Kuinka paljon mielestäsi menestymisestä saa nauttia?

En ole. Kiitos vinkistä! Täytyy tutustua sivustoon.

Spotifyistä olen Genesiksen tuotantoa kuunnellut. Ei huonoa lainkaan mutta jotenkin ei tarpeeksi kiinnostavaakaan että jaksaisi kerätä tuotanto hyllyyn (ostettavaa kun on niin h*lvetisti muutenkin kun on laaja maku). Yllättäen pidän jostain syystä Genesiksen popimmasta "helposta" tuotannosta enemmän ja hyllystä löytyykin faneja jakava Invisible Touch ja We Can't Dance. VDGG on sitten melko lailla katsastamatta. 70-luvulla oli hirmuinen määrä näitä oudon kokeellisen rockin tekijöitä Italiaa myöten. "Karmiininpunaisen Kuninkaan Hovissa"-radio-ohjelmaa tulee kuunneltua.

 

Laaja ja laaja...

Musiikkipuolella King Crimsom, Tangerine Dream ja siihen päälle vähän klassista. Elokuvapuolella Spielberg ja Lucas. Televisiopuolella vanha Doctor Who.

 

Pisti hymyilyttämään.

 

Kevennys!

http://www.youtube.com/watch?v=7UZbaGvKaqE

 

Heh. King Crimson ja Tangerine Dream ovat olleet parin viime vuoden suuret löydöt. Niin on ollut myös Doctor Who. Siksi niistä olen mölissyt tälläkin foorumilla. Näiden lisäksi kuunteken tietysti artisteja joiden tuotanto on paljon suppeampaa, esim. The Prodigy jota sinäkin juuri ostit.

Huomioi, että King Crimsonin ja Tangerine Dreamin tuotannot käsittävät tyylillisesti aika laajan kirjon musiikkia.

"Päälle vähän klassista" tarkoittaa satamäärin CD-levyjä sisältäen musiikkia yli sadalta säveltäjältä, 1200-luvun Alfonso X:stä nykysäveltäjiin kuten Michael Torke. Pianosonaateista oopperoihin. Messuista klarinettikonserttoihin. Sinfonioista jousikvartettoihin. Kantaateista urkumusiikkiin. Jne. jne. jne.....

Tähän sitten lisätään konemusan lukuisat genret Autechresta Speed Garageen, jazz jossain määrin, new age, maailmanmusiikki, laadukas pop ja vaikeasti luokiteltavat artistit kuten Gotan Project niin eiköhän näillä eväillä päästä helposti keskivertosuomalaisen ohi musiikkimaun laajuuden suhteen? Laajempiakin makuja varmasti löytyy. Onhan näitä hulluja jotka kuuntelevat mitä vaan. Musiikkimakuni ulkopuolelle on toistaiseksi jäänyt mm. sellaisia musiikin lajeja kuin country, death/heavy metal, blues, iskelmä ja kansanmusiikki. Iskelmämusiikin ja countryn karttaminen taitaa olla lähinnä älykkyyden merkki, vai mitä?

Elokuvapuolella diggaan toki muutakin kuin Spielbergia ja Lucasia mutta en koe elokuvamakuni olevan yhtä laaja kuin musiikkimakuni. En retostelekaan leffamakuni laajuudella. Laajaa on nimenomaan musiikkimaku.

 

Elämä lapselle sen verran, että kun on nyt itse päässyt todistamaan keskosten hoitoa ja sen jälkeen katsonut, mitä esim nuo elämä lapselle / lasteklinikan kummit on saaneet aikaan, niin kovasti on pointisit kyseistä "säätiötä" kohtaan kasvaneet. Lyhyesti sanottuna kyse ei ole siitä, että tukisi niitä, joilla ei ole mitään, vaan tuetaan toimintaa, jotta saataisiin enemmän. Esim niitä keskoskaappeja ei vieläkään ole tarpeeksi ja teemu on niitä ihan omalla rahalla muille ostanut.

Uskaltaisin väittää, että teemu keskimäärin antaa tuloistaan enemmän hyväntekeväisyyteen kuin keskimääräinen tulonsaaja. Toki tulot ovat suuret ja siten antaminen on helppoa, mutta siltikin: teemu ihan oikeasti antaa suht paljon ja tekee ihan hyvää hyvyyttään yllätysvierailuja lastensairaalaan joilla sitten kirjoittaa nimiä lasten kipseihin. Kukaan ei häntä tähän pakota.

