Kuinka paljon mielestäsi menestymisestä saa nauttia?

Entäs se TV-lupa, maksaisitko?

 

Se "kohtuus kaikessa" koskee toki sitäkin, ettei tarvitse kaikkia rahojaan antaa. Tämänhän olen mielestäni antanut ymmärtää sanoessani toistuvasti, ettei miljonäärien suinkaan tarvitse antaa kaikkia rahojaan pois ja alkaa elämään kadulla kodittomana.

Siinä mielessähän noiden joidenkin miljonäärien käytös on juuri vastenmielistä. He voisivat antaa puolet omaisuudestaan pois eikä se vaikuttaisi mitenkään siihen luksuselämäntyyliin mitä he elävät -- toki minulla oli sitä luksuselämäntyyliäkin vastaan jotain, mutta käsitellään nyt asiaa tältä kantilta. Silti he eivät näin tee. Tietenkin miljonääreissä on vielä tämä "rikkaat rikastuvat" juttu, että he ovat muiden avulla sijoittaneet rahojaan sen verran hyvin, että vaikka antaisivat koko omaisuutensa pois, niin kyllä se rahaa alkaa virrata hyvin äkkiä takaisin. Tämänkin takia on omituista miksi pitää niitä rahoja pantata -- jos niillä ei tee mitään.

 

Enpä ole koskaan sanonut, etten tuota nytkään maksaisi. Tämähän taisi tulla chätissä selväksi.

 

Okei. Kieltämättä jaloa ja siihen annettakoon oikeus. En itsekkään lopettaisi töitä, vaan ottaisin ne hieman rennommin. Omakotitalo, tai +100 neliön kerrostaloasunto ei ole vielä ökyasuntoja, vaan oikeiden ihmisten taloja.

Sanot myös koko ajan, että Teemu voisi lahjoittaa suuren osan omaisuudestaan ilman että se vaikuttaisi mitenkään hänen elämäänsä. Kyllä itse ainakin ajattelisin myös lähisukuani, lapsiani ja kenties jopa lapsen-lapsia.

En halunnut syyllistää mistään hankinnoistasi, vaan täsmensin materialistin määritelmää, koska sanoit ettet ole materialisti, koska hankit tavaroita pääsääntöisesti alesta.

Sekinhän on jaloa. Se vain on tosi asia, että raha on suurimmalle osalle ihmisiä pakollinen houkutin. Kyllä Teemun ansiot loistavana pelaajana inspiroivat junnuja varmasti, mutta kyllä se taidokkuuden myötä tullut varallisuus myös. Normaali ihminen ei pidä itseään epäonnistujana, jos ei saavuta tavoitettaan, vaan oppii näistä ja löytää elämälleen muita tavoitteita. Jos asettaa riman niin matalalle, ettei vaan pääse syntymään epäonnistumista, niin ei luultavasti mitään elämässä saavutakkaan.

Toki miljonääriksi tulemiseen vaaditaan monen tekijän summa, mutta niitä paikkoja luodaan ammattitaidolla ja kovalla työllä

No tämä olikin vitsinä heitetty tämän oletetun junnun näkökulmasta

 

Hmm, pikaisen googlauksen mukaan Penn ajelee myös Audi RS4:llä. Että on hänellä ainakin kaksi hyvää autoa, selvästi automiehiä. Niin, tuo Buick Grand National on yksi 80-luvun klassikoita, aito keräilykappale, voisi sanoa... muskeliautoksikin luokiteltu, vaikka V6 siinä vain on... ja Pennillä on siitä vuosimalli 1987 joka on kaikkein tehokkain mitä niitä valmistettiin (ja viimeinen). Life TV-sarjassakin sellaisella ajeltiin... (Kannattaa myös huomata että tuolla jenkkilässä $10k on paljon rahaa 80-lukuisesta kotimaisesta autosta.)

 

No tämä lienee sanomattakin selvää... kun ei ole varaa niin ei ole.

Eihän kalliin auton tarvitse välttämättä nopea olla. Eikä kauniskaan. (Mutta tietenkin kauneus on katsojan silmässä) Voihan sitä ostaa vaikka panssaroidun maastokuorma-auton, jos huvittaa.

Eli huvikseen ajeleminen ei sitten ole moraalisesti hyväksyttävää toimintaa?

