Päivi Räsänen on suunsa avaamalla aiheuttanut suurimmat piikit kirkon eroamistilastoihin. Mielestäni on vähintäänkin huvittavaa, että ihmiset närkästyvät kansanedustajan tai ministerin puheista ja sitten eroavat kostoksi kirkosta, vaikka Räsänen ei edusta kirkkoa millään tavalla. (Kirkon ykkösmies Kari Mäkinen taas on äärimmäisen humaani ihminen, joka pitää jatkuvasti esillä vähemmistöjen oikeuksia ja vähävaraisten tilannetta, mutta siitä ei ole mediaseksikästä puhua somessa.) Nyt kun ihmisillä oli mahdollisuus vaikuttaa asioihin äänestämällä, niin ihmettelen miksi äänestysprosentti jäi niin matalaksi esimerkiksi Helsingin anti-räsäsläisillä alueilla, joissa vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus on korkeimmillaan. Kirkko kokonaisuutena on jotain Mäkisen ja Räsäsen välimaastosta, mutta silti selkeästi vanhoillinen. Jos tämä asia on oikeasti niin tärkeä kuin palstamillimetreistä ja someen suollettujen tekstien määrästä voi päätellä, niin on outoa ettei punavihreät suorita pikaista vallankaappausta kirkossa.
Siellä anti-räsäsläisillä alueilla ei enää kuuluta kirkkoon jotta voisi äänestää seurakuntavaaleissa... T: Vesku
Luultavasti osittain noinkin. Rehellisyyden nimissä on sanottava että eilen tuon viestini lähetyksen jälkeen luin uutisen, että pari setalaista oli valittu, joten on jotkut Helsingissäkin aktivoituneet. Sitten tuohon ajatukseen "Siellä anti-räsäsläisillä alueilla ei enää kuuluta kirkkoon jotta voisi äänestää seurakuntavaaleissa"... Tuo on hulvaton ajatus, mikäli henkilö on eronnut kirkosta Räsäsen sanomisen vuoksi. Käytännössä räsäsläisellä linjalla on entistä vähemmän haastajia kirkon sisällä.
Valitettavasti homma menee noin näissä pseudodemokraattisissa jäsenperustaisissa organisaatioissa. T: Vesku, ei ole kirkkoon kuulunut vuosiin, eikä ko. Räsäsellä ole eroamiseeni ollut minkäänlaista vaikutusta...
Kirkon oppien eli Raamatun mukaan Räsänen puhuu asiaa ja Mäkinen on vääräoppinen. Huonosti ovat jäseniään opettaneet.
Mutta onko sillä sitten jotain merkitystä lopputuloksen kannalta? Kirkko menettää jatkuvasti jäseniään, ja jossain vaiheessa jäseniä on niin vähän ettei kirkolla ole enää merkitystä. Voi olla ettei kirkko kokonaan lakkaa olemasta, mutta lopputulema tulee olemaan se että jossain vaiheessa kirkko ei enää vaikuta yhteiskunnan asioihin millään tasolla.
Ollos hyvä Eilen iltapäivälehdet uutisoivat kovasti kun New Yorkin ja Buffalon seudulle on satanut lunta 1-2 metriä ja lisää on tulossa. Nyt sitten kuvista päätellen pääkaupunkiseudulle on satanut pari senttiä lunta ja otsikot kirkuvat: Pääkaupunkiseudulla JO 30 KOLARIA, Lumisade sotkee liikennettä etelässä Lumi sekoitti: Peltiä on rutussa Etelä-Suomessa Mitähän otsikoissa lukis jo helsinkiin tulis ens yönä metri lunta
Veikkaan että metristä selvittäisiin vielä suht helposti, mutta loppu kuukausi luettaisiin lehdistä Helsingin kaupungin katujen kunnossapitdon budjetin riittämättömyydestä loppuvuodeksi tämän katastrofin johdosta. Toisaalta kunnollinen lumitalvi olis välillä kiva, mutta kyllä se yksi metri riittäisi! Viime vuonna vaihdoin syksyllä lumilinkoon öljyt...kertaakaan en tarvinnut koko talvena.
Äitiä epäillään kahden lapsen surmasta Kuopiossa Lokakuun kolarikolmoismurhassa surkuteltiin lähinnä äidin jaksamista, vaikka kolmen lapsen elämä katkaistiin alkumetreilleen. Vähän sellaista asennetta oli, että pitäisi antaa melkeinpä mitali kaikille äideille, jotka eivät tapa lapsiaan. Omien lapsien murhaaminen ei kuulemma ole paha asia vaan ymmärrettävä teko, murhaamattomuus jo melkoista venymistä. Nyt kun tämä äiti ei tappanut itseään niin ehkä median reagointi tapahtuneeseen on tällä kertaa vähemmän kieroutunut.
