Kotiteatteri omakotitalon kellariin

Joo. Päivittelen aina sitä myötä, kun etenee.
Tänään kerkesin aloittamaan takaseinän toista äänieristysseinää. Huominen olisi tarkoitus viettää samassa urakassa. Äänieristykset aion saattaa päätökseen seuraavina viikonloppuina, mutten ota stressiä, vaikkei näin kävisi. Askel kerrallaan jne. :thumbsup:

 

Takaseinän uudet koolaukset asennettuina.



Äänieristysrakenne vaatii, ettei koolaukset ja mineraalivilla ole suoraan yhteydessä toisiinsa. Tämän takia koolauksissa on 30 mm ilmaväli.



Laitoin 66 mm kertopuukoolausten väliin 70 milliä Isover KL37 eristevillalevyä.

 

Ostin tänään tällaisen Scheppach Cs55 upotussahan 1400mm ohjauskiskolla. Kun ohjauskisko pysyy paikallaan ilman puristimiakin, niin tällä on suorastaan ilo halkoa 11mm lastulevyä. Menee kevyesti eteenpäin ja jälki on melko tarkkaa ja siistiä.



Kyllähän se levytys ihan mukavasti eteni uuden sahan myötä. Ruuvaaminen vain oli tuskastuttavan hidasta, kun varastoissa oli vain huonosti tarkoitukseen sopivia ruuveja. Täytyy yritää saattaa ensimmäinen kerros huomenna loppuun, vaikkei perheen menojen takia aikaa juuri olekaan. Toiseen kerrokseen tulee samaa 11mm lastulevyä kuin ensimmäiseenkin. Kiinnitykseen tulee ruuvien lisäksi myös puuliimaa. Syynä kahden erillisen lastulevykerroksen valinnalle 22 millisen sijaan on se, että sain nämä huomattavan edullisesti ja se, ettei kaupassa sattunut ostohetkellä olemaan riittävästi paksumpaa levyä. Muuten paksu olisi fiksumpi valinta, kun sitä käyttämällä säästäisi yhlen levykerroksen vaatimat työt. Kolmanneksi kerrokseksi tulee 13mm kipsilevy.



Pari lisää. Nämä menevät varmaan sitten kattoon...

 

Ensimmäinen levykerros on kiinni. On mukava päästä mineraalivilloista eroon ainakin vähäksi aikaa.

 

Toinen lastulevykerros meni kiinni tosiaan liiman kanssa.




Asensin teatterin sisäänkäynnin äänieristysovelle karmit. Harkkoseinä on 150mm paksu, joten siihen saisi mahtumaan tuplaovet. Asensin karmin sillä tavalla, että voin tarvittaessa lisätä teatterin puolelle toisen oven.






Koskien kaiuttimen upottamista etuseinään (rakennetaan 150mm paksuista kevytsoraharkoista)





K-Raudassa on tällaista tärinänestomattoa myytävänä. En saanut tuoteselosteesta selvää, mistä aineesta tämä on valmistettu. Mutta. Eristäisiköhän tämä pääkaiuttimia riittävästi harkkoseinästä, kun upotan kaiuttimet seinän sisään? Ja nyt puhutaan siis vain kaiuttimen sivujen ja katon liittymisestä harkkoseinään. Genelecin ohjeista sain sellaisen käsityksen, että olennaisinta on se mitä on kaiuttimen pohjan ja seinän välissä. Tähän tarkoitukseen minulla on varastossa Sylomer L mattoa. Mutta mitä luulette? Riittäisikö K-Raudan edullinen matto kaiuttimen sivuilla ja katossa?




Genelec.com


Olen myös ajatellut sellaista, että tekisin teatterihuoneeseen kelluvan lattian lisätäkseni elokuvien ja musiikin kehollista aistittavuutta. Edellisen teatterini lattia toimi tässä suhteessa erittäin hyvin. Sen rakenne oli alhaalta päin: sylomer tärinänestomattoa 50mm x 100mm paloissa, 2 x kipsilevy + lattialastulevy yhteen liimattuna. Sylomer on kallista verrattuna tähän K-raudan mattoon. Voisin korvata Sylomerpalaset lattiassa tällä ja vetää päälle levyä. Tarvitseeko pontatun lattialastulevyn alle laittaa vielä joku toinen levykerros, vai tuleeko rakenteesta riittävän jäykkä pelkillä ponteilla? Vähemmän paksu rakenne olisi parempi muun muassa sen suhteen, ettei tarvitsisi alkaa säätämään oven korkeuden kanssa.