Tämän kaiken jälkeen menet sanomaan, että tämä ei riitä? Mikä sitten riittäisi? Pitäisi antaa kaikki raha pois ja tehdä pelkkää hyväntekeväisyttä koko vapaa-aika?

 

Sama täällä. Mielenkiintoista kuinka suppean ja vääristyneen kuvan saamme toisistamme täällä foorumilla. Sinäkin Pazze lienet todellisuudessa valtavan hieno ihminen vaikka me muut tunnemme sinut lähinnä DVDPlazan ansioituneimpana perseilijänä.

 

Kiitos. Perseilyni on tainnut tosin rajoittua aika hyvin yhteen ketjuun. Ja siinäkään ketjussa en ole perseillyt enää aikoihin.

Tosin mode on eri mieltä:

 

Nyt tulee Elvikselle ohjelmaa:

"Anaheimin tähtikiekkoilija Teemu Selänne saa oman auto-ohjelman MTV Max -kanavalle. Ensi lokakuussa alkavassa Teemun tallissa innokkaana automiehenä tunnettu Selänne kertoo omista autoistaan niin Yhdysvalloissa kuin koti-Suomessa.

Ralliakin kokeilleella Selänteellä on kaikkiaan parisenkymmentä autoa joukossa amerikanrautoja, Ferrareita ja yksi Lamborghini.

Ensimmäisen loistoautonsa Selänne hankki heti ensimmäisestä pelaajapalkkiostaan. Punainen Lincoln-avoauto nieli oikeastaan koko vuoden palkan.

"Sitä en ole katunut päiväkään", Selänne totesi lehtihaastattelussa vuosia sitten, "

Hesari

 

Ohhoh, vai semmoinen ohjelma tulee. rolleyes

https://www.dvdplaza.fi/forums/showpost.php?p=1331183&postcount=132

 

No johan on kamalaa... mistäköhän tuonkin ovat oppineet... liikaa tv:tä?

On tullut huomattua. Näkökulmasi asioihin vain on usein jotenkin negatiivinen, jopa kommentointiin provosoivassa määrin. Kuten nyt tässäkin threadissa, jonka olet itse aloittanut ja nimennyt... "Kuinka paljon mielestäsi menestymisestä saa nauttia?" Tuo kysymys jo itsessään sisältää ajatuksen että menestyksestä nauttimiselle on jokin raja jota ei sovi ylittää. Negatiivista, niin negatiivista...

No mutta kyllähän nyt Ferrarilla - tai millä tahansa autolla - voi ajaa Suomessakin missä vaan niin lujaa kuin se vain kulkee ja uskaltaa... Laillista se ei ehkä ole mutta mahdollista se on. Olen tuota itsekin joskus nuorempana harrastanut, varmaan yhteensä pari-kolme sataa kilometriä on tullut ajettua kirjaimellisesti kaasu pohjassa muun liikenteen seassa ja kiinni jäämättä... En väitä että se oli mitenkään viisasta mutta tulipa tehtyä ja matka taittui selvästi nopeammin kuin julkisilla. (Ja huom, rikos on jo vanhentunut )

 

No eikös se sanontakin niin mene, että "kohtuus kaikessa"? Minusta tuon sanonnan sisäinen pointti on tietystä näkökulmasta se, että ihmisen tulee rajoittaa itseään muiden ihmisten takia. Tuo kuulostaa ikävältä, mutta jos me kaikki alkaisimme toteuttamaan sisäisiä halujamme ilman mitään rajaa vähät välittäen muista, niin aika äkkiä olisimme itsetuhon partaalla -- vielä enemmän kuin nyt.

On ironista, että monilla foorumeilla näkee sarkastista piikittelyä niitä kohtaan, jotka näiden piikittelijöiden osalta nimetään ns. kaikkimullehetinyt-tyypeiksi. Heille toivotetaan pikaista aikuistumista ja poistumista äidin ja isin helmoista. Sitten kuitenkin miljonäärien samankaltaista asennetta (ns. kohtuus narikkaan -asenne) jopa puolustetaan: "saahan ne ostaa mitä haluavat ja elää miten haluavat". Totta kai jokainen saa tehdä mitä haluaa. On sitten eri asia pitäisikö heidän ja tulisiko heidän käyttäytymisessä ottaa huomioon muut ihmiset.

