Heh, just ja just pärjään ilman tuollaista vaakaa, epäilemättä tarkka kyllä. Peili on vaan helppokäyttöisempi.
Juuuu, ei. Ei niin kuin DVB-G :weep:. Paino pysyy kurissa kun liikkuu ja katsoo, mitä leipäläpeensä mättää. Varo siis hiilihydraatteja ja miksei vähän rasvojakin. Meillä Suomessahan ollaan kasvettu perunan ja leivän syömisen kulttuuriin. Molemmat mehukkaita hiilareitten lähteitä, jotka elimistömme muuttaa uskollisesti rasvaksi jne. jne. Itse syön päivässä aamulla kaksi palaa täysjyväruisleipää muun muassa ja siinäpä päivän leivät. Pottua pyrin välttämään täysin. Vaaleaa lihaa, hieman punaistakin, kalaa ja kasviksia ja juureksia. Eli pääsääntöisesti proteiinia ja kuituja. Joku voi nyt miettiä, että miten jaksaa esim. urheilla vähillä hiilareilla ja vastaus on: loistavasti. Pasta ja riisi kuuluvat myös hiilihydraattipommeihin, melkein unohdin. Tällaista ruokavaliota kannattaa kokeilla koska muutamassa päivässä eron huomaa jo voinnin paranemisella. Ainiin, liikkuahan kannattaa ihan reippaastikin. Olimmehan alunperin tasangoilla laukkaava apinalaji :thumbsup:.
Tä? Onpas vanha säie. Kohta 2 vuotta Wanhaa asiaa, joka ei enää omalta osaltani päde. Hajotin sen epätarkan paskavaakani ja sen koommin en ole painoani punninnut. Luultavasti laihduin muutamia kiloja liikunnan avulla ja sitten taas lihoin muutamia kiloja liikunnan vähennyttyä, ken tietää, ei ole vaakaa. Liikuntaa olen siis lisännyt parin vuoden takaisesta tilanteesta. Kuivina päivinä joka päivä 1-10 tuntia ulkona. Sateella pysyn sisällä. Ei ole vielä tullut rakennettua umpifillaria. Umpisoutufillari on suunnitteilla, tarvitsen selkälihaksiin ja käsiin lisää voimaa ja tavallinen fillarointi auttaa vain koipia pysymään kunnossa. Sillä vekottimella voisi soudella kaduilla 365 päivää vuodessa, satoi sitten lunta tai vettä tai männynkäpyjä. Linnunpaskaa ja hyöteisiä vastaan pääasiassa haluan taistella. Joten aluksi taidan tehdä puoliavoimen ajokin, jossa on edessä kate hyönteisiä estämään ja pään päällä katto linnunpaskaa ja sadetta vastaan. Alla pohja vesilammikoita varten. Sivut ja takaosa avoinna. Voimansiirto hermeettisesti suojassa, ketjujen peseminen+rasvaaminen saa luvan loppua. Likainen voimansiirto on kaikista masentavin asia fillaroinnissa. Ammattilaisilla on pesijät pesemässä kalustoa priimakuntoon kerran tai useamman per päivä, minä inhoan likaa ja tämä vuosi olkoon viimeinen ei-hermeettisen paskaketjun kärsimisen vuosi. Laskin piruuttani myös kaloreita. 18.3.2009-25.6.2009 kirjasin muistiin kaikki mitä suuhun survoin, lukuunottamatta kalorittomia juomia eli pääasiassa Pepsi MAXia. En kuitenkaan jaksanut laatia raporttia tietomassasta. Olisi pitänyt alun alkaen tehdä taulukkolaskentaan koko homma, nyt en millään jaksa tekstifileestä siirtää valtavaa datavuorta muualle. Vei myös liikaa aikaa punnita kaikki uudet asiat ja merkata muistiin grammat ja kalorit. Pitäisi olla tietokoneeseen liitetty vaaka siellä missä ruokia säilytetään/käsitellään. Nykyään popsin pääasiassa rasvatonta maitoa ja raejuustoa. Plus karkit päälle. Liiterin Raejuusto maksaa 1,65 € 400 g rasia, sellainen menee päivässä, samoin 0,79 € maitolitra. Näistä tulee proteiinia 64+33=97 g eli se mitä päivässä minimissään tarvitsen. Tonnikalaa söin päivittäin purkin tai kaksi ennen raejuustoon siirtymistä. Nyt tonnikalaa menee harvemmin, mutta menee silti. Kallista kala on, raejuusto tulee halvemmaksi. Eivät muuten sovi keskenään yhteen. Kerran kokeilin syödä molempia samaan aikaan, toiste en samaa virhettä tee. Camping-lenkkimakkaraa tuli syötyä 2 pakettia viikon sisään, siis 400+400 g. 2 makkaran erissä eli 200 g kerrallaan. Ekan erän jälkeen olo oli mainio, makkaran myrkyt menivät vereen eli mieliala kohosi. Sitten kohosi verenpaine. Seuraavat 3 syöntierää eivät enää maistuneet yhtä hyviltä, lisäksi vointi huononi radikaalisti. Näin rasvapitoista myrkkypommia en olekaan aikoihin mussuttanut, ja saa luvan riittää, en osta enää. Pidetään muutama vuosi paussia lenkkimakkarasta, olo näemmä huononee liikaa, kunto ei kestä tätä myrkkyä. Palaan takaisin raejuustoon ja tonnikalaan. Nuorempana kyllä vetelin paketin Sinistä Lenkkiä päivässä, siinäkin on mielialaa kohottavia myrkkyjä, mutta nyt en enää uskalla samaa kokeilla, verenpaine nousee pilviin. Rehuja en ole vuoteen syönyt päätoimisesti, enkä oikeastaan ollenkaan, liian kallista on kaninruoka nykyään, ja sekin raha on sitten pois pakollisesta proteiinista. Ulosottomies ei tykkää jos ostan pennosillani salaattia, velkavankilaan silloin joudun. Lonkeroa myös tuli vedettyä muutama kymmenen purkkia heinäkuussa. Alkosta saatava Strong-lonkero on ylivertaisen hyvää. Enemmänkin ryyppäisin lonkeroa ja nimenomaan Strongia jos lottovoiton saisin, mutta nykyisin kännyvippirahalla ei ole tämän enempää varaa kitata. Jääköön sekin litku toistaiseksi rauhaan, ensi kesänä ehkä taas innostun. Minä siis olen putkiharrastaja. Vetelen jotain asiaa päivittäin lärviin x viikkoa putkeen ja sitten kun kyllästyn, vaihdan asian toiseksi. Nyt on maito+raejuusto-putki menossa, vuoden päästä ties mikä putki. Sekakäyttäjäksi minusta ei ole, siis että joka päivä söisi/joisi vaihtelevaa kamaa. Liian vaikeaa. Tyhmä pää oppii vain yhden rutiinin kerrallaan ja sitä rutiinia sitten toistettakoon kyllästymispisteeseen saakka. Ei ole aikaa joka päivä keskittyä uuden oppimiseen, kolme viimeistä toimivaa aivosoluani eivät kestä uusia asioita kuin kerran vuodessa tms. Laihdutuksen suhteen, topikki kun sitä koskee, se maito+raejuusto kyllä laihduttaisi selvästi, mutta käytännössä laihtumista ei tapahdu, koska safkan perään menee kurkkuun se 300-400 g karkkipussi päivittäin, tai donitsipaketti tai keksipaketti, mikä namutyyppi nyt onkaan työn alla. Sokerinarkkari kun ei voi ilman namua elää päivääkään. Ihmettelen niitä amatöörejä, jotka pitävät "karkittoman kuukauden" kun joku kaveri sellaiseen yllyttää. Eivät ole mitään oikeita narkkareita moiset paskiaiset, pelkkiä sunnuntaimussuttelijoita. Onnellisia paskiaisia. Todellinen karkkinarkkari ei alistu namuvapaaseen dieettiin aseella uhattunakaan, vaan lähtee vaikka klo 3 yöllä kännyvippirahalla ostamaan huoltoasemalta donitseja kun himo iskee. Himo iskee heti jos on jäänyt ne päivittäiset namut syömättä. Eli KUN syö päivittäin tietyn tarvittavan kohtuullisen namumäärän (alle 500 g), silloin välttää velkarahalla tapahtuvan turbomässäilyn, ei siis tule hotkittua 100 eurolla karkkia parissa tunnissa. Joskus (pari kertaa kuussa) kun namut ovat minulta loppuneet kesken, syön ruokaruokaa korvikkeeksi, eli menee vaikka useampi purkki raejuustoa eli monen päivän sapuskat kerralla. Joten ruokabudjetti pitää laatia lähtökohtaisesti niin, että siihen kuuluu mukaan päivittäinen namuannos. Nykyinen budjetti ja dieetti on suunnilleen tämä: 1,65 € 400 g raejuusto (puolet lenkin jälkeen, puolet ennen nukkumaan menoa) 0,79 € 1000 g maito (proteiinilähde ja janon sammuttaja lenkin jälkeen) 0,61 € 750 g Pepsi MAX (koska sokerilimu on vaarallinen liian sokerin lähde) 1,70 € 400 g karkkipussi (tai donitsipaketti tai muu sokerilähde, ilman tätä tapahtuisi murhia) x,xx € lisäravinteisiin ja itsehoitolääkkeisiin, en ole edes uskaltanut laskea paljonko rahaa niihin menee --------------- 4,75 € päivittäiseen safakaan, pillerit vielä erikseen x,xx €. Helvetin kallista hommaa tämä hengissä pysyminen. Tai siis riittävän proteiinimäärän saaminen on kallista. Pelkällä hiilihydraatilla ja rasvalla eläminen tulisi paljon halvaksi, jopa ilmaiseksi (leipäjonoleipä), mutta proteiini pirulainen maksaa sikana, myös pulveriproteiini. .
Kokeilepas jättää Pepsi MAX juomatta, niin voi olla, että makean himo häipyy. Jos verensokeri on koholla voivat makeutusaineet kiihottaa makean nälkää ja sokerittomasta juomasta saatava hyöty nollautuu -> 400 grammaa karkkia päälle. Itse syön karkkia pari kertaa kuussa niin tukevasti, että varmasti ällöttää ja se tuntuu piisaavan. Noin 200 grammaa muuten riittää siihen koska vähemmällä sokerin käytöllä myös sokereitten sietokyky pienenee. Toinen seikka on, että hiilihydraattien syöminen johtaa hiilihydraattien syömiseen. Tämä karuselli ei muuten pysähdy kuin sokereita vähentämällä. Ne jotka sanovat, että liikunnalla laihtuu, eivät ihan ole kartoilla. Toki näinkin on, mutta jos elimistön hiilihydraatin määrä on valtava, keho ei koskaan pääse rasituksessa polttamaan rasvavarastoja. Eikä varmasti laihdu. Itse olen aina joutunut kamppailemaan painoni kanssa, vaikka liikuntaa harrastankin. Tänä vuonna keksin kokeilla hiilihydraattien karsimista (myös ne piiloilevat) ja hyvin toimii. Ylimääräiset kilot lähtevät ja vointikin on parempi.
Entäs jos ottaisit Pu-Erh teetä Pepsi Maxin tilalle? Wikipedian mukaan: -"Drinking pu-erh tea is purported to reduce blood cholesterol" ja -"the tea increases the drinker's metabolism, or that the high tannin[dubious – discuss] content in the tea binds macronutrients and coagulate digestive enzymes, thus reducing nutrient absorption. Although evidence is still sparse, it has been shown that rats experience reduction in body weight, blood triglycerides, and blood cholesterol following a diet containing pu-erh tea." Kiinalaisen perinteen mukaan Pu-erh-teellä on vahvat terveysvaikutteet. Tee vähentää nälän tunnetta, edistää ruoan sulatusta ja polttaa rasvaa. Näiden ominaisuuksien vuoksi tätä laatua kutsutaan "laihduttajan teeksi". Tee alentaa myös kolesteroliarvoja, tehostaa maksan toimintaa ja poistaa myrkkyjä elimistöstä.