Heh.. perjantaina eronnut reilu 2600.. ja eilen yli 5100! Hyvällä mallilla, tänään luultavasti vielä useampi tuhat. Tällä kertaa voimme tn antaa ansiomitalin herra pääjohtaja arkkipiispa Mäkiselle. Hienoja lausuntoja. Ja vielä ehtisi, ainakin yksi tv-haastattelu sunnuntaille, pari radioavautumista ja blogiin + facebookkiin ehtii hyvin ja päälle twiitti. Eiköhän vuoropuhelu edisty ja massat vyöry iloisesti! :naminami:
Kansa näyttää jakautuvan 2000-lukua eläviin sekulaareihin ja johonkin 1800-luvulle jämähtäneisiin hihhuleihin. Kirkon 1900-lukumainen linja menee näiden ryhmien puolessa välissä, eikä siten meinaa kelvata juuri kenellekään.
Hyvä vertaus tavallaan. Tosin sekulaarisuus on termi minkä voi tulkita monella tavalla, että en tiedä mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitat. Erityisesti mieleen tulee arabimaailman "sekulaarit" toimijat. Ateistien määrä ainakin on edelleen melko matala, muistaakseni länsimaissa oli vuonna 1970 n. 10 % ateisteja ja nykyään n. 20 %. Määrä on toki tuplaantunut, mutta uskovaiset ovat edelleen selvä enemmistö. Ranska on mielenkiintoinen poikkeus, muistaakseni peräti puolet ranskalaisista ilmoittautui ateisteiksi. Muut Euroopan maat varmasti kehittyy samaan suuntaan, mutta aikaa tulee kulumaan. Merkittävin muutos Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana on ollut Raamatun sanatarkan tulkinnan väheneminen. Toki se on ollut jo aiemminkin melkoista enemmistölle sopivien kohtien valitsemista eikä hörhöimpiä ohjeita ole noudatettu enää satoihin vuosiin. Homot hiljalleen liittyy pitkän listan jatkoksi ja 2100-luvun päiviräsäsillä ei ole mitään homoliittoja vastaan. Näin se vaan menee. Ihmisille tuntuu olevan vaikeaa hylätä uskontoa kokonaan, joten sitä laimennetaan pikkuhiljaa. Raamattua ei noudatettu edes lähellekään kirjaimellisesti ennen perjantaita eikä asiassa sen suurempaa muutosta tapahtunut. Uskontoa voi ajatella myös pelkästään Jeesuksen näkökulmasta ja miettiä aina "What would Jesus do?". Silloin esim. homoliittojen kannattaminen ei välttämättä ole ristiriidassa kristinuskon kanssa. Yhteenvetona sanoisin, että ateistina voin kunnioittaa "What would Jesus do?"-uskovaisia sekä jossain mielessä myös Raamattua kirjaimellisesti seuraavia. Molemmat pysyvät uskollisena tyylilleen. Tekopyhiä "poimijoita" minun on vaikea kunnioittaa ja esim. eduskunnassa kaikki homoliittoja vastustaneet tuntuivat olevan tuollaisia. Heille kelpaa monet muut Raamatun kieltämät nykyhömpötykset, mutta sitten he takertuvat yhteen kohtaan jota vastustavat kiihkeästi. Kyllä mä voin tuntea jonkun 100-vuotiaan kärsimyksen, joka kokee elävänsä ihan eri maailmassa kuin johon syntyi. Ei siinä ole mitään juhlittavaa. Sen sijaan timosoinien kohdalla olen rehellisesti sanoen vahingoniloinen siitä, että heidän maailmankuvansa koki kovan tappion ihmisrakkaudelle. Nyt on mielenkiintoista seurata liittyykö kirkkoon takaisin siitä aiemmin eronneita henkilöitä. Arkkipiispa ainakin on ollut tässä asiassa niin vahvasti homojen puolella kuin suinkin pystyi.
Raamatun eli kristinuskon doktriinin mukaan levität harhaoppia: Back and forth? Tilastojen mukaan kirkon jäsenmäärä laskee, välillä jyrkästi kuten nyt, mutta pitkän ajan kuluessa tasaisesti. Ei tuolla ole siis väliä. Jos ev. lut. ei pitäydy edes perustavimmissa opeissaan (kuten avioliitto, synti yms.) vaan julistaa jotakin epämääräistä rakkautta kuten monien tulkinta jo on, niin tuotahan voi tehdä kuka tahansa katukauppias eli lopulta kaikki tajuaa että kyse on ihan muusta. Lähinnä vallankäytöstä sen eri muodoissa. Tämän päivän ennuste pyörii jo yli kuudessa tuhannessa, eli enkat vahvasti tulossa.