EDIT: Ymmärrän tietenkin, jos nimenomaan Selänteen käyttäminen esimerkkinä särähtää ikävästi: onhan mies sinänsä aina ollut juuri sellainen nöyrä herrasmies miksi hänet on NHL:ssäkin nimetty. Selänne on mitä ilmeisemmin autofanaatikko, joka ei kerää autoja pelkän "mullapa on autoja" syyn takia -- hän arvostaa niissä käytettyä tekniikkaa ja niiden kauneutta. Otinkin hänet esimerkiksi enemmän siitä syystä, että hän on niitä ensimmäisiä miljonäärejä, joiden nimi tulee mieleen, kun alkaa miettimään ultrakalliiden autojen omistajia. Kuten totesin aiemmin, niin itse miehestä (hänen kulutustottumuksiensa ulkopuolella) minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa -- itse asiassa paljon hyvää. Tosin kieltämättä se särähti, kun hän kommentoi medialle aiempaa haluttomuuttaan esitellä autojaan: hän antoi rivien välistä ymmärtää, että hänen ei tulisi käyttää rahojaan johonkin "tärkeämpään". Toki tämä on vain oma tulkintani lukemastani kommentista, joka sekin voi olla vaillinainen.

 

Ja taas tuli uusi hyvä esimerkki negatiivisesta ajattelutavastasi... "ihmisen tulee rajoittaa itseään..." Miksi valitsit noin negatiivisen tavan ilmaista muuten positiivinen asia? Miksi et sanoisi vaikkapa että "ihmisen tulisi ottaa muutkin huomioon omassa toiminnassaan?" Siis miksi valitsit tuossa rajoittamisen (negatiivinen ilmaus) huomioon ottamisen (positiivisempi ilmaus) sijasta?

Ja miten muuten määritellään mikä on kohtuullista ja mikä ei? Tokihan esim kymmenen loistoauton ostaminen on kohtuullista jos olisi varaa ostaa satakin?

 

Enpä oikeastaan edes pohtinut mitä tapaa ilmaista asia käyttäisin, vaan valitsin sen tavan mikä ensimmäisenä mieleen juolahti. Syy tosin voi olla siinä, että tarkastelen tätä ilmiötä suhtautuen negatiivisesti miljonäärien "kohtuuttomaan" käyttäytymiseen ja tätä korostaakseni käytän "negatiivisia" ilmaisutapoja.

Vaikeaahan se on ellei mahdotonta, ja senpä takia varmaan jotkut miljonäärit saavatkin rellestää miten haluavat -- ostamalla esimerkiksi valtavia tontteja ja saaria omaan yksityiseen käyttöönsä samalla kun järkyttävän suuret määrät ihmisiä asuvat kirjaimellisesti kiinni toisissaan tai ilman kattoa pään päällä. Itse koitan sen "kohtuullisen" määrittää tarkastelemalla karkeasti johonkin tiettyyn universaalisti merkittävään tuotteeseen liittyviä kulutustottumuksia:

Köyhällä ihmisellä (aina kodittomista ja nälkään kuolevista lähtien) ei ole autoa. Hyvinvointivaltion keskivertokansalainen ostaa yhden tavallisen henkilöauton käyttöönsä. Miljonääri täyttää autotallinsa useilla monta kertaa kalliimmilla autoilla, joiden hintaerolla tavallisiin henkilöautoihin ei saada käytännön hyötyä -- kalliin auton hyödyt liittyvät lähinnä ostajansa saamaan mielihyvään nopeasta ja kauniista tuotteesta.

Seuraavaksi pohditaan auton tarvetta. Köyhä ihminen ja keskivertokansalainen tarvitsevat autoa saadakseen ruokaa ja muita elämiseen välttämättömiä tuotteita, ja käydäkseen töissä (jos siihen mahdollisuus on). Miljonääri sen sijaan harvoin käyttää autojansa mihinkään välttämättömään menoon -- itse asiassa käsittääkseni Selänteen kaltaiset ihmiset kuljetetaan "työpaikalle".