Mutta kun sillä Nissanilla ajaminen ei ole kivaa. Olen jo jossain maininnutkin että itselläni on Volvo 240, ja minä ainakin käytän sitä välillä ihan huvitteluvälineenä, varsinkin talvella sillä on mukavaa driftailla työmatkallakin... ja kesälläkin sen ajo-ominaisuudet on jotain muuta kuin jollain japsip*skoilla. :thumbsup:

 

Siis hetkonen, ensin opiskelijana ei makseta tv-lupaa, mutta ostellaan kalliita partavesiä, viskejä ja sikaareita. Sitten kun opiskeluaika alkaa lähestyyn loppuaan, tajutaan, ettei ne humanistiopinnot tuokaan mitään hirveen hyvää jobia, ja sitä turhautumista aletaan purkamaan syyllistämällä 1% isorikkaita näiden autoista.

Jos niinkuin jotain kunnon tuhlaria pitää etsiä niin edesmennyt Michael Jackson. Siis oma huvipuisto. Dokkarissa minkä katsoin niin rahan käyttö oli juurikin sitä oman heikon egon pönkittämistä tyyliin 'otan tän, tän ja tän, niin ja otan tänkin'.

 

Edelleenkään en ole koskaan sanonut, etten TV-lupaa maksaisi. Partavesiä en käytä, ja silloin kuin vielä ostin viskejä tai sikareita, niin ostin ne halvalla ulkomailta. Ostin niitä kohtuudella (en varastoidakseni enkä kaikista kalliimpia malleja).

Ahaa, ilmiön tarkastelu onkin turhautumisen purkamista. Tätä logiikkaa käyttäen voi tietenkin kysyä voiko kukaan koskaan pohtia mitään asiaa, antaa mielipiteitä siitä, ilman, että motiivit ovat omahyväiset ja tunteiden vääristämät. Mahtaa olla vaikea kenenkään käydä mitään ajatustenvaihtoa... Itse asiassa omaa logiikkaasi käyttäen tuo sinunkin purkautumisesi voisi johtua vain siitä, että tiedät minun olevan oikeassa, muttet omahyväisyytesi takia pysty ole julkisesti samaa mieltä. Ehkä myöskin isi on kasvattanut sinut tällä "pääasia elämässä on se, että itsellä on paljon rahaa" asenteella ja sen takia räjähdät, jos joku tulee sanomaan, että itse asiassa tällainen ajattelutapa on paitsi itsekäs niin moraalisesti tuomittava. Minä en tällaista ajattelutapaa allekirjoita ainakaan. Lisäksi pitänee mainita (mikäli aiot tuohon "isin mottoon" viitata EtP:n yhteydessä), että olen kyllä aina sanonut, että tekopyhyydeltä tässä minäkään en säästy.

Jackson on ontuva vertaus siinä mielessä, että hän eli omassa maailmassaan. Miehellä jäi lapsuus väliin, hänen isänsä hakkasi häntä ellei hän tehnyt kaiken täydellisesti, ja showbusiness sekä aknearpinen nuoruus täydellisyyttä vaativassa ympäristössä jättivät häneen jälkensä. Mies rupesi elämään aikuisiällä sitten lapsen elämää ja tästä varmaan johtui tuo tapa valita satojen tuhansien ja miljoonien dollareiden esineitä samalla tavalla kuin lapsi valitsee karkkikaupassa irtokarkkeja: "minä haluan pari tuollaista, kymmenen tuota ja vielä yhden tuollaisen hienon värikkään". Sen sijaan esimerkiksi Teemu Selänne kai mielletään ihmiseksi, jolla on ns. kaikki kotona, ja näin ollen hänellä tai monella muulla miljonäärillä ei ole tätä tekosyytä mitä MJ:llä oli.

 

Huvikseen ajeleminen ei ole hyväksyttävää toimintaa ainakaan maapallon kannalta. Jos unohdetaan tämä seikka, niin kyllähän huvikseen ajaminen on hyväksyttävää, mutta käsittääkseni siihen ei tarvita Ferrareita täynnä olevaa autotallia. Yhdelläkin autolla voi ajella ihan kivasti.

