"resistanssin ero on n. kolminkertainen, vahvistimen on näin ollen kolme kertaa helpompi kontrolloida bassoelementtiä" Pyh. Jos kuitenkin kaiuttimien ja kaapelien yhteinen resistanssi olis se merkitsevä asia... Ja paljonkos on tyypillisen bassoelementin resistanssi bassoalueella verrattuna sen edessä olevaan letkunpätkään?
Vaikkei 16mm2 ja 0,37mm2 kaapelilla kokonaisvastus lisäänny 2,5m matkalla kuin 0,35 ohmia, niin veikkaatko ettei niiden(kään) sointia erota juuri toisistaan? Onhan 0,35 ohmia alle 5% 8 ohmisen basson ja kaapelin kokonaisvastuksesta. Olen aivan aktuaalisesti äskettäin kuunnellut perus koaksiaalia, jossa 1mm läpimitaltaan oleva keskijohtin (n. 0,82mm2 ala, mikä on vastukseltaan alle kuudesosa tuon edellisen resistanssiesimerkin vastuksesta) ja voin sanoa, että bassoa puuttuu jo niin maan vitusti, että se ei selity pelkästään sillä mitättömällä ehkä 0,05 ohmin erolla 4mm2 -johtoihin (2,5 metrin matkalla). Ero on aivan helvetin suuri, osta huomenna lähimmästä elektroniikkaliikkeestä 70cnt/metri perus tv-koksua ja kokeile jos et usko. Luullakseni kaapeleiden erot bassotoistossa tulevat osittain eroista kokonaisresistanssissa ja siitä, että basso ei kulje niin iloisesti pienen pinta-alan johtimessa (sen pienen halkaisijan takia), vaikka resistanssiero on kärpäsen paska kokonaisvastuksesta kun kaapeli on lyhyt. Bassotaajuudet käyttävät johtimen koko pinta-alan/läpimitan tepastellessaan kaapelin ylitse siinä missä diskantit kulkevat vain johtimen uloimpia kerroksia pitkin. Tilanne on ontuvahkosti sama kuin kahdella erittäin liikennöidyllä valtatiellä, joista toisella on vain yksi kaista ja toisella kymmenen tai sata. Vähän huolimattomasti yhdistin kaapelin kasvavan pinta-alan positiivisista vaikutuksista johtuvan vain pienentyneestä resistanssista, pahoittelut siitä. Edit: 4mm2 johdosta hypättäessä 16mm2 johtoon johtimen halkaisija kasvaa n. kaksikertaiseksi (2,3mm v. 4,5mm). Eron suhdeluku on kutakuinkin sama kuin mainitsemani perus ruipelokoksun ja 4mm2 välillä (1,1mm v 2,3mm), joiden ero siis oli valtava. 4mm2 --> 16mm2 ero ei toki ole niin iso, mutta aivan selkeästi kuultava, huomattava ero joka tapauksessa.
Kuten marcoolio tuossa jo aikaisemmin totesi, tästä ajatuksesta on jäänyt elementin vaikutus kokonaan pois. Ecoflexin 15 omaa oikein hyvät arvot. Tämä kaapeli sopii hyvin pitkille etäisyyksille. Kaiutinkaapeleiden induktanssilla ja kapasitanssilla ei kuitenkaan normaalisti ole mitään merkittävää vaikutusta. Oliko tarkoituksesi laskea näin? (29,29/1,56-1)*100% = 1780% (ei 1880%) (627/192.5-1)*100% = 226% (ei 325%) En tiedä ketään jonka korvat kuulisivat Ohmeja, Faradeja tai Henryjä. Nämä ovat vasta lähtöarvoja vaikutukselle ääneen. Muutaman metrin matkalla vaikutus jää hyvin pieneksi. Itse asiassa niin pieneksi ettei sitä voida sokkokuuntelukokeessa havaita.
Tuolla vastuksen muutoksella ei ole kuultavaa vaikutusta. En ymmärrä miten ero voi olla 0.35 Ohm, koska 0.37mm2 kaapelin vastus 2.5m matkalla on vain 0.23 Ohm. Mitä pitää sisällään "kaapelin kokonaisvastus"? Kuten jo monta kertaa ollaan todettu, subjektiivinen kuuntelukoe tuottaa muitakin kuin objektiivisia eroja. Tällä logiikalla matalat taajuudet vaimenisivat puolijohdepiirien ahtaissa johtimissa. Käytäntö osoittaa ettei tällaista ilmiötä kuitenkaan esiinny.