Kuva on vanhan teatteriprojektin alkuvaiheesta. Vihreät palaset ovat Sylomeria ja päällä on rakenteilla pari kipsilevykerrosta.

 

Tarkistan asian ennen rakennusvaihetta akustiikkasuunnittelijalta. Hän tietää varmasti miten tämä kannattaa tehdä.

Tutuistuin asiaan kuitenkin parhaani mukaan myös itse. Ilmeisesti pääkaiuttimia varten täytyy seinään ensin upottaa pikkiriikkisen kaiuttimen ulkomittoja tilavampi levykotelo. Levykotelon pohjalle laitetaan tärinänvaimennin (jousisysteemi tai matto). Kaiutin asetetaan tämän päälle kellumaan. Muilta osin kaiuttimen ja kotelon kapea väli jätetään auki. Joissain studioissa tämä väli on kuvien perusteella peitetty tavallisella jalkalistalla.

Edit.
Hmph. Tuossa Genelecin ohjekuvassa raon reunakohtaan tulee kuitenkin rubber gasket, eli kumitiiviste...


Edit 2.
Pääkaiuttimien liittyminen etuseinään on ilmeisesti muuten yllä olevan kaltainen, mutta kaiuttimen ja upotuskotelon väli täytetäänkin pohjaa lukuunottamatta mineraalivillalla. Operating Manual
Genelec 1037C and 1038B Tri-amplified Monitoring Systems:

PÄIVITYSTÄ



Sisäänkäynnin ovi on paikallaan.
Ovi ja sen ympäristö tulee joskus saamaan uuden ilmeen.




Teatterin puoleisessa seinässä on kipsilevykerros sekä pari lastulevykerrosta.





Valmistasoitetta. Maalarin lastalla oli nopea levittää.





Takaseinän äänieristysrakenne on reunojen tiivistämistä vaille valmis.

 

Tsemppiä. Itse tein tänään kevyttä lisäakustointia (ei mennyt kaihtamaan tuntia). Nyt melkein vuosi oman prokkiksen valmistumisen jälkeen kykeni ilman, että meni samantien kaikki sulakkeet. Päästä. Ei käy kateeksi, paljon on tehty, paljon on edessä. Noo, lopputulos palkitsee.

(Itse tosin aloin tänään samalla visioida lisätekemistä, "kun tota villaa on vielä ja akustolevyäkin yksi iso pala vielä". :hitme

 

x_jmt_x
Kiitos. Minkälaista vaikutusta haet lisäakustoinnilla?


Rakennusintoa on muuten riittänyt tähän asti erittäin hyvin. Intoa on itse asiassa enemmän kuin aikaa.

Ensi viikon projektiksi ajattelin ottaa äänieristysovien karmien tiivistämisen. Pääsisäänkäynnin ovi vääntyi hieman säilytyksessä, joten sen korjaaminen on myös listalla. Korjausta hankaloittaa kuitenkin se, etten pysty yksin nostelemaan ovea pois ja paikoilleen toimenpiteiden jälkeen, vaan olen vaimon avun armoilla. Näiden toimenpiteiden jälkeen ohjelmassa on arvio eristyksen riittävyydestä.

 

Nah, melko kosmeettista. Artikkelin kuvissa näkyy, että Nitrojen välissä oli tyhjää tilaa. Koska sattui jäämään lähes täysi Marianne-karkkillinen villaa yli sekä iso pala wall panelia, laitoin välit täyteen villaa jätesäkeissä ja eteen wall panelia. Nyt kaiuttimien etupinta jatkuu yhtenäisenä kaiutin-wall panel-kaiutin- wall... En tiedä, onko tuolla havaittavaa merkitystä, en ehtinyt edes ajaa ARC:a uusiksi, saati kuunnella. Kaiuttimien takanahan oli yli kaiuttimien leveydeltä kolme "koteloa" täynnä raskasta askeleristysvillaa/vaimennusvillaa jo ennestään.

