10–20 vuoden päästä tekoäly tekee asiantuntijoiden työt ja ihmiset saavat eläkettä palkan sijaan, sanoo Applella työskennellyt suomalainen tekoälyinsinööri – ”Hullun paperithan tästä saa” Tekniikan tohtori Harri Valpola on harvinaisen kokenut suomalainen tekoälykehittäjä. Hänen mielestään olemme menossa maailmaan, jossa työpaikkoja ja taloutta pyörittävät tekoälyt. Lähes kaikki ansiotyö on silloin tekoälyn tekemää. Tutkija. Harri Valpola on tutkinut ja kehittänyt tekoälyä yli 30 vuotta. KUVA: OUTI JÄRVINEN Spoiler Robottirintamalla on ollut muutaman vuoden hiljaiseloa, mutta vuosi 2024 alkoi rajusti. Helmi-maaliskuussa kalifornialainen tekoäly-yhtiö Figure AI kohautti videoillaan, joissa kädellinen humanoidirobotti keittää kahvia ja tekee käskystä pieniä keittiötöitä. Autoyhtiöt kuten BMW alkoivat kokeilla kädellisiä robotteja tehtaissaan, jotka ovat jo ennestään pitkälle automatisoituja. Suomessa metsäammattilaisten julkaisu Forest kyseli, korvaako robottikoira metsäasiantuntijan. Yhdysvaltalainen Boston Dynamics oli esitellyt nelijalkaisen robotin. Sen visioidaan harppovan pian leimikossa ja metsässä keräämässä tietoa suunnittelua varten – metsäalan ammattilaisen tilalla. Tekoäly on ollut tietenkin kaikkien huulilla puolitoista vuotta, mutta nyt se yhdistyy robotteihin. Talvella 2024 suomalainen elokuva-ala sai ensimmäisen tekoälyn käsikirjoitukseen perustuvan minielokuvan. Käsikirjoittajat ovat huolissaan työnsä tulevaisuudesta. Maaliskuun puolivälissä yli 200 rakennusalan tietäjää mietti Helsingissä konferenssissa, miten tekoäly tehostaa rakentamista. Tekoäly siellä, robotit täällä. Kotitöissä. Tämä amerikkalaisen Figure AI:n kotitöitä tekevä ja ihmisen komentoja ymmärtävä humanoidirobotti on saanut maailmanlaajuista julkisuutta. KUVA: Figure AI Otan yhteyttä Harri Valpolaan, joka on tutkinut ja kehittänyt tekoälyä yli 30 vuotta. Tekniikka&Talouden jutussa vuonna 2008 Valpola ennusti tekoälyn vapauttavan meidät kaikki työstä jonakin päivänä. Se kuulosti silloin älyttömältä ajatukselta. Nyt tuota juttua voisi päivittää. Kysyn Valpolalta, millainen elämä ja maailma meillä on 10–20 vuoden päästä, kun tekoäly ja robotit kehittyvät jatkuvasti. Milloin vapaudumme työstä? Valpola innostuu heti. 16 vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Tekoälyn maailma näyttää nyt hyvin erilaiselta kuin silloin. ”Monet asiat, joita silloin visioitiin, mutta joiden toteutuksesta ei ollut kovin tarkkaa hajua, ovatkin nyt jo olemassa tai hyvin konkreettisen tuotekehityksen asteella. Mitään erityisiä tieteellisiä läpimurtoja ei enää tarvita. Tämä näkyy erityisesti siinä, millä innolla sijoittajat syytävät rahaa kehitykseen.” Tekoäly alkoi kehittää itse itseään ”12 viime vuoden aikana tekoäly on saavuttanut tason, joka lähestyy inhimillistä suorituskykyä. Se hämmästyttää ihmisiä. Muun muassa kuvantunnistuksessa on saavutettu ihmisen taso”, Valpola aloittaa. Kymmenen vuotta sitten kone ei pystynyt ymmärtämään rakenteellisia ja monimutkaisia asioita ja niiden välisiä suhteita, mutta tämä on muuttunut. Viiden viime vuoden aikana myös kielen prosessointi on saavuttanut inhimillistä tasoa. ”Tähän asti ihminen on pyörittänyt myös tekoälyn kehitystä, mutta nyt tekoälyä itseään voidaan alkaa käyttää tekoälyn kehittämisessä.” Jo parin vuoden ajan tekoälyä on käytetty koneoppimiseen eli prosessiin, jolla tekoälyä opetetaan. ”Esimerkiksi ennen tarvittiin iso määrä ihmisiä nimeämään miljoonia kuvia, kuten että tässä on koira ja tässä on kissa, mutta enää ei tarvitse. Tämä tarkoittaa sitä, että kielen, videoiden ja oikean maailman datan ymmärtäminen on alkanut lähestyä todella nopeasti ihmisen tasoa.” ”Nyt kehitys nopeutuu, ja voimme alkaa sulatella meidän arjessa ja työssä olevia uusia asioita. Tekemällä lisää tekoälyä saadaan yhtäkkiä lisää myös työvoimaa.” Mutta mihin tämä kehitys vie meidät, työmme ja arkemme kymmenen, 20 vuoden päästä? Tulevaisuuden ennustaminen käy vaikeammaksi. ”Voidaan ennustaa, mitä tapahtuu – mutta milloin, se on vaikeampaa. Luultavasti me aliarvioimme kehityksen nopeuden ainakin pitkällä aikavälillä.” ”Se muutos, kun tietotyön tekoälyt alkavat tehdä ison osan työstä, se on sitten tosi nopea”, hän sanoo. Hän arvioi, että 10–20 vuoden päästä tekoäly tekee asiantuntijoiden työt ja ihmiset saavat eläkettä palkan sijaan. Ihminen vapautuu. Harri Valpolan mukaan tekoäly tekee töitä tehokkaammin, tarkemmin ja halvemmalla kuin ihminen. Hän arvioi saavansa ennustuksillaan ”hullun paperit”. KUVA: OUTI JÄRVINEN
Uskoo ken tahtoo. Minä taas väitän, että asiantuntijatyössä ollaan 10–20 vuoden päästä käytännössä koko ajan töissä tai ainakin jatkuvassa työvalmiudessa.
Wiion laki tulevaisuuden ennustamisesta: ”Lähitulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan.” T: Vesku
Jos tekoäly päästetään asiantuntijan hommiin, niin maailma menee vain hullummaksi... suoraan sanoen olemme tuhoon tuomittuja. Kun eihän mikään edes motivoi sitä tekoälyä tekemään työtään kunnolla. Se vaan suoltaa jotain puppua, josta se ymmärtää yhtä paljon kuin rahasta tai työpaikkansa säilymisestä. Eli ei mtään. Ja sitten kaikenmaailman idiootit päättäjät ottaa ne tekoälyn puppugeneraattorin suoltamat raportit todesta, kun eihän se tekoäly voi olla väärässä...
Tuleeko tasahinta sittenkin HSL-liikenteeseen? Vantaa ehdottaa nyt mallia, joka hävittäisi hankalat vyöhykerajat pk-seudulta Vantaa ja Espoo ovat kyllästyneet siihen, että niiden asukkaat maksavat joukkoliikennematkoistaan eri verran. HSL-matkojen pitäisi maksaa pääkaupunkiseudulla aina saman verran, matkustipa sitten keskustasta Viikkiin sisällä tai vaikka Pasilasta Tikkurilaan. Tätä vaihtoehtoa HSL:n pitäisi ryhtyä lähivuosina selvittämään, näkee Vantaan kaupunki. HSL:n päättäjät ovat jo kertaalleen hylänneet tasatariffin koko HSL-alueelle, mutta Vantaalla uskotaan, että pääkaupunkiseudun sisäisellä tasahinnalla olisi paremmat läpimenon mahdollisuudet.
Naapurissa Tukholmassa on tasahinta ja hinta sen mukainen, kk-lippu liki satasen (euroissa) ja kertaliputkin ovat arvossaan. Tiedä sitten mihin hinta PK-seudulla asettuisi. Veikkaan että suurimmalla osalla on kahden vyöhykkeen lippu, ja heille uusi lippu olisi tod.näk. kalliimpi.
Helen haluaa ydinvoimalan Helsinkiin pikavauhtia. Ehkä jo 10 vuoden kuluessa. https://www.hs.fi/talous/art-2000010680330.html
Jo nykyinen vyöhykemalli on vähentänyt ratikan käyttöä Helsingissä, kun kantakaupungissa asuvat eivät viitsi maksaa lyhyestä matkasta samaa hintaa kuin mitä Espoosta Helsingin keskustaan tulevat maksavat. Vöyhykeuudistuksen myötä edullinen ratikkalippu haudattiin. Kantakaupungissa monet ajavat sitten mieluummin taksilla tai skuutilla. Taksi tulee halvemmaksi kuin HSL:n kertalippu, jos on riittävän monta kyytiläistä.
Tämä. Vanha ratikka/yhden vyöhykkeen lippu takaisin, vaikka 2 egee. Mukava tasa summa. En kyllä ymmärrä, miksi keskustassa asuvan pitäisi maksaa toisten työmatkoja. Vielä, kun tienatut verot valuvat pois.
Miksi lähiössä matkustettu pari pysäkinväliä pitäisi olla kalliimpi kuin keskustassa? Vyöhykeuudistus oli kyllä muuten mitä mainioin parannus. Ja itsehän en kertalipuilla pelaa, AB tilauskk-lippu 55e/kk on edullinen, halvempi kuin asukaspysäköintimaksuni
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010692247.html Etätyö oikeuttaa nukkumaan ainaskin 9 asti ja jos lunta sataa iltapäivällä niin lumityöt saa aloittaa jo kahdelta. Minulla on kyllä työkonttori kotona eli en pysty erottamaan etätyötä normaalista.
^Totuus voi olla mitä tahansa? Mutta pakkohan tuota puolueetonta tutkimusta on uskoa (toimitilavuokraaja Technopolisin)