Oma kyökki/ruokailutila. Purettiin nurkasta kylmiö ja laitettiin lattiaan laattaa ja laminaattia. Nyt olisi tarkoitus kuitenkin laittaa koko kaapisto ym. uusiksi kun saatiin vähän remonttivaluuttaa vanhan asunnon myymisen takia. Tiskialtaan ympärillä olevat kaapit ovat rungoiltaan alkuperäisiä vuodelta -74, rupee olemaan tunnit aika hyvin täynnä.
Mikähän hemmetin päähänpisto tuossakin on jollain ollut pistää aikoinaan eri korkuisia yläkaappeja. :hitme: Tästä topicistahan on tullut kunnon kauhugalleria, Brunberg pitää kyllä aika hienosti pohjaa, keittiön ollessa hyväkuntoinen ja uudehkon näköinen mutta aivan järkyttävä. Innolla odottelen mitä saadaan aikaiseksi
Pari kuvaa tilanteesta ENNEN, aiemmin mainitsemassani kesämökin keittiössä, purkutyöt ovat meneillään: Työskentelytilaa tuossa on noin 60-70cm: :hitme: Välitilaa on muistaakseni noin 25-30cm: :OI Kaapistoja en ala roudaamaan edes ilmaiseksi kenellekään, pistämme ne traktorin lavalle ja viedään pellolle jossa poltetaan ne Juhannuksena.
Kokonaisuus näyttää sille kuin siinä olisi yhdistetty kaksi tilaa. Alkuperäinen keittiö tuo missä on korkeammat kaapit ja sitten siihen yhdistetty ruokailutila (tms.). Brunberg, osuuko oikeaan? Vaikea uskoa, että alkuperäinen keittiö olisi noin pitkä yhdellä sivulla oleva. Kuten aikaisemmatkin huomioineet, niin keittiö näyttää hyväkuntoiselle ollakseen vuodelta -74. Taitaa tosiaan vain osa rungoista olla sitä perua. Kaappien ovet on varmaan jostain 90-luvun taitteesta tai alkupuolelta. Yleisemmin ovien vaihto vs. koko kaapiston uusiminen asiaan kommentoiden, en isommassa remontissa säilyttäisi vanhaa runkoa (ellei ole nykyisten mitoitusten ja tarpeiden mukainen). Todennäköisesti taloudellinen säästö on aika pieni verrattuna haittoihin. Nimittäin kun lähtee tyhjältä pöydältä (vai pitäiskö sanoa tyhjästä keittiöstä :thumbsup, niin saa suunnitella kaapit juuri sellaisiksi kuin tarvitsee (tai kuvittelee tarvitsevansa) sisusteineen. Poikkeuksen edelliseen muodostaa 50-60-luvun keittiöt, joista etenkin 50-luvun keittiöissä on parhaimmillaan mielestäni aika makeita kaappeja. Niissä tapauksissa säästäisin keittiön asunnon hengen mukaisena! Niistä kaapeista saa upeita reippailla värivalinnoilla! Pitää muistaa, ettei nämä nykyajan lastulevykeittiöt näytä 20 vuoden päästä sen paremmilta kuin ne tämän hetkiset 80-luvun viilutetut lastulevykeittiöt. Sen sijaan entisaikojen puusepän/kirvesmiehen käsityönä tehtyjä keittiöitä ei enää saa uusia. Sama pätee sitten myös välioviin ja kaikkien kaappien oviin. Tekee pahaa katsoa, kun on korvattu nykyajan pahviroskalla hyvät alkuperäiset ovet.
Ovet on vaihdettu jossain vaiheessa kyllä mutta rungot ovat alkuperäiset ja kyllä ne ovat elämää nähneet. Toki tuokin varmaan monelle kelpaisi tuollaisenaan. Juu, on se aika outo lintu kun kaikki on jostain palapelistä eikä edes samasta. Tämä liesituulettimen vasen puoli jossa on matalaa kaapistoa on joskus laitettu runkoja myöten uusiksi ja on sen takia matalampi kuin alkup. rungot. No nyt ne lähtee kyllä tänä vuonna kaikki pois ja tilalle tulee moderni ja laadukas keittiö, tosin budjetti vähän rajaa kun rahaa ei ole käytettävissä kovin paljon. Kylmälaitteet jäävät ainakin uusimatta mutta uuni/keittolevyt olisivat aika makeat jos saisi vaikka ne ikean kamat siihen erillisinä. APK on viikon vanha ja jää tuollaiseksi, siinä muuten oli vielä kuukausi sitten sata vuotta vanha siemens lady. edit. se hyvä puoli tässä on, että tilaa on tosi hyvin eikä varmaan tule ahdasta missään kohdassa. Sen kummemmin keittiön ja ruokailutilan historiasta en osaa sanoa mutta en usko, että siinä on ainakaan mitään ovea tms. ollut välissä. Tilan on jakanut aluasta asti tuo saareke mikä seisoo nykyään noilla kromijaloilla, siinä oli alkuperäinen vm -74 kaapisto alla mutta me laitettiin se romulavalle kun se oli niin huonossa kunnossa. Ruokailutilan yläosan rungot ovat ilmeisesti samaa vuosimallia kuin kaikki ovet ja ne on ihan ok kunnossa, vanhan puolen kamat ovat taasen aika huonot ja kärsineet kaikin puolin. TRT heitti varmaan aika hyvän arvion ovista, mitään sen parempaa tietoa ei ole mutta tollasiahan sillin 90-luvulla laiteltiin. Meille tulee putkiremontti tänä vuonna ja meinattiin laittaa sitten samalla tuo keittiö uusiksi, sitä tässä nyt vähän odotellaan että se alkaisi kun ei ole mitään ideaa aloittaa keittiön laittoa ennen kun ne putket on kunnossa.
Sorry etten ole reagoinut ehdottamiinne ideoihin. Ei ole yksinkertaisesti ollut vain mahdollisuutta. Puhuin tuosta pyörivästä kattilakaappista nurkkaan. Tuo nyt vain oli ainoa ratkaisu mitä on jäänyt mieleen. Eikä se vaikuttanut kovin hintavaltakaan (Ikeassa muistaakseni 85 euroa). Äkkiseltään en löytänyt korvaavia ratkaisuja, joten olkaa ystävällisiä ja valistakaa noviisia. Minua jäi vaivaamaan tuo Hupen Saksalais-kommentti ja kun sattumalta selailin Jämerän talokirjaa, huomasin että suurimmassa osassa malleja keittiö oli joko pienempi tai samankokoinen kuin omassa pohjassani. Sama myös ruokailutilojen osalta. Kun miltei kaikki Jämerän pohjaratkaisut ovat arkkitehtien tekemiä (eikä rakennusinsinöörien, kuten talotehtailla yleensä), ei kai 12 neliötä voi olla pieni keittiöksi jos taloon tulee erillinen ruokailutila? Ääriesimerkkinä Jukka Haatajan Cubus, joka on mallikirjan suurimpia rakennuksia 246 m2 huoneistoalalla. Keittiön koko on silti vain 12,2 m2. Ok. Tämä ymmärretty. Vaimo hyväksyi tuon esittämänne ratkaisun. Tämäkin oli asia, josta meillä oli muodostettu mielipide vain lehtikuvan perusteella. Säätäjän viesti vaatii syvempää tutustumista. Palaan siihen myöhemmin.
Keittiön absoluuttinen koko ei vaan kerro koko totuutta. Muutama asia: - Kaappien keskellä pitäisi olla vähintään 1.2m tilaa, mutta imo yli 2m on jo tuhlausta, joka vaan haittaa käytettävyyttä - On oleellista miettiä vähän seinäpaikkoja kaappijaon kannalta. 10cm kasvatus saattaa mahdollistaa fiksumman kaappijaon ja vastaavasti 10cm voi säästää, jos kaapit ei muuten mene fiksusti (tarkoittaa lähinnä visuaalisia arvoja ja siten miten kaappijako rakentuu) - Kulkuaukot, ikkunat, tvm - Sullakin on tossa kaksi kulkuaukkoa, aika randomista eri puolilla tilaa ja sitten yhdellä seinällä ikkuna. Jos koko tilan haluaa käyttää kaapeille, on pakko rakentaa kaksi L-kirjaimen muotoista kokonaisuutta ja nämä pitäisi sitten saada näyttämään jotenkin tosi fiksuilta vielä tuon ikkunan kanssa. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei lopulta ole kovin helppoa - Ylipäätään pohjan muoto pitäisi lähteä siitä mitä keittiöltä halutaan: saareketta, ruokapöytää, pelkkää matalaa kaappia, paljon korkeaa kaappia, paljon laskutilaa jne Nyt mulla on fiilis, että toi keittiön on mennyt periaatteella: 12 neliöö riittävä, ovet pitää olla rappujen ja ruokatilan suuntaan ja ikkunakin olisi kiva löytyä. Ts kaikki lähtökohdat on mietitty muun kun itse keittiön näkökulmasta
Nyt keittiö on purettu ja osa kaapeista ja tiskipöytä löysi uuden kodin Kylmiön takana oleva seinä oli tummunut sekä sen yläpuolella oleva laudoitus oli aivan mustaa, onneksi nämä vaihdettavissa. Samalla päätettiin, että vaihdetaan myös ikkuna keittiöön, jotta ikkunan alapuolellekin saa pöytätasoa. Ikkunaa vastapäätä kuva olevan seinän (tulevan saarekkeen?) vasempaan reunaan pitää jättää kantava tolppa pystyyn.
