mitä tällä oli tarjottavana. Silti uskon ja luotan Akuun jatkossa, sillä kyllähän tämä oli kaunis ja taidokkaasti tehty leffa. Ei vaan kiinnostanut.