 

Tässä väittelyssä, ja monessa muussakin Plazalla käydyssä, ihmetyttää joskus se miten mielipiteeni kääntyy joidenkin kommenteissa pähkähulluksi. Ehkä tulemme eri planeetoilta sitten, mutta sillä planeetalla missä minä kasvoin, niin asioita kuten kohtuus, nöyryys, maanläheisyys, muiden ihmisten huomioiminen ja epäitsekkyys pidettiin universaalisti hyväksyttyinä hyveinä. Toki jokaisella ihmisellä on oikeus olla itsekäs sillä se kuuluu paitsi inhimillisyyteen niin myös siihen "kohtuuden noudattamiseen". Toisaalta noiden hyveiden mukaan sillä itsekkyydellä on tietty raja ja ko. rajan (jos sen voi määrittää) ylitys luonnollisesti tapahtuu näkyvimmin miljonääreillä, joiden kulutustottumukset edustavat hurjaa kontrastia niiden kulutustottumuksiin, joilla ei ole mitään.

Ehkä tämä on sitten pähkähullu ajatusmalli, mutta pidän sitä vain kummallisena, että mielestäni se on universaalisti hyväksytty ideologia ns. hyveellisestä ihmisestä, ja sitten se kääntyy joidenkin kommenteissa sellaisiksi, että minusta jokaisen ihmisen tulisi olla gandheja. :hitme:

 

Pähkähullua tässä keskustelussa näyttäisi olevan ainoastaan se, että ihminen ei muka saisi jonkunlaisen hullun "moraalisen velvoitteen" varjolla nauttia työnsä hedelmistä haluamallaan tavalla. Ja sillä, mitä työtä tekemällä yksilö on mammonansa hankkinue ei oikeastaan ole mitään väliä; kenellekään ei sohvalla istumisesta miljoonia makseta.

Jos jollekulle tuottaa hyvää oloa jakaa omistaan tarpeessa oleville, on se vallan jalo ajatus ja tällaisenaan täysin kannatettavaa toimintaa. Mutta että siihen olisi jokin automaattinen velvoite, on ajatuksena täysin absurdi. Itselleni ainakin.

 

Ihminen, kuten muutkin evoluution tuotteet, on pohjimmiltaan itsekäs mutta laumaeläimen itsekkyyteen kuuluu jonkinasteinen heikompien lauman jäsenten auttaminen koska siitä on myös itselleen etua. Nykyään demokraattisessa hyvinvointiyhteiskunnassa vähäosaisten auttaminen on todennäköisesti korkeammalla tasolla kuin puhdas itsekkyys edellyttäisi, joten minusta on jokaisen oma asia antaako latin latia mihinkään hyväntekeväisyyteen. Veroprogressio ym. hoitaa jo asian varakkaampien osalta.

Lisäksi elintaso on suhteellinen käsite, ja useimmat kokevat oman elintasonsa sellaiseksi että juuri ja juuri tulee toimeen. Varakkaammat ovat ökyrikkaita joiden rahoista vähintään puolet joutaisi hyväntekeväisyyteen, mutta köyhemmät taas elävät selviämisen rajamailla. Asenne säilyy oman elintason noustessa, vastuu jakaa rahat pois on aina itseään selvästi varakkaammilla. Siksi fantasiat "jos olisi 5 miljoonaa niin varmasti antaisin ainakin miljoonan pois" ovat vain fantasiaa, joka ei käytännössä toteudu. Jos ei nyt anna 20 prosenttia elintasostaan pois, niin ei sitä todennäköisesti tee vaikka elintaso moninkertaistuisi.

 

Otetaanpas kärjistetty esimerkki havainnollistamaan mitä tarkoitan kohtuuden ulkopuolella olemisella. Kuvitellaan, että Teemu Selänne on lähdössä tapaamaan kodittomia ihmisiä. Hän ottaa autotallistaan Lamborginin, laittaa Louis Vuitton -aurinkolasit päähänsä ja istuessaan autoonsa avaa Versacen puvuntakkinsa napin. Hän ajaa kodittomien luokse, nousee autostaan ja ryhtyy kuuntelemaan nyyhkytarinoita. Samalla hän ottaa taskustaan esiin rahasoljen täynnä 300 euron seteleitä ja laskeskelee kuinka paljon aikoo laittaa illalla pokeripöytään.

Sinun mielestäsi tässä ei ole mitään vikaa, eikö? Selännehän tuossa vain nauttii työnsä hedelmistä -- työnsä, jota hän on totta kai paiskinut 100 kertaa kovemmin kuin kukaan normaali ihminen, koska ansaitsee 100 kertaa enemmän. Vaikka hän tekee sen ihmisten edessä, joilla ei ole mitään, niin Selänne ei näe mitään ongelmaa siinä, koska ko. ihmiset eivät ole kai paiskineet sitten yhtään töitä, kun ovat kodittomia. Selänne tuumaa, että jos he tekisivät yhtä kovasti töitä kuin hän, niin hekin voisivat ajaa Lamborghinilla. Näinkö se siis menee, Mastema?

Juu, tiedän, ettei Teemu Selänne ole noin tahditon, että menisi elämän kovuuden kokeneiden ihmisten eteen ultraluksuksen ympyröimänä. Toisaalta Selännehän on nyt esittelemässä televisiossa autonsa ja ehkä ne kodittomatkin saattavat ajatella, että jos Selänne olisi jättänyt hankkimatta sen Lamborghinin ja pistänyt siihen käytetyn rahan hyväntekeväisyyteen, niin ehkä osa kodittomista ei olisi kodittomia.

 

Teet tässä nyt vain sen virheolettamuksen, että minua kiinnostaisi pätkääkään miten Selänne, tai kukaan muukaan varakas julkimo joiden käytöstä jaksat ihmetellä, käyttäytyy varallisuutensa kanssa. Mä en käsitä näitä keskusteluja jotka pohjaa niin hypoteettisiin tilanteisiin että ne pystyy jokainen kääntämään ihan miksi itse tahtoo.

Sitäpaitsi luotan siihen, että lempiesimerkiltäsi Selänteeltä löytyy niiden Louis Vuitton -pokiensa takaa sen verran pelisilmää (no pun intended), että mies ei mainitunkaltaiseen käytökseen sorru edes sen ollessa mahdollista. Jos sortuu, niin siinätapauksessa kyseessä ei ole enää "moraaliton" olento, vaan lähinnä idiootti, joka ei tajua omasta parhaastaan mitään.

 

Jos Selännettä pidetään esimerkkinä, niin miksi sitten haluat näin kärjistää? Ei Selänne toimi näin, vaan on lahjoittanut rahaansa ja aikaansa hyväntekeväisyyteen vaikka kuinka paljon.

Mitä tästä artikkelista voi päätellä? http://www.jci.fi/sitenews/view/-/nid/259/ngid/1/

Raati on ollut hulluja täynnä vai?

Haiskahtaa anarkismilta. Kaikilla vain ei ole mahdollista olla kaikkea tasapuolisesti. Ja edelleenkin, Teemu on vähintäänkin ansioituneesti lahjoittanut aikaansa ja omaisuuttaan hyväntekeväisyyteen. Mitään rajaa sille ei ole, kuinka paljon omaisuudestaan pitäisi lahjoittaa, olematta huono ihminen.

Miksi muuten mielestäsi on hyväksyttävämpää seisottaa miljooniaan tilillä, mitä ostaa niillä konkreettisia hyödykkeitä?

Siinä olemme kuitenkin yhtämieltä, että kohtuus, nöyryys, maanläheisyys, muiden ihmisten huomioiminen ja epäitsekkyys ovat hyveitä, mutta ei niille ole kuitenkaan asetettu selviä rajoja. Ei miljonäärien tule piiloutua muulta maailmalta, kun varallisuus on kasvanut yli "normaalien" ihmisten.

 

Ei minuakaan kiinnosta sinänsä Selänteen kulutustottumukset. Sinä ja moni muu tuntuu tekevän taas sen virheolettamuksen, että täällä jotenkin verisuoni pullistuneena itkisin hänen ja muiden miljonäärien tekosia. Kyse tässä on lähinnä huolettomasta ilmiön tutkimisesta, ihan samalla tavalla kuin joku toinen pohtii jossain ketjussa 3D-televisioiden tulevaisuutta.

Pakko kommentoida vielä aiempaa mielipidettäsi:

Tässähän annat tavallaan ymmärtää, että Selänne ei ole jalo ihminen. Hän toki harrastaa paljon hyväntekeväisyyttä, mutta tässä ketjussa puhuttiinkin muusta kuin siitä, että antaa 10 000 euroa hyväntekeväisyyden ja lähtee sen jälkeen ostamaan 175 000 euron autoa. Tulkitsenko siis oikein sinua, jos sanon, että mielestäsi ihminen, joka ei harrata hyväntekeväisyyttä, on vain ihminen (koska hyväntekeväisyyden harrastamiseen ei voi olla velvoitetta), mutta ihminen, joka sitä harrastaa, on jalo? Tämän ajatuksen mukaan ne, jotka ultraluksuksella hemmottelevat itseään kuvittelemalla ansaitsevansa kovat huvit niin paljon kovemmin työtä paiskimalla kuin ne loput 98%:sta maailman asukkaista ja jotka eivät hyväntekeväisyyteen anna kuin nimellisen summan jo oman julkisen imagonsa takia, ovat... ei-jaloja. Kyllä minä tämän mielipiteen kanssa voin elää.

 

Toki on, mutta onko se tarpeeksi. Onko 10 000 euron antaminen 175 000 euron auton ostamisen jälkeen tarpeeksi -- varsinkaan kun 100 000 euron antaminen 175 000 euron antamisen jälkeen ei hetkauttaisi Selänteen taloutta tippaakaan?

Olen samaa mieltä siitä, ettei kaikilla pitäisi olla kaikkia tasapuolisesti. Tämän olen kai antanut ymmärtää aika lailla joka toisessa postauksessani tähän ketjuun.

Ei minusta tilillä miljoonien seisottaminen ole hyväksyttävämpää. Itse asiassa olen aika monessa postauksessa todennut, etten ymmärrä moista käyttäytymistä: miksi pitää miljoonia tilillä, kun niillä ei tee mitään ja kun niillä saisi niin paljon hyvää aikaan.

Ei minustakaan miljonäärien tule piiloutua maailmalta; ainoastaan kohtuus heidän kulutuspolitiikkaansa olisi tervetullutta. Mikseivät he voisi kartanon ja pienien kaupunkien kokoisen takapihan sijaan ostaa vain hieman parempaa ja isompaa omakotitaloa? Mikseivät he voisi ostaa 10 Ferrarin ja 5 Lamborghinin sijaan vaikka yhtä Audia? Mikä se tarve on omata niin paljon kaikkea varsinkin, kun sitä kaikkea ei hyödynnä (muistamme Burtonin Batmanissa olevan Bruce Wayne -letkautuksen, jossa hän sanoi vierailevansa juuri ensi kertaa kartanonsa tietyssä ruokasalissa). Miksi ei omatunto sano mitään kaupungin kokoisen takapihan omistamisesta, kun monilla ihmisillä ei ole omaa kotia tai joutuvan siivouskomeron kokoisessa kämpässä nukkumaan kymmenen muun ihmisen kanssa? Miksi ei omatunto sano mitään Ferrareita ja Lamborghineja täynnä olevasta autotallista, kun joillakin ei ole ollenkaan autoa ja autotalliin käytetty raha pelastaisi kirjaimellisesti elämiä? Mikä on se tarve hypätä kohtuuden rajoissa pysyvistä kulutustottumuksista sellaisiin tottumuksiin, jotka kirkuu kymmenen huutomerkin kera maailmalle "minulla on kaikkea ja haluan vielä enemmän"?

 

Et, mutta se lienee oma vikani. Pointti oli, että on jokaisen oma asia tahtooko rahojaan jaella minne niitä nyt ikinä haluaakaan jaella. Tuo jalo-sanon käyttö oli kyllä jonkinasteinen aivopieru itseltäni, myönnetään ja pahoitellaan. "Ihmisen" ja "jalon ihmisen" välillä ei ole tässä tapauksessa eroa, "jalous" lienee enemmänkin sidonnainen siihen mitä se itse hyväntekijälle tuottaa.

Pähkinänkuoressa: kannattaa miettiä kannattaako mitään tehdä vain sen takia että toiminta sattuu kuulumaan "hyvän ihmisen" vaatimuslistaan, verrattuna siihen että siitä saisi jotain, mitä tahansa se sattuukin olemaan, itse vastineeksi.

Näinköhän tämä nyt pätkääkään vastasi kysymykseesi, mutta nyt on kiire duuniin joten jääköön tämä tällä kertaa tähän.

 

Yhtenä esimerkkinä tähän voisi tietenkin ottaa Schindlerin Listan lopun (2:50 alkaen).

 

Juu, ehkä tuotakin kannattaa muotoilla tarkempaan muotoon. Tässä kuitenkin on EtP kyseessä, ja tuostahan saan helposti pyöräytettyä uuden kysymyksen: koetko siis, että esimerkiksi Teemu Selänne kokee, ettei saa tarpeeksi vastinetta ihmiskohtaloiden pelastamisesta, koska antaa hyväntekeväisyyteen minimaalisesti verrattuna siihen mitä hän käyttää esimerkiksi autoihin. Teemu Selänne saa siis Lamborghinin omistamisesta enemmän kuin siitä, että pelastaa ihmishenkiä. Jos nyt oikein tulkitsin...