Uusi henkilövaaka ostettu. 12 euroa Liiteristä. 100 g näyttötarkkuus. Siispä aloitan laihdutuksen uudelleen, ilman vaakaa paino heittelehti ylös ja alas täysin holtittomasti. 100 grammaa vuorokaudessa olkoon laihdutustahti. Siis 36,5 kiloa vuodessa jos vuoden ajan kiduttaisin itseäni. Ei onneksi niin paljon tarvitse pudottaa. 26,1 kiloa korkeintaan pitää laihtua, siis 261 vuorokauden kuuri eli vajaat 9 kuukautta. 21,1 kilon pudotus olisi varmaan järkevämpi, että jää terve rasvamäärä kehoon. 211 vuorokauden kuuri, 7 kuukautta. Aluksi 100 g pudottelu on luultavasti henkistä kidutusta, muutos normaalirutiiniin, vastenmielistä. Mutta koska läskiä piisaa reilusti, 100 grammaa päivässä lähtee helposti putoamaan, vaikka se henkisesti vaikeaa olisikin. Läskimäärän vähentyessä laihtuminen vaikeutuu, mutta onneksi kevät edistyy ja pääsen aloittamaan ulkokuntoilun, eli liikunnan lisääminen kompensoi laihtumisen vaikeutumista. 100 gramman tahti toivottavasti pysyy yllä. Loppuvaiheessa homma taitaa mennä mahdottomaksi, eli en millään pysty 100 grammaa päivässä pudottamaan, alkaa olla fyysisesti mahdotonta kun kehosta rasva alkaa loppua kesken, ja henkisesti sairasta masokismia. Tahti voi hiipua 50 grammaan per päivä, siihen pitää varautua ja siis pidentää kuurin kestoa. Aivan lopuksi, vuoden lopussa tai ensi keväänä, pitää etsiä sellainen tasapaino, että laihtumista ei tapahdu, eikä lihomista, ja että liikunnan määrä vastaa syömisen määrää. En siis tällä kerralla käytä 200 gramman vuorokausitahtia, ei ole rahaa siihen (vihanneksiin). Ja muutenkin metodi on erilainen kuin viime laihdutuskuurissa. Nyt punnitsen itseni "sisältä märkänä" eli otan nestettä lenkkiä ennen ja tarpeen mukaan lenkin aikanakin. Ja lenkin jälkeen juon välittömästi vakion määrän maitoa ja päivän pillerit (maitoa, koska nyt ei ole varaa juppipulvereihin kun ulosottomies nyhtää rahani). Tämän jälkeen seuraa punnitusvaihe. Eli olen syömättä niin kauan että vaaka kertoo 100 grammaa pienemmän lukeman kuin eilisessä mittauksessa. Pompin vaikka tasajalkaa tai nostelen puntteja, että tavoitepaino saavutetaan. Sitten syön päivittäisen sapuskani. Ja koska tämäkin vaaka on paskalaatuinen, en ole niin tarkka päivittäisen lukeman kanssa. Eli jos laihduinkin päivässä 0 g tai 100 tai 200 g, ei se haittaa, syön silti normaalin sapuskamäärän. Tärkeämpää on se, että viikossa laihdun 700 grammaa 100 g tarkkuudella. Ja 30 päivässä laihdun 3 kiloa 100 g tarkkuudella. Päivittäinen lukema ei siis ole superkriittinen. Pitää vielä miettiä millä kaavalla mässäilypäivä sijoitetaan suunnitelmaan. Kerran viikossa tapahtuva "lihottamispäivä" siis, jota seuraa 6 kpl laihdutuspäiviä. Vaaka ei tarkkuudeltaan hommaan oikein sovi, pitää keksiä joku ratkaisu. Ehkäpä niin, että kolmen päivän aikana pitää laihtua 400 g eli 6 päivän aikana 800 g. Sen jälkeen on varaa lepopäivänä lihoa 100 g, se käynnistää aineenvaihdunnan, jos keho muuten luisuu säästöliekille piiloon ja lopettaa energian kuluttamisen niinä laihoina päivinä. Tai jotain. Saa nyt nähdä miten homma etenee.