Tarkoitin 0,37mm halkaisijan johtoa, eli sen ala on siis n. 0,1mm2. Mitä siis väität sanomalla ettei resistansseilla ole kuultavaa eroa? Väitätkö siis 1) että molemmat piuhat soivat samalla tavalla vai että 2) ne soivat eri tavalla, mutta eri tavalla soiminen ei johdu resistanssien erosta vaan jostain muusta (mistä), vai 3) jotain muuta? Olisi tosiaan mukavaa kuunnella huomaisiko 0,1mm2 johdon ja 15,9mm2 johdon välillä eroa bassotoistossa, kun kerran resistanssieroa on vain 0,35 ohmia (hyvää päivää). "Onhan 0,35 ohmia alle 5% 8 ohmisen basson ja kaapelin kokonaisvastuksesta".
Tällöin taas ero vastuksissa olisi 0.83 Ohm eikä 0.35 Ohm . Väitän, että jos ero kaiutinkaapeleiden vastuksissa on pieni (esim. 0.35 Ohm) ei sen vaikutusta ääneen pysty huomaamaan 8 Ohm kaiuttimien kanssa sokkokuuntelukokeessa. 0.83 Ohm ero saattaa jo ehkä olla kuultavissa kaiuttimilla joiden impedanssissa on suuri vaihtelu taajuuden mukaan. Kannattaa myös huomata että 0.1mm2 kaiutinkaapelissa virtatiheys nousee turhan suureksi yli 30 W keskimääräisellä teholla 8 Ohm kuormaan. 4 Ohm kuormaan tehoraja on 15 W. Kyseessä on taajuuden mukaan muuttuva vaihtovirtapiiri. Olisi oikeammin puhua impedanssista kuin vastuksesta. Koko systeemin toimintaan kuuluu kaiuttimen ja kaapeleiden lisäksi vahvistimen antoimpedanssi.
0,83 Ohm? 0,102mm2 kuparilangan vastus kilometrillä on 168,9 ohmia, joten langan vastus 2,5 metrillä on 0,422225 ohmia. Resistanssien erotus 2,5 metrillä on 168,9/400 - 1,56/400 eli n. 0,418 ohmia. Mainitulla langoilla ero on lähes tuossa heittämässäsi 0,35 ohmin rajassa ja 0,13mm2 langalla ero olisi jo alle 0,35 ohmia. Mainitun 0,35 ohmin eron saa myös aikaan kun vetää 4mm2 kaiutinpiuhaa (n. 4,1 ohmia/km) joko metrin tai 87 metriä: 87m resistanssi - 1m resistanssi = 4,1/11,5 - 4,1/1000 = 0,356 - 0,0041 = 0,3519 ohmia. Palatakseni ensimmäiseen esimerkkiin, Ecoflexissä vaimennuskerroin 8 feetillä on n. 1500 luokkaa ja 0,13mm2 piuhalla se on ehkä noin 2-4 karkeasti arvioiden, vaikka johtojen resistanssien ero vain 0,35 ohm. Yleensä miniminä pidetään n. 50 vaimennuskerrointa. Samaten, 1 metrin 4mm2 johdon vaimennuskerroin metrillä lienee jossain 450 hujakoilla ja 87 metrillä pitkän matkaa alle 10 (esim. 6, arvio). Vaikka resistanssiero molemmissa tapauksissa on "pieni", todella ohuen tai todella pitkän kaiutinpiuhan vaimennuskerroin on aina aivan surkea. Itseasiassa resistanssieroa ei ole mahdollista kasvattaa esittämäsi suuruiseksi ilman monikymmen/-satakertaisia eroja vaimennuskertoimessa. Kaavio johtojen vaimennuskertoimista: http://www.audioholics.com/education/cables/speaker-cable-gauge/dampingfactor.jpg/image_view_fullscreen AWG:iden vastineita neliömilleissä voi katsoa täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/American_wire_gauge Surkean vaimennuskertoimen lisäksi tulevat (varsinkin) 87m pitkällä johdolla vaimentunut diskantti (luultavasti yli 1dB @ 20kHz) ja roimasti kasvanut ryhmäviive. Myöskään mainitsemani bassoimpulssi/-taajuudet eivät liikahda ohuessa piuhassa yhtä iloisesti; dynamiikka(varsinkin impulssin huippu), terävyys ja kontrolli on pikkupiuhoilla huono johtuen kaikesta edellä sanotusta. Toisin sanoen, kun ero resistanssissa kasvatetaan esimerkkisi suuruiseksi kummalla tahansa tavalla, erottaa liioitellusti kuurokin mikä johto on kyseessä. http://tech.yahoo.com/blog/null/65929 Hieman hämmästyttävä tuo viimeinen kappale. Voi vitun