Ja siinä silmäilin, että wall panelia ja perusvillaa todennäköisesti riittäisi kaiuttimien ja katon välisen tyhjän tilan täyttämiseen. Ihan vaan, koska ei sille muutakaan käyttöä ole. Että ihan teoreettista etuseinäheijastuksen minimointia - vasteessa sitä ei näy enää nytkään.

Rauhassa tekeminen ei hitsanne samalla tavalla hermoja, kuin deadlinea vastaan juoksu, mutta kuvittelisin, että pitkään kesken oleva sekin hiertää ajoittain...?

 

Sisäänkäynnin ovi ei onneksi ollutkaan vääntynyt, vaan vain huonosti asennettu. Asia koorjaantui yksinkertaisesti karmiruuveja säätämällä. Ovikarmien ja parin muun kohdan tiivistämisen jälkeen testasin huoneen äänieristystä suhteessa muuhun kämppään. Äänentoistamiseen käytin yhtä Genelec MO30 kaiutinta (testit ovat subbarin puuttumisen vuoksi hyvinkin bassorajoitteiset), joka oli sijoitettu jakkaralle lähelle etuseinää. Testilaitteistona toimi iPad 4:ään yhdistetty äänenpaineille kalibroitu MicW i436 mikrofoni. Käytin Analyzer sovellusta generointiin ja mittaamiseen (1/24 Hz, impulse, weighing off, hold.). Laitehuoneen äänieristysovi oli raollaan Genelecin vaatiman sähkökaapelin vuoksi, joten myöhemmin tulokset paranevat.

LISÄYS
Unohdin mitata taustamelua referenssiksi. Tämän näkee kuitenkin noista sineaaltokäppyröistä.




Pink noise kuuntelupaikalla. Ihana kuoppa muuten tuossa 100 herzin yläpuolella...






Pink noise kellarikerroksen portaiden juurelta ovi auki.




Pink noise kellarikerroksen portaiden juurelta ovi kiinni.





1000Hz sineaalto kuuntelupaikalla.




1000Hz sineaalto kellarikerroksen portaiden juurelta ovi auki.





1000Hz sineaalto kellarikerroksen portaiden juurelta ovi kiinni.





U2:n musiikkia kuuntelupaikalla. Tässä on siis näkyvissä 10 sekunnin ajalta eri taajuuksien kovimmat äänentasot.





U2:n musiikkia keskikerroksen makuuhuoneessa. Sama biisi samasta kohdasta kuin edellisessä mittauksessa. Kakkoskerroksessa en tehnyt mittausta, koska siellä en pystynyt erottamaan musiikkia taustamelusta.



Yllätyin eristyksestä myönteisesti! Huone eristää ääntä ihan mukavasti. Se melu, mikä oven ulkopuolelle pääsee, vaimenee huomattavasti noustessa kellarista kahteen ylempään kerrokseen. Erityisesti yläkerrassa sijaitsevissa lasten makuuhuoneissa on vaikea kuulla mitään siitä, kun teatterihuoneessa soi rokki melko kovaa. Vanhempien makuuhuoneessa rokin kuulee, mutta oven kiinni laittamisella ääni vaimenee vaikeasti havaittavaksi. Olin aiemmin siinä uskossa, että ääni kulkeutuisi muualle taloon ilmastointikanavien välityksellä. Varmaan näin käy subbarin ollessa mukana, mutta äänenvaimentimet toimivat testikaiuttimen taajuuskaistalla erittäin hyvin. Teatterihuoneen seinään suunniteltuja painavia levyjä ja ilmastointikanavien kotelointeja en pidä testien jälkeen tarppeellisina, enkä niitä rakenna. Seuraava isompi homma tulee tästä johtuen olemaan etukaiutinseinä.