Kannattaisi kokeilla parin viikon ketoosia, josko pääsisit tuosta sokeririippuvuudesta eroon. Rasva on hyvää, koska siinä on suuri energiatiheys. Yritä löytää edullinen rasvan lähde ruokavalioosi.
Kulautan päivittäin rypsiöljyä kitusiini, siis juon litkua suoraan pullosta, jota säilytän jääkaapissa. Tai kaadan öljyä riisin/pastan sekaan jos on riisi/pastapäivä. Öljyä siksi, koska mussuttamissani leivonnaisissa ja karkeissa on "pahaa rasvaa" ja on pakko saada hyvää juoksevaa rasvaa eliminoimaan pahan rasvan haittoja. Ja palasin takaisin sokerikarkkien syömiseen, 300-400 g päivässä. Hermot eivät kestä olla ilman sokeria. Jatkuvassa sokerihumalassa en pure jokaista vastaantulijaa kurkusta, korkeintaan varpaasta. Namun määrää pitää ehkä vähentää jos laihdutus ei meinaa muuten onnistua. Ne on ne terveet ne, jotka voi ilman sokeria elää. Minä en edes yritä. Ellei keksitä jotain uutta pilleriä avuksi. Tilasin ulkomailta puoli kiloa Acai-marjapulveria ( http://www.iherb.com/Simply-Acai-Certified-Organic-Freeze-Dried-Acai-Powder-16-oz-454-g/21597 ), sitä yritän mussuttaa namun korvikkeeksi jahka purkki tänne saapuu. Etsin jatkuvasti terveellisempiä vaihtoehtoja namuille ja laihduttamiselle. Saa nähdä onko tuokin pulveri plaseboa vai auttako se jotenkin. Kaikki aiemmin testatut tuotteet ovat olleet 100% plaseboa. Minua ei voi huijata Busmannien Jalkahikiversoilla sun muilla Nandiheimon ihmejuurilla, siis mainospuheilla, jotka tepsivät heikkotahtoisiin ämmiin kuin termiitti voihin.
Mä pääsin sokerikousta eroon lopettamalla mässyt seinään. Nyt saatan syödä jädeä/keksin tms. silloin tällöin. Paino lähti tasaiseen laskuun kun lopetti lihan syönnin. Samalla putos kolesteroolit yms. normi tasoille. Ei tehny lihamätöt kovin hyvää ainakaan mulle.
Oma projekti käynnistyi tämän viikon maanantaina. Kilo tippunut tähän pvään mennessä (torstai). Tavoitteena ottaa kuukaudessa 7-8 kg pois. Annoskokoja pienennetty ja hiilareiden määrää karsittu selkeästi. Myös liikuntaa lisätty normaalista entisestään. Tällainen pikkurepäisy tähän alkukesän kunniaksi, kun tuo elintaso on alkanut näkyä vähän liian hyvin tuossa kupeilla... Ja kuten joku tässä ketjussa aikaisemmin on maininnutkin, niin tuo proteiinin hinta suhteessa hiilareihin on aika karmaiseva... Lähtöpaino 89 kg, paino nyt 88. Eli alun nesteitä lähtenyt...
Kaipa tämäkin voidaan laskea laihdutukseen kuuluvaksi: http://hundredpushups.com/ Ajattelin itse kokeilla, että noinkohan tuo onnistuu. Jos ei muuta iloa saa niin ainakin tisseihin vähän ryhtiä. Toivottavasti.