vittu, suurin osa puurokorvista ei kuullut eroa 3000 dollarin ja Ipodin DAC:issa. Käytetyt DAC:t vaikuttavat ääneen identtisellä testisignaalillakin yhtä paljon kuin täysin toiset kaiuttimet kytkettäsiin kiinni vahvistimeen ja tuossa verrattiin vielä eri pakkausasteiden materiaalia soitettuna aivan eri DAC:illa(, vai oliko ne kytkeneet Ipodin jotenkin niin, että sen sisäiset DACt ohitettiin ja käännöksestä vastasi vahvistin. Tällöin cd-soitinkin olisi tullut kytkeä diginä vahvistimeen, jotta DACt olisivat samat sekä Ipodilla että cd-soittimella, eivätkä vaikuttaisi ääneen.). Totaalisia puurokorvia yhtä kaikki, mutta kuitenkin kuulevat eron eri kaapeleissa (tuo ero kalliin kaapelin suosiossa on tilastollisesti niin merkittävä, että ei selity satunnaisilla muuttujilla). On mielestäni aika hyvä saavutus kun ilman kotoisia testiolosuhteitakin pystytään erottamaan kahden kaiutinkaapelin sointi toisistaan. Verrokkina toiminut 14-gauge -kaapeli oli siis n. 2 mm2 paksuista. Tuossa ei ilmoitettu sokkotestissä käytetyn WAVn laatua; yli 1000 kbps flaceilla tai WAV:lla ero alkuperäiseen lähteeseen on kyllä haihtunut jo hyvin pieneksi, saattoivat toki käyttää myös sellaista filua. Ilman välitöntä a/b -vertailumahdollisuutta ei erkkikään kuule eroa yli 1000kbps filun ja orkkis cd:n välillä, mutta a/b vertaillessa sen kuulee että lähes kolmasosa biteistä puuttuu. Reasonista ripattu 24b/48kbps (yli 2000kbps) WAV-tiedosto kuulostaa myös hitusen paskemmalta kuin alkuperäinen biisi reasonissa soitettuna esim. 24bit/96kHz -tilassa, mutta ero tulee esiin vasta kun äänilähteitä vaihtaa lennosta.
Nyt olet jo paljon lähempänä oikeaa vastausta. Kun vielä huomiot kaapelin molemmat johtimet niin pääsemme samaan tulokseen.
Melkoista ohmiluvun veivausta. Onko kukaan teistä kokeillut tällaista Solid Core kaapelia? Sen resistanssi on aika suuri suhteessa muihin, mutta lyhyillä matkoilla pieni kuitenkin. Ilmeisesti valmistajan ideologiaan kuuluu "massan" minimoiminen, ettei signaalista varastoituisi energiaa mihinkään turhasti. Kannattaa kokeilla herkillä kaiuttimilla ja lyhyillä matkoilla.
Ovatko molemmat johtimet yhtä relevantteja kaiuttimen toiston kannalta? Jos ovat, niin miksi rakennetaan signaali- ja vaippajohtimeltaan epäbalanssissa olevia (koaksiaali)kaapeleita; onko keskijohtimen suuremmalle kuperimäärälle kuitenkin jokin funktio?
Alkaa meneen jo niin offtopiciksi että kaverit vois vaihtaa mese osotteita ja jatkaa siellä puolen...:hitme: Mutta asiaan, onko kukaan löytäny oulun seudulta punos/nylonsukkia, kun tuntuvat olevan kiven alla.
Off-topicia muka! Keskustelua käydään DIY-kaapeleista sekä niiden komponenteista ja ominaisuuksista. Johtimista ei sinun mielestä saisi täällä keskustella, mutta punossukista kyllä?
Ei sisällä kuvia: Spoiler Kaiutinkaapelissa epäbalanssista ei ole mitään hyötyä. Suurin osa koaksiaalikaapeleista on kehitetty aivan muuhun kuin lyhyen matkan audiokäyttöön.
Kannattaa muistaa että liian pitkät yhtenäiset johdot vaikuttavat stereokuvan syvyyteen. Maksimipituus johdon pisimmälle yhtenäiselle osalle on 35 cm. Rosvoliittimien ja sokeripalojen valinnoilla on mahdollisuus setittää kaapelit optimisoundiin: maalaamalla sokeripalat neonkeltaisiksi basso menee ainakin 7 hertsiin. Vaaleanpunaisella sukkahousulla keskialueen ja diskanttialueen tasapainoa voi setittää oheislaitteista ja muista sukkahousuista sekä virtakaapelin rosvoliittimistä riippuen.
