Kotiteatteri omakotitalon kellariin

Slammaus voisi sittenkin olla paikallaan. Slammauksen voi tehdä myös sisäpuolelle isolla sudilla ja löysällä kuralla useaan kertaan, tulisipa sitten samalla mitattua josko vaikuttaa vasteeseen. En kyllä oikein vieläkään usko, etteikö koko seinää voisi slammata ulkoa.

Mahtuuko tuonne sisään tekemään mitään?

 

Kiitos paljon avusta.

Petrillä on ratkaisu tuohon takaseinäheijastukseen työn alla. Resonaattorista ja mineraalivillaan perustuvasta bassoansasta on ollut puhetta, mutta ratkaisu on vielä mietinnässä. Tekniseen tilaan pysyvää vaimenninta ei voi tehdä. Takaseinä on täynnä kaukolämmön ohjainlaitteita ja sen sellaisia. Niihin täytyy päästä käsiksi milloin vaan.

Kiinnostava ajatus. Nythän teatteri on jaettu irti teknisestä tilasta tekemälläni kipsi- ja lastulevyseinällä. Kyseinen väliseinä on kaiutinseinään verrattuna epäsymmetrinen, kun vessan kohdalla väliseinä sijoittuu loppuosaa puolisentoista metriä lähemmäksi suhteessa kaiutinseinään. Ajatuksissani on ollut alusta asti sellainen, että tasoitan takaseinän yhteneväiseksi jatkamalla kipsi- ja lastulevyseinän vessan kulmasta teatterin oikeaan seinään saakka. Bassoansalle/resonaattorille olisi käytännöllisin paikka teatterihuoneen puolella tätä väliseinää. Ymmärsin niin, että Petri aprikoi vaimennusratkaisun kanssa sitä, kun väliseinän edusta tulee lähelle kaiutinseinän ja raskaan takaseinän välistä keskikohtaa. Etuseinän vuotaminen hyväksyttiin kompromissiksi jo alkuvaiheissa, kun pidin sen toteuttamista riittävän raskaalla rakenteella liian hankalana. En kylläkään tuolloin osannut yhtään ennakoida, että sillä voisi olla muitakin kuin ääneneristyksellisiä vaikutuksia.


Luulen, että pystyisin slammaamaan seinän joten kuten jopa sisäpuolelta, sillä 18" subbarin aukosta pystyy kulkemaan.

 

Kiitos simuloinnista. Lähetän sen eteenpäin myös Petrille. Jos tuon mahdollisen potentiaalin saisi käyttöön jollain perustyönteolla ilman muita häiritseviä seikkoja toistoon, niin olisihan se työn väärti. Suorituskyvyn lähes tuplaaminen on paljon, vaikken lisää suorituskykyä ehkä tarvitsekaan.

Sanokaas nyt, kun en ole eläissäni omistanut suljettua subbaria, että kuinka paljon vastetta kehtaa laskea sähköisesti 20Hz:n yläpuolella, jotta vaste ulottuisi vähin vaimennuksin jonnekin 10Hz:n hujakoille? Entä, mitä seurauksia olisi odotettavissa, jos subbariseinästä tekisikin hyvin matallle viritetyn refleksin?

P.S.
En ole vielä edes kunnolla testannut subbarin suorituskykyä, joten en missään tapauksessa ole tässä nyt tekemässä yllättäviä suuria muutoksia. Vaihtoehdot ja niiden vaikutusten ymmärtäminen kiinnostavat kuitenkin paljon.

 

Tavallisessa huoneessa tavallisella suljetulla subbarikotelolla 12 dB/oct on ihan normaali korjaus. Sulla on elementtien määrän ansiosta ainakin 6 dB gainia, SBA järjestelyn myötä vielä hiukan lisää, voit aivan huoletta jyrätä vasteen tasaiseksi. Reserviä kyllä riittää.

Tää on kyllä kivassa vaiheessa, kerrankin jollakulla on mahdollisuus dokumentoida vaihe kerrallaan kuinka rakenteelliset muutokset, suunnittelijan pöydältä tulevat korjaukset ja internetissä huudeltavat muutokset vaikuttavat lopputulokseen. Speaking of which, mittaappa taustamelun spektri 0-100 Hz alueella ilmanvaihtokone päällä ja pois.

 

Mukava kuulla.
Lisämittauksiin ja kaikkien juttujen pohdiskeluun (akustiikkasuunnitelijaltakin tuli pitkä datapläjäys) on nyt pakko ottaa jokusen päivän tauko, kun on pää niin sekaisin flunssasta, ettei järki tahdo pelata.

 

Mitäs projektille kuuluu??

 

Kiitos, ihan hyvää.
Oli useamman kuukauden tauko rakentamisessa, mutta nyt olen taas saanut jutun juonesta kiinni. Päivittelen ketjua lähiaikoina.