Miten monta merkitystä sanalla sekulaarisuus sitten on? Minulle se tarkoittaa maallisuutta, sitä ettei lueta Raamatusta millaisia lakeja pitää säätää tai miten ihmisten pitäisi elää. Mitkä ihmeen "sekulaarit" toimijat? Öljysheikit? No, maastahan se öljy pumpataan, joten siinä mielessä ovat "maallisia". Jos agnostikot ja muut "epäilevät tuomaat" lasketaan mukaan, niin ateistien osuus on paljon korkeampi. Ateismi on saanut vaativan sisällön, se ei salli epäilyä vaan Jumalan olemassaolottomuudesta pitäisi olla aika varma, ennenkuin ilmoittaa olevansa ateisti. Jumalaan uskominen on paljon "helpompaa". Ei tarvitse kuin heittää läppää tyyliin "kyl mä uskon, että jokin korkeampi voima on olemassa", vaikka todellisuudessa ei pössyttelyltään pysty miettimään tällaisia asioita ollenkaan niin on "uskovainen". Uskovaisia pitää sietää, ateistia saa katsoa pitkin nenänvartta. Varsinkin Yhdysvalloissa moni ateisti valehtelee päin naamaa olevansa uskossa, ettei esim. poliittinen ura vaarannu. Tilastot ateistien määrästä ovat siis vääristyneitä. Agnostikot ovat usein "henkisesti laiskoja" ihmisiä, jotka eivät jaksa miettiä kantaansa Jumalaan loppuun asti ateistiksi. Helpompi on vaan olla ajattelematta koko asiaa. Suuri osa näistä agnostikoista on käytännössä ateisteja. Eivät he pelkää tippaakaan Jumalan rangaistusta jne. Ranskassa kaiketi agnostikot luetaan helpommin ateisteiksi ja siksi tilastot ovat mitä ovat. Saattaa liittyä jopa ranskankieleen, siihen millaiset käsitteet ja ilmaisut ranskankielessä on näille asioille. Niin, miksi Raamattua pitää tulkita ollenkaan? Sehän on vanha kokoelma sekavia ja keskenään ristiriitaisia tarinoita ja tekstejä ajalta, jolloin maailma oli aivan erilainen, todellisuudesta tiedettiin huomattavasti vähemmän kuin nykyään ja vääriä uskomuksia oli paljon enemmän. Pitäisi laatia ohjekirja tälle ajalle, jos jotain kirjaa halutaan käyttää kaiken toiminnan pohjana. Ehdotan tämän kirjan nimeksi Sektihumia (sekulaarinen/tieteellinen/humanistinen). Minulle ei ole mitään merkitystä sillä, onko lakiesitys ristiriidassa kristinuskon kanssa. Lakimme ovat varmaan ristiriidassa monen muunkin uskonnon kanssa, mutta eipä tuo näytä haittaavan. Minulle on merkitystä sillä, onko lakiesitys tieteellisten ja humanististen käsityksieni kanssa ristiriidassa. Tieteelliset käsitykset tarkentuvat/korjaantuvat ajan myötä ja humanismikin kokee pientä hienosäätöä. Siksi lainsäädäntöä on hyvä päivittää silloin tällöin. Sukupuolineutraali avioliitto on tällainen hienosäätö, tosin Suomi olisi voinut tehdä tämän päivityksen jo 10-20 vuotta sitten ja olla ensimmäisiä maita maailmassa, kuten olimme naisten äänioikeuden suhteen. Jopa uskonnollisuudestaan ja konservatismistaan tunnettu Jenkkilä painaa Suomesta ohi usean osavaltion voimin! Sukupuolineutraali avioliittolakihan, jos nyt tullaan lopullisesti hyväksymään Päivi Räsästen ja Timo Soinien hurjasta vastustuksesta huolimatta, on tulossa voimaan vasta 2017. 100-vuotiaat ovat toki syntyneet aivan erilaiseen maailmaan, mutta toisaalta heillä on ollut 100 vuotta aikaa totutella maailman muuttumiseen. Oman 43-vuotisen elämäni aikana maailma on muuttunut paljon. Jotkut asiat ovat parantuneet, jotkut huonontuneet. Sukupuolineutraali avioliitto ei kiellä ketään itse kokemasta, että avioliitto on miehen ja naisen välinen pyhä asia. Samoin kenenkään 100-vuotiaan tai nuoremmankaan käsitys avioliitosta ei saisi estää seksuaalivähemmistön edustajien tasa-arvoisuutta lain edessä. Minä en pidä Big Brother -ohjelmasta tai ylipäätään reality-hömpästä. Entäs, jos minä kaivaisin ikivanhan pölyisen kirjan ja tulkitsisin sen sekavia tekstejä niin, että kirja tuomitsee reality-hömpän syntinä? Vaatisin noiden ohjelmien kieltämistä lain voimin. Olisihan tuo nyt ylimielisyyden huippu! Kyllä minun pitää vain sietää se, että idiootit katsovat reality-hömppää ja keskittyä itse katsomaan sitä, mistä itse pidän.