Näillä perusteilla mielestäni kymmenen Ferrarin ostaminen on kohtuutonta, koska A) ne edustavat moraalista tunteettomuutta niitä kohtaan, jotka eivät pysty hankkimaan halvintakaan autoa, B) ihminen ei tarvitse kuin yhden auton ja C) miljonääreillä ei ole käytännön toimintoa niille. Toki niinkin voi ajatella, että jos Selänne olisi käyttänyt autotalliinsa sijoitetun rahamäärän hyväntekeväisyyteen ja ajanut itse vaikka sillä 30k:n Nissanilla, niin hän olisi voinut pelastaa satojen ellei tuhansien ihmisten hengen -- ilman, että se olisi vaikuttanut hänen elämäntyyliinsä muuten näkyvästi.

 

Sean Penn on ollut hyvin näkyvä osapuoli erilaisissa hyväntekeväisyyksissä. Päätin mielenkiinnosta googlata millä autolla hän ajaa. Ensimmäisen sivun tuloksista en löytänyt mainintoja Ferrarista. Sen sijaan mies on ainakin muutama vuosi sitten ajanut Buick Grand Nationalia. Kyseinen auto hinnoitellaan näköjään tänä päivänä sinne $10k:n ympärille eli toisin sanoen edustaa samoja lukemia kuin mitä keskituloisen perheen vesalle ostetaan 18v-lahjaksi ajokortin saatuaan.

Varmasti Penn elelee hyvin mukavaa elämää, mutta hän ei ainakaan noiden googletulosten perusteella kovin julkisesti rehvastele rikkauksillaan. Itse asiassa hän näyttää kokevan esilläolon tarpeelliseksi vain tekemässään hyväntekeväisyystyössä. Tällaisen miljonäärin minäkin hyväksyn. Toki Penn on erikoinen tapaus ja uskoisin hänenkin jossakin vaiheessa olleen enemmän jalat irti maasta, mutta ainahan se merkkaa eniten miten nyt elää. Esimerkiksi aiemmin kunnioittamani Johnny Depp vaikuttaa viime vuosina hurahteneen leveilyyn. Edelleen hän vaikuttaa hengelliseltä ja aidolta ihmiseltä, mutta nykyään joka viikko tulee esille mitä uutta hän taas on ostanut -- viimeisimpänä ostoksena oma merirosvolaiva, jossa on tietenkin kaikki viimeisimmät herkut. Toki kaikkeen ei pidä uskoa mitä kirjoitetaan, mutta tuo kyllä kulkee käsi kädessä sen kanssa miten tämä ennen niin tarkasti projekteja valinnut näyttelijä on päätynyt dollareita takoviin leffoihin ja joka on saamassa Pirates 4:sta huhujen mukaan kaikkien aikojen tilin.

Tietenkin aina pitää muistaa se, että meistä jokainen kasvaa eri ympäristössä ja saa erilaisen kasvatuksen. Yhdysvalloissakin on niin paljon esillä tämä "from rags to riches" mentaliteetti, jota nykyään esimerkiksi Donald Trump ohjelmillaan ruokkii: et ole mitään ellei sinulla ole paljon rahaa, joten elämäntehtäväsi on keinolla millä hyvänsä sitä hankkia. Toisaalta kyllähän tässäkin ketjussa on esimerkkejä siitä mentaliteetista: jos lottovoitto tulee, niin näytän p#rsettä työpaikalla, ostan timanttikäädyt kaulaan ja lopun elämäni loikoilen, ajan sakkojen arvoisesti Ferrareilla ja teen mitä ikinä huvittaa pääasiana se, että oma viihtyvyys on aina maksimissa.
(kärjistetty mutta totuutta hyvin paljon myötäilevä tulkinta erään plazalaisen asenteesta)

 

Mutta eihän tässä ollut kyse miljonääriydestä vaan siitä, kuinka paljon menestyksestä saa nauttia. Voihan hyvinkin olla, että Penn nauttii menestyksestää todella paljon osoittamatta sitä materialla, joten kehoitan tarkastelemaan hänen henkistä tilaansa ja syvintä sisintään. Ehkäpä löydätkin sieltä jotain mitä tulisi rajoittaa tai ainakin kritisoida.