 

Työkiireet veivät mennessään niin kuin ne keväällä tuppaavat minulla aina tekemään. Etuseinässä jäi viime rakennuskerroilta mahdollisesti vielä jotain saavutettavaksi lisätiivistämisillä, muttei todennäköisesti mitään olennaista. Päätin taannoin, että jätän nysväämiset hamaan tulevaisuuteen ja keskityn nyt viemään projektia eteenpäin olennaisemmilta osin. Seuraavaksi vuorossa on täten takaseinä.





Seurattuani uusien ääniformaattien ”sotaa”, päätin siirtyä aiemmin suunnittelemastani Auro 3D sijoittelusta sellaiseen yhdentoista kaiuttimen sijoitteluun (kolmestatoista kahta jo hankkimaani kaiutinta ei ainakaan vielä tässä vaiheessa pääse av-vahvistimilla hyödyntämään), joka sopii sekä Dolby Atmokselle että DTS X:lle. Sovellan toisin sanoen Atmos 7.1.4 sijoittelua niin, että top front kaiuttimien sijaan käytössäni on front height kaiuttimet. Atmoksen top rear kaiuttimet sijoittuvat huoneessani joka tapauksessa hyvin samankaltaisesti sen kanssa miten DTS X:n demoissa on back heightit sijoitettu. Alla visio sijoittelusuunnitelmastani.





Takaseinän koolauksia. Koolauksien taakse jäävä tila toimii sittemmin laitehuoneena.



Pari yhteenliimattua 11 mm lastulevyä asennettuna. Reunassa on aukko laitekaapille.



Takaseinästä tulee yhteensä 60 senttiä paksu. Bassovaimentimen koolaukset ja signaalikaapelien putkitukset aloitettu. Keskellä on vielä varaus Auro 3D:n VOG:lle.

 

Laitehuoneen puolelta



Laitekaappia ei voinut asentaa ulkoseinää vasten, koska sivuseinistä tulee 15 cm paksut ja laitekaappi olisi jäänyt osittain sivuseinän taakse. Käytän ylimääräistä tilaa bassovaimennukseen. 100 mm kivivillan ja ulkoseinän väliin jätin kuitenkin 50 mm ilmäväliä estääkseni mahdollisten kondenssiongelmien syntymistä.



Laitekaappisyvennys



Laitekaappina toimii vaimon työpaikalta saatu Martelan toimistokaappi. Lopullisessa muodossaan kaapissa ei tule olemaan ovia. Meneillään on laitesyvennyksen mittojen testaus.



Syvennys on valmis. Itse kaapin asennan paikoille vasta sitten kun laitehuoneen puolelle ei enää tarvitse päästä.

Rakentaminen on taas ollut kivaa. Onneksi lähiaikoina on siihen lisää aikaa.

 

Tekeillä on projektorikotelo.




Takaseinän koolaukset mitoitetaan akustiikkalevyjen mukaan. Samalla huomioidaan kaiuttimien ja projektorin sijoittelut sekä seinien viimeistelyjen koolaustarpeet.




Projektorikotelo on paikallaan. Kotelon mitat ovat muistaakseni (L,K,S) (870, 270, 600)mm. Tilaa on reilusti kotiteatterihuoneen ilmanvaihtumiseen kotelon läpi kohti laitehuoneessa olevaa poistoputkea. Leveyttä on myös riittävästi siihen jos joskus haluan hankkia sellaisen projektorin, missä on linssi kotelon keskikohdan sijaan kotelon reunassa.
Tällä hetkellä olen värkkäämässä upotuskoteloa kuvassakin takasurroundin paikalla näkyvälle Genelec M030:lle.



Onko ehdotusta, miten asentaa 100 mm kivivilla takaseinään ilman, että se olennaisesti koskettaa seinää (edullisesti)?
Vaimennus ei kuulemma toimi halutulla tavalla, jos villa on suoraan seinässä kiinni. Tilan puutteen takia villa pitäisi saada asennettua mielellään vain sentillä irti.

 

Tuollainen? Etäisyyttä tulisi noin 2cm. Tai sitten nakkaat omatoimisesti seinälle jostain ilmaiseksi löytyvää ylijäämärimaa. Ensin juoksut pystyyn harvakseltaan ja sitten niihin kiinni vaakarimat hieman tiheämmin, jotta villa ei painu ruudun keskeltä kiinni seinään. Kummassakin tapauksessa ilmaraon paksuutta voi tarvittaessa säätää nakkaamalla laudan kalikkaa seinän ja ritilikön väliin.

Kannattaa tietenkin miettiä kondensioasiat ja mahdollisen ilmaraon tuuletus kuntoon ennen ulkoseinien viereen asentamista.

 

Kiitos hyvästä ideasta!
Taidan hankkia jotain tuollaista.

 

Takakaiuttimien upotuskotelot halusin pitää mahdollisimman kevytrakenteisina akustisesti. Tästä syystä takaseinä on kokonaan auki mineraalivilloihin
ja katto sekä sivuseinämät osittain. Koolauspuiden rajaaman neliön täyttää lopulta 40 mm akustiikkalevy, johon kaiutin upotetaan.




Päällystin kotelon parilla kangaskerroksella estääkseni villojen pölyämisen huoneeseen.




aheikkisen innoittamana hain Motonetistä 2 cm paksuista Köynnösritilää. Akryylimassa pohjassa ennalta ehkäisee häiriöäänten syntymisen.
Kiinnityksessä käytin myös pieniä ruuveja.



Takaseinä alkaa olemaan muuten valmis villoille, mutta sähkömiehen pitäisi vielä vetää omat kaapelinsa takakaiuttimille. Tässä saattaa lomien takia kestää,
joten taidankin siirtyä sivuseinien ja huoneen kattoa kiertävän soft fitin koolauksien kimppuun.

 

Päätinkin siirtyä softfitien sijaan etuseinän pariin.




Jo monta vuotta hyvin palvellut Panasonic PT-AE2000 pääsi uuden valkokankaan kaarevuuden määrittämiseksi perustettua testiä varten uudelle paikalleen yhdessä Prismasonic HD-5000R:n kanssa.




Näkymä projektorikotelosta kohti väliaikaisesti ripustettua lakanaa. Tällaisessa avoimessa kotelossa anamorfisen linssin yhteensovittaminen projektorin heittämän valonsäteen kanssa onnistuu melko kivuttomasti.




Testituloksen määrittämiseen riittää kuva-alan yläosa. Alaosasta ei täten tarvitse välittää.



Testitulos yllätti myönteisesti: anamorfinen linssi aiheuttaa vain puolen sentin suuruisen geometriavirheen kuva-alan yläkulmista suhteessa kuva-alan korkeuteen sen keskikohdassa (kuva on siis yläkulmissa hieman liian ylhäällä). Kolme metriä leveällä kuva-alalla puolta senttiä ei enää kannata kompensoida rakentamalla screeniin kaarevuutta, joten uudesta kankaastani rakennan suoran.



Plazalla on käyty keskustelua siitä miten cinemascopekuva kannattaa toteuttaa kotiin. En tiedä mikä arvo näillä on, mutta kuvantarkkuuteen anamorfisen linssin kanssa liittyen alla on testissäni ottamani kuvat Prismasonicista widesreen- ja cinemascopetiloissa. Ylempi on widescreen.

 

Valkokankaan takaosan pitää olla hyvän kuvanlaadun aikaansaamiseksi mahdollisimman vähän valoaheijastava. En kuitenkaan halunnut asentaa valkokankaan ja kaiuttimien eteen yhtään ylimääräistä kangaskerrosta. Tämän vuoksi päätin maalata ja verhoilla kaiuttimien ympäriltä kaiken mustalla.







Käyttämäni kangas on valkokankaana käyttämäni Millisikin spandeksin kanssa samaa akustisesti hyvin läpinäkyvää materiaalia.




Nyt sen pitäisi olla riittävän hyvä.
Kaapeliläpivientien lisätiivistykset, pääkaiuttimien vahvistimet ja subbarin speakonit hoituivat samalla kertaa.
Seuraavaksi sitten valkokangas ja näkyvän etuseinän muut rakenteet.

 

Heh kyllä se siitä. Joko on ensimmäiset kuuntelut otettu? :thumb:

 

En ole vielä kuunnellut mitään muuta kuin sinesweeppejä ja pink noisea. Aika kaiuttimien asennukselle tulee kuitenkin vielä.




Valkokangas



Kertopuukehikko



Ensimmäinen kerros Milliskiniä.



Toista kerrosta mallaamassa.




Toinen kerros pingotettuna.



Screengoo:n 8 cm leveästä samettitarranauhasta laitetaan viiden sentin rajaukset.




300x125,5 cm akustisesti läpinäkyvä valkokangas on valmis!

Valkokankaan rakentaminen ei ole yhden hengen puuhaa. Vaimon avulla lopputuloksesta tuli juuri sellainen kuin toivoin.

 

Näkyykö nuo mustat tukirakenteet normaalisti?

 

Eivät näy.
Kangas on akustisen läpinäkyvyyden vuoksi ohut. Tämän seurauksena se päästää myös osan heijastetusta valosta lävitseen. Yllä olevassa kuvassa mustille tukirakenteille tekee kontrastia vaalea lattia ja lattian kautta kankaan taakse heijastuva lampun valo. Lopullisessa sijoituksessaan kaikki screenin takana on mustaa, eikä kankaan taakse paista rakennuslamput. Edellisessä projektissani oli sama tilanne, eikä ongelmia ilmennyt.


Lisäys.
Kuvassa on tästä jonkin sortin esimerkki, kun tarkastelee kankaan takana ja keskellä poikkisuunnassa olevan mustan pöydän vaikutusta valkokankaan näkyvään pintaan.

 

Niinhän se onkin, unohdin tuon taustan värin ja materiaalin vaikutuksen. Onko tuo sitä oikeaa milliskiniä vai jotain Suomesta ostettua vastaavaa?