Yksi kysymys keittiön sähköistä. Mun kämpässä on huimat kolme sulaketta. Keittiöön on kaksi: 16A hellalle (sulaketaulussa lukee 2x6, mikä tarkoittaa ilmeisesti kahta 6 millin piuhaa, eli ei kolmivaihesähköä) ja 10A sitten valaistukselle ja muille. Yleensähän hellat toimivat kai siten, että jos uuni on päällä, niin voi käyttää vähemmän keittolevyjä samaan aikaan, jotta ei tule liikaa kuormitusta. Mitenkäs rajoittaminen onnistuu, jos uuni ja keittiotaso ovat erikseen, vai onnistuuko ollenkaan?
Pyörivä hylly on ihan perustoimiva ratkaisu, mutta joitain vaihtoehtoja tuolle on. Le Mans -tyyppinen ratkaisu voisi olla yksi (kuvassa oikealla). Hintaa on todennäköisesti enemmän kuin 85e.
Laitetaampa suunnitelmat taas tänne, kuva 1 ja kuva 2. Keittiön ikkuna on vaihdettu, korkeus lattiasta 96cm (K120 L177). Keittiön molempiin reunoihin jää pätkät seinää ja saarekkeen viereen jää pystytolppa (kuvassa 2 - musta neliö). Keittiön kattoa lasketaan n. 5cm. Muiden tilojen katot maalataan. Muuten keittiössä on kaikki vielä mahdollista. Mielellään pitäisin liesituulettimen nykyisellä paikalla, mutta tarvittaessa sekin siirrettävissä. Mitäs mieltä hanasta ikkunan edessä? Jääkaapiksi tulee side-by-side budjetin salliessa, muuten vanha Smeg (ongelmana vääräkätisyys, väri ja pullea muoto ).
Pyörivä meilläkin on ja onhan se ihan ok. Mutta kuten esitin, niin vaihtoehtojakin on, joista osa (kuten tuo Le Mans) on jopa ihan toimivia.
Joo, no tuostahan väännettiin jo aiemmin: Mulle on aivan sama kumpi sieltä löytyy, kunhan on jompikumpi.
Uudet uunit vaativat yhden vaiheen ja osa uusista keraamisista keittolevyistä toimii yhdellä vaiheella, mutta niihin voi myös kytkeä toisen vaiheen. Jos keittolevy kytketään yhteen vaiheeseen niin sen teho on vain pienempi. Oma induktiotaso vaatii muistaakseni kaksi vaihetta eli kannatta varmistaa ennen ostoa, että toimiiko kettotaso yhdellä vaiheella.
Vaikka jostain onnistuisi löytämään induktiotason, joka toimii yhdellä vaiheella, se on vähän sama asia kuin ajaisi 1000 kuutioisella prätkällä moporajoituksilla... siten induktiotaso tarvitsee sen kaksi vaihetta, jos sitä haluaa fiksusti käyttää. Tarkoittaa siten sitä, että uuni menee "normaaliin" rasiaan. Jotkut säästää ja laittaa suoraan keittiön olemassaolevaan rasiaan, jolloin imuri / hiustenkuivaaja tmv käräyttää sulakkeen koko kämpässä. Fiksumpi tekee kokonaan uuden vedon sähkökaapilta.
Noissa yksivaihehommissa ei uuden kaapelin vetäminen yleensä tee ollenkaan autuaaksi. Kerrostaloissa kunnolla toimivan yksivaiheasennuksen tekeminen vaatii helposti myös nousukaapelin uusimisen, koska pääsulaketta joudutaan suurentamaan selektiivisyyden varmistamiseksi. Eli tilanne, jossa vedetään uusi, riittävän suuri yksivaihesyöttö liedelle, saattaa hyvinkin johtaa sellaiseen, että se imuri tai hiustenkuivaaja ei käräytäkään ryhmäkeskuksen sulaketta vaan polttaakin pääsulakkeen. Näitä ei sitten kerrostaloissa itse mennäkään enää vaihtamaan.