Kyseessä tulee luultavasti olemaan koko projektin haastavin vaihe. Etukaiutinseinä rakennetaan 15 senttiä paksuista kevytsoraharkoista. Näiden muuraaminen osoittautui sisäänkäynnin umpeenmuuraamisen osalta aika helpoksi hommaksi, mutta kyseessä oli vain yhden suorakulmaisen kolon täyttäminen. Etuseinän pitää olla jäykkä, kestävä, kolmesta toisiinsa nähden vinosta osasta koostuva ja sisältää upotukset kolmelle kaiuttimelle ja neljälle subbarille... Meinaa lähteä tukka päästä, kun tätä mietin. Työmääräkin tulee olemaan yhdestä seinästä puhuttaessa aikamoinen. Suuri osa harkoista joudutaan täsmämitoittamaan käsin (Mm. vinokulmakohdissa harkot pitää saada tarkasti asennettua limittäin, jotta rakenne olisi edes jossain määrin jäykkä. Harkkoja joutuu halkomaan oikeiden korkeuksien saavuttamiseksi yms.). Eniten hirvittää kuitenkin se, että subbarielementit sijoittuvat muutamassa paikassa jopa alle 10 cm päähän pääkaiuttimista. Jo kädessä pideltäessä yksittäinen kevytsoraharkko murenee helposti!

 

1000Hz sineaalto kuuntelupaikalla.




1000Hz sineaalto kellarikerroksen portaiden juurelta ovi kiinni.




Hmph.

Parinkymmenen db:n ero taustamelussa... ja kotiteatterissa huonompi. Toivottavasti kyseessä on vain jonkin sortin mittavirhe...


LISÄYS 30.9.2014

Sinesweep, kuuntelupaikka, keskikerroksen makuuhuone ja makuuhuoneen taustamelu.

Joku virhe tuossa aiemmassa kotiteatterin mittauksessa oli, sillä uusissa mittauksissa taustamelu pysyi korkeilta taajuuksilta parinsadan hertzin korville tuolla 20dB:n hujakoilla. Matalille päin nousi sitten korkeammalle tasolle. No problemo! 200Hz:n piikki tulee ilmeisesti jostain laitteesta makuuhuoneessa.

 

Onko arvauksia, mistä tuo johtuu? Itsellä notkahtaa tuo 100hz tienoon niin ikään keskeltä kuuntelualuetta ilman ARC:a mitattuna, jos sweepin ottaa vasen/oikea. Hieman oudosti keskikanavassa ongelmaa ei ole, vaikka kaiutin on sama. Noin pienessä tilassa kun ei pitäisi noin radikaalisti muuttua tilanne äänilähteen siirtyessä metrin verran. Ja sitten taas takaisin siirryttäessä vielä metri lisää.

(Noh, ARC tasailee tuon yllättävän hyvin, mikä sekin viittaa muuhun, kuin heijastumaan)

 

Jos mukana olisi ollut subbari, niin olisin liittänyt ongelman sen ja pääkaiuttimen yhteensovittamiseen. Pelkällä Genelecillä... En tiedä. Huonemoodilaskin antaa sekä 98hz että 99hz:lle tärpit. Voisiko johtua näistä? Omat kyvyt eivät vielä riitä tällaisten analyysien tekemiseen. Tuossa 100Hz tienoilla tuntuu aika lailla aina olevan jotain vaimentumaa, kun toisten käppyröitä pääsee ihmettelemään. Edellisessä omassa kuuntelutilassanikin oli. Voin laittaa Petrin (waveray) vastauksen tänne, kun olen keskustellut hänen kanssaan.

 

Mielenkiintoinen projekti kaikkiaan. Itse värkkäsin kesällä screenin juuri tuosta mattavalkoisesta Spandex Worldin Milliskinistä. Yksi kerros päästää valoa läpi rankasti ja vaatii taakseen valoa imevän pinnan ettei häiritseviä haijastuksia tule. Mitattuna JVC X35 iiris minimissään maksimizoomilla antoi 8,2fL , lisäämällä toinen kerros spandexia valoisuus samoilla asetuksilla kasvoi 11,5fL joka omaan silmään/tilaan on juuri sopiva. Materiaali on helppo asentaa kehykseen mutta kannattaa venyttää kangasta mahdollisimman vähän valon läpäisyvyyden minimoimiseksi.

 

Hieno kuulla kokemuksestasi.
Rapakon takana käyty spandexkeskustelu oli vaikeasti tulkittavaa, kun osa keskittyi puhtaalla mutulla pätemiseen. Mietin kovasti sitä, minkä verran kangasta tilaisin. Kokemuksesi perusteella taidan sitten kuitenkin tilata kangasta toista kerrosta varten. Toisaalta. Saatan ensin rakentaa kankaan yhdllä kerroksella ja päättää vasta sitten. 3fL:ää kasvanut kirkkautesikuulostaa joka tapauksessa merkittävältä parannukslta ja meikäläiselle tulee yli kolmemetriä leveä kangas...