 

Totta. Toisaalta ainakin autojen suhteen hän näyttää nauttivan menestyksestä kohtuuden kera. Yleensähän juuri autoilla ne miljonäärit nauttivat elämästä yli kohtuuden rajan.

 

Käsi sydämmellä ETP: Jos voittaisit lotossa vaikka 5M€, niin antaisitko vaikka puolet pois hyväntekeväisyyteen ja elelisit nykyistä "vaatimatonta" elämääsi? Tälläisenhan sinä hyväksyt?

Ja mainitsit, että et ole materialisti hankkiessasi tavaraa alennuksesta. Ei materialistin määritelmä ole, kuinka paljon kamat maksaa, vaan kuinka paljon niitä hankkii.

Teemu auttaa monia nuoria tekemättä yhtään mitään, koska niin moni häntä pitää esimerkkinä. Ajatteleppa asiaa vaikka tältä kantilta: Nuori junnu näkee kuinka Teemu on noussut kovalla tahdolla huippu jääkiekkoilijaksi ja tänä päivänä omistaa upean talon, autoja, perheen ja voi auttaa samalla myös muita. Siihen minäkin haluan pyrkiä.

Kukas se mainitsemasi Penn on? Joku rivikansalainen?

 

Antaisin vähintään miljoona euroa hyväntekeväisyyteen tuosta määrästä, käsi sydämmellä. En myöskään lopettaisi opiskelujani/töitäni voittaessani tuon summan rahaa. Enkä todellakaan ostaisi ökyautoa saati useampia sellaisia. Itse asiassa en ostaisi itselleni autoa ollenkaan. Saattaisin ostaa nykyisen yksiöni omaksi tai ostaa Oulusta muualta kaksion tai kolmion. En kuitenkaan todellakaan muuttaisi mihinkään ökykämppään. Yleisesti ottaen helpottaisin toki elämääni, mutten näkyvästi eläisi hienompaa elämää kuin mitä nyt elän.

Hankinko minä paljon tavaraa? Olen muun muassa todennut, että toisin kuin moni muu tälläkin foorumilla, niin minä en korvaa toimivia tuotteita -- käytän ne siihen pisteeseen saakka kunnes ne ovat epäkunnossa. Kiireiden takia tulee esimerkiksi farkut jalassa juostua paljon, ja ennen pitkää niihin kehittyy sinne haarojen alueelle iso reikä. Tällaisia farkkuja pidän jopa kuukausia vielä päällä ennenkuin raskin ostaa uudet. Toinen esimerkki on vaikkapa televisioni, joka on Sonyn 40" HD Ready -malli. Olen täysin tyytyväinen tuohon televisioon eikä minulla ole mitään tarvetta korvata sitä, vaikka olisi ylimääräistä ostaa hienoin LED 3D -malli. Miksi korvaisin toimivan hyvänä pitämäni television?

Minä taas haluan uskoa, että Teemu inspiroi nuoria sillä asenteella mikä hänellä on jääkiekkoon ja mitä hän siinä on saavuttanut -- uran suhteen, ei rahan. Jos sinä ajattelet asian niin, että ratkaisevassa asemassa on Teemun ostama ökyomaisuus mitä tulee nuorten inspirointiin, niin tämän mukaan ilmeisesti 9999 nuorta 10 000 nuoresta tulee pitämään itseään epäonnistujana -- kun ei saavuttanut 10 Ferraria elämässään. Kovalla tahdolla ei tulla miljonääriksi, vaan olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan -- ja tämä saavutetaan suureksi osaksi hyvällä onnella.

Hän on eräs Oscar-palkittu näyttelijä. Ymmärrän toki, jos et hän tunne, kun eihän tämä mikään elokuvafoorumi ole. rolleyes

 

Näitten syyllistelyjen jälkeen olisin kyllä kuvitellut että hyväntekeväisyyteen menee kaikki paitsi hilut seuraavalle lottokierrokselle. Kyllähän sinä nykyisilläkin rahoillasi pärjäät ja Afrikassa on varmasti enemmän rahaa tarvitsevia.