Sokerikouku - tai yleisemmin hiilarikoukku on paha paikka ja itselläkin se ryöstäytyy välillä todella pahasti käsistä. Oikeastaan ainoat huonot ruokailutapani liittyvät juuri ylettömään ja jokapäiväiseen pullan, kakun, keksien, karkin, ym. syömiseen. Jos moista on tarjolla, sitä pitää saada. Olen pitkään yrittänyt päästä pahimmasta roskasta eroon korvaamalla mässyt toisilla - mahdollisesti vähemmän haitallisilla. Nämä nyt eivät ole mitään edullisia, mutta listaan nyt kuitenkin muutaman: - Ruisleipä / näkkäri (hiilarin korvaaminen toisella, kuitupitoisemmalla ja pitkävaikkutteisemmalla hiilarilla) - Hedelmät / kuivahedelmät / kuivamarjat (karpalo) (Vähän sama kuin ruisleivässä. Saapahan sokerin lisäksi jotain muutakin hyvää) - Sisu (Xylitol tai "tavallinen - karkin kaltaista korvikemässyä - katsokaapa piruuttanne sen tuoteselostetta - enemmän kuitua kuin täysjyvänäkkärissä, mitättömän vähän energiaa - ja riittävästi kun syö, niin laksatiivinen vaikutus on taattu - ainakin Sysissä ) - Pähkinät (Saatan vetää talvellä kilonkin pähkinöitä / kuivahedelmiä päivässä - ei siinä ehdi paljon sokerimässyjä kaipaamaan. Täyttäviä, sisältävät hyviä rasvoja, ja jos pähkylöitä syö riittävän monipuolisesti, saa myös paljon muita hyviä juttuja. Esimerkiksi kaksi Parapähkinää sisältävät päivän seleeniannoksen) - tumma suklaa (Vie hyvin makea himon, vähentää ainakin mulla vitutusta, lisäksi muitakin hyviä vaiokutuksia, joista ei kyllä ole kovin paljon tieteellistä näyttöä) Karkki on tosin Suomessa niin halpaa, että yhtä halpoja tai halvempia korvikkeita on ainakin talvella tosi hankala löytää. Kesällähän voi toki hakea metsästä tai puskista marjoja, puista omenoita, ...
Itse kokeilin tuota muutama vuosi sitten. Aloitustulos oli 16, ja 77 niitä lopulta sitten meni. (Paino 93kg aloittaessa ja lopettaessa).
Oho. Kohtuullisen tanakat kaloriot tulee kilon pläjäyksestä päivää kohti kun 100 g pähkinöitä sisältää lajikkeesta riippuen energiaa 600 kcal:n molemmin puolin :thumbsup: . Muuten olen kyllä samaa mieltä pähkinöistä.
Juu - niin tulee Ei tietenkään joka päivä, mutta kun on pimeää ja ottaa päähän, niin työnteon ohessa noita menee välillä helposti aika läjä.
Halpa ihmeaine laihdutukseen: linkki Has the long-sought magic potion in society's "battle with the bulge" finally arrived? An appetite-control agent that requires no prescription, has no common side effects, and costs almost nothing? Scientists today reported results of a new clinical trial confirming that just two 8-ounce glasses of the stuff, taken before meals, enables people to shed pounds. The weight-loss elixir, they told the 240th National Meeting of the American Chemical Society (ACS), is ordinary water.
Hmmm... otan kyllä lasin vettä pillereiden kanssa ennen varsinaista sapuskointia, mutta en silti usko veden sinänsä laihduttaneen minua, koska vettä olen ennenkin ottanut ennen sapuskaa, laihtumatta grammaakaan. 7-8 kiloa kevyempänä silti nykyisin tepastelen. Pääsyyksi laihtumiseeni sanon liikunnan lisäämisen. Viimeisen 12 päivän aikana on liikuttu ulkona keskimäärin runsaat 5 tuntia per päivä. Ei lepopäiviä joukossa. Jos huomenna sataa, tulee vihdoin lepopäivä. On hieman masentavaa kun kunto on jatkuvasti huonohko, vajaa. Vasta lepopäivän (mieluiten kahden) jälkeen jaksaminen nousee uusiin ulottuvuuksiin. Ja sitten taas ollaan vajaakuntoisena xx päivää putkeen kun lepopäiviä ei saa ottaa kauniin sään vallitessa. Parin tunnin päivittäinen liikunta ei laihduttanut ollenkaan, siitä on kokemuksia vuosien ajalta. Mutta kun liikkuu enemmän, se alkaa jo tepsiä. Hissukseen, mutta kuitenkin. Kolmessa runsaasti liikutussa kuukaudessa laihtumista on tapahtunut noin 2½ kiloa kuukaudessa. Vuorokautinen "laihtuminen" on ollut jopa 6 kiloa, eli helteiden aikana paino putosi 3 kiloa kotiin palattua, vaikka olin 3 litraa nestettä reissussa nauttinut. Päivittäinen massan (nesteen) hävitys on siis ollut hikisellä säällä 6 kiloa ja kelin viiletessä pari-kolme kiloa. Nesteen kulutus riippuu meikäläisellä eniten ulkolämpötilasta. 9 desilitraa tunnissa paino putosi kovalla helteellä. Viileällä kelillä lisänestettä ei tarvita matkassa ollenkaan. Riittää kun juo kuntoilua ennen ja jälkeen.