 

Suosittelen kyllä laittamaan kaksi kerrosta kangasta, omalla kohdalla lisääntynyt kirkkaus ja seinästä takaisin heijastuvan valon väheneminen vaikuttivat huomattavasti kuvanlaatuun. Muuten tuo milliskinin sinisyys ei aiheuttanut mitään ongelmia kalibroinnissa, jopa X35 vajavaisilla säädöillä sai valkotasapainon helposti kohdalleen ( delta E ~ 1 )

 

Hyvältä kuulostaa. Vaikuttiko toinen Milliskin kerros haitallisesti kuvan terävyyteen tai muuhun?

Ja tosiaan. Minulla oli alunperin tarkoitus vielä peittää valkokankaan takana oleva harmaa/musta seinä venytetyllä mustalla milliskinillä. Nyt fiilikset ovat sen kaltaiset, että laitan screeniksi kaksinkertaisen matte whiten sekä kankaan taakse mustan Milliskinin. Jätän kuitenkin laittamatta mustaa kangasta ihan pääkaiuttimien eteen, jottei kankaiden vaikutus kasva merkittäväksi. Aiemmin tähän ketjuun linkittämieni testien perusteella kahden kerroksen vaikutus ei pitäisi kasvaa kovin suureksi.

 

Terävyydessä en huomannut juurikaan eroa, tosin yksityiskohdat tulevat paremmin esiin parantuneen kontrastin johdosta. Itselläni oli vielä tarkoitus kokeilla mustaa samettia screenin takana vaikka mustasta takaseinästä takaisin heijastuva valo ei olekaan ongelma kahden kangaskerroksen kanssa.

 

Palaan tähän, potentiaalisia selityksiä omaan huoneeseen löytyy kaksi.

Genelecin akustisen mittanauhan perusteella tuo saattaa olla sivuseinän heijastuma. Tämä selittäisi, miksi tuo ilmenee vasen/oikea, mutta ei keskikaiuttimella. Sinänsä hankalaa, koska mitään tuolle ei voi, kun sivuseinälle ei mitään resonaattoria rontata tilan puolesta. Saati sitten puoltatoista metriä villaa.

Toinen potentiaalinen on seisova aalto. Karkeasti arvioiden tuo täsmäisi aallonpituuden osalta etenkin, kun kuuntelupiste on melko lähellä huoneen keskilinjaa eli hyvin lähellä suoran aallon ja heijastuman vastakkaiskohtia. Tähän viittaisi se, että ongelma väheni siirtämällä mikkiä kuuntelupisteen taakse. Sinänsä ratkaisu olisi helppo, siirtää sohvaa taaksepäin, mutta kun halvatun sivusurroundit ei nykyisissä bokseissa mahdu pakittamaan, vaan ne muuttuvat jo etusurroundeiksi, jos kp siirtää yli 40cm taakse. Kiusallista. Pitää mitata uudestaan, kun jaksaa, ja sitten modata AW-7 bokseja, vaikka.

 

Joo. Jos parempaan lopputulokseen pääsee, eikä se vaadi "kuin" takakaiuttimien modaamista, niin antaa mennä vaan. Saapahan mukavaa harrasteltavaa.




Muutta... Tuota minun kuuntelupaikan mittausta en tosiaan alunperin tarkoittanut taajuusvastemittaukseksi laisinkaan. Satuin vaan heittämään kommentin 100Hz kuopasta, kun tajusin kyseisen pink noise mittauksen postanneeni tänne. Kaiutinhan oli nyt vapaassa sijoituksessa, kun tulevaisuudessa kaiuttimet upotetaan seinään. Paikka ei ollut edes etuseinän ihan keskellä, vaan vain jossain sielläpäin. Mikkikin oli vaan heitetty paikalleen jne. Näistä ei kannata tehdä vakavia päätelmiä (taisin itse ensi alkuun alkaa juuri näin toimimaan ). Työkiireet pitävät miehen poissa haalereista vielä viikonloppunakin, mutta ensi viikolla pitäisi alkaa varovainen ja hidas puurtaminen etuseinän parissa.