Eräs subbarikaapeli (Tasker C850), muistaakseni RTUlle : Biwiret supra Classicista Lyhyt välikaapelit Viablue DNM Solid Core kaiutinkaapelit ja IC:t 2,5 mm2 kytkentäkaapelia kelalta ja liittimet päähän.
Onko noista DNM:n kaapeleista ilmoitettu/mitattu sähköarvoja missään? edit: oli. Millä vahvistimella ajelet noita kaapeleita, tuossa kaapelinrakenteessa ei nimittäin ole mitään järkeä normaalille av-vahvistimelle: 1) Lyhyillä vedoilla tärkein kaiutinkaapelin ominaisuus on pieni resistanssi, sitten tulee pieni induktanssi. Universaalisti hyvä kaiutinkaapeli on pieni vastuksinen ja induktanssinen ja ei-liian-kapasitanssinen. Kapasitanssi on ominaisuus, josta tingitään ei kahdesta aiemmin mainitusta. Jokainen normaali kotiteatterivahvistin jaksaa helposti käsitellä suuremmatkin kapasitanssit. 2) signaali ja paluujohtimen erotus toisistaan kasvattaa induktanssia ja pienentää kapasitanssia, eli juuri päin vastoin. 3) onko kaapeleita häiriösuojattu mitenkään? Erillään kulkevat suojaamattomat johdot toimivat kunnon EMI-antenneina ja häiriöt pääsevät kaapeliin helposti. Kuten DNM:n sivuilla sanotaan, kaapeli on suunniteltu pienille vahvistimille ja pidempii vetoihin. Muutaman watin putkivahvistimella ja 10 metrisillä kaiutinpiuhoilla vastaavaa kaapelia voi käyttää (ettei vahvistin poksahda sille liian suuresta kapasitanssista), mutta tavallisen av-vahvarin, joka suoriutuu helposti >1000pF/metri kapasitansseistakin pidemmilläkin vedoilla, kaapelista on vain haittaa tavallisia kaiuttimia käytettäessä. (En muista mitä ominaisuutta paneelikaiuttimet suosivat, saattoi olla kapasitanssi, mutta niitä tuskin omistat.) Induktanssi, jota kaapelissa on kasvatettu, estää virran kulkemista eli toimii jarruna kun virta yrittää päästä kaiuttimeen. Tämä vaikuttaa pienten yksityiskohtien erottuvuuteen, koska ne kulkevat erittäin pieninä virtoina kaapelissa. Edit: sähköarvot löytyivät, juuri niin kuin arvelin: DMN stereo solid core precision: conductor diameter 0.65mm resistance 0.05 ohms/metre capacitance 14pF/metre inductance (1.12uH/metre) =1120 nH/metri edit2: arvostelen sitten vain kaapelia .. muuten näyttivät jämäköiltä ja hienoja kuvia. edit3: en muuten ymmärrä tuon DMN:n käyttöä interconnectinakaan, jos se ei ole häiriösuojattu. Välikaapelissa menee erittäin pienet virrat, siellä suuresta induktanssista lienee vielä enemmän haittaa kuin kaiutinkaapelissa.
Huhhuh! Häiriösuojaamaton signaalikaapeli :hitme: Mitä jos tekisi ihan irtojohdoista? Toisen piuhan kiertäisi toisen seinän kautta ja toisen toiselta puolen? Varmaan voisi vaikuttaa ääneen
IC:t eivät olleet käytössäni juuri ollenkaan. Myin pois. Kaiutinkaapelit olivat hyvät. Siis korvalla mitaten, en ala vänkkäämään numeroista.
En itsekään jaksa uskoa, että molemmat karvat olisivat erikseen häiriösuojattuja. Kaapeleiden omistajalle: välikaapeleissahan häiriösuojaus on ehdoton siksi, koska niissä kulkevat virrat ovat pieniä, jolloin häiriön on helpompi tulla kaapeliin. Lisäksi kun piuhassa kulkeva virta on pieni, tekee pienikin ulkopuolelta tuleva signaali merkittävän muutoksen virtaan, joka kaapelissa kulkee. Nyt kun kaapelit kulkevat vielä erillään toisistaan, pienentää tämä seikka entisestään häiriöetäisyyttä. Keskinkertaisen häiriöetäsiyyden saa suojaamattomillakin kaapeleilla kun parikiertää ne tiiviisti toistensa ympärille. Viimeisin asia mitä haluat suojaamattomille välikaapeleille tehdä, on laittaa kulkemaan ne erillään toisistaan.