Atkinsin Induktiolla nyt köpötellään, neljäs päivä menossa. Tämäkin plasebodieetti pitää kokeilla, että voin sen todistaa huijaukseksi. Paino ei ole pudonnut eikä olotilassakaan ole havaittu mitään muutosta. Oikeastaan paino nousi eilisestä 100 grammalla, mutta vaaka ei ole kovin luotettava. 14 päivää Atkinsia yhteensä kokeilen, ja jos paino ei vielä silloinkaan ole alentunut, julistan kyseisen tohtorin huijariksi, joka saa plasebouskovaiset pelkurit laihtumaan kun vain kuvittelevat laihtuvansa. Minuun eivät tepsi puheet ja kuvitelmat ja itsepetokset, minun ruhoni vaatii todellisia ihmepillereitä laihtuakseen. Eikä ihmepilleriä ole vielä keksitty. Itse sekin varmaan pitäisi keksiä. Liikunta minua kyllä laihduttaa. 10 kiloa laihduin kun harrastin 7 päivää liikuntaa viikossa viime kesän ajan, keskimäärin 6 tuntia per liikuntavuorokausi. Lumien tultua liikunta stoppasi ja 10 kiloa läskiä pamahti takaisin kehoon. 10 läskikilon pelästyttämänä, etten talven takia lihoisi 999 kiloa, kokeilen jotain uutta dieettiä, Atkinsia tällä kertaa, kunnes fillarointikelit taas palaavat ja pääsen oikeasti laihtumaan. Ensi kesänä on tarkoitus liikkua 8½...9½ tuntia jokainen vuorokausi kun ei sada. Koska olen sokerista rakennettu, sulan sateessa enkä nokkaani ulos pistä jos sataa. Tai ehkä teen Induktion jotenkin päin mäntyä kun en laihdu lainkaan? Eilen tuli syötyä 101 g proteiinia, 181 g rasvaa ja 20,08 g hiilihydraatteja. Liian tukevasti, sellainen olotila tuli. En taatusti laihdu moisella ruokamäärällä: 500 g erilaisia jauhelihoja, 20 g nesterasvaa, 10 g rypsiöljyä. 130 g kaalia (liian paljon, laskuvirhe tuli kaalia vuokaan vuollessa). 45 g sipulia, 90 g tomaattia, 200 g kurkkua, 30 g oranssia paprikaa. Pippureita ja suolaa myös päivittäin käytän. Samoin useita vitamiini+hivenpillereitä. Ja vähäsokerista heraproteiinipulveria, jos lihasta ei saa tarpeeksi proteiinia. 14,88 g hiilihydraatteja kertyi rehuista, sopiva lukema. Jää vielä muutamia grammoja "Pikasuklaa"-suklaapöperön tekoon (reseptin optimointi omaan makuun sopivaksi on käynnissä, vielä ei ole hyvää ainemääräsuhdetta löytynyt): 20 g Fazerin SilmäKaakaopulveria, 94 g vispikermaa. Voisulaa 20 g. Makeuttamiseen yksi Rainbow-makeutuspuriste jauhoksi murskattuna. Toissapäivänä söin proteiinia noin 106 g, rasvaa noin 117 g, hiilihydraatteja 21,285 g eli siis 1,285 g liikaa dieetin määräykseen nähden. Luultavasti kehoni "lihoaa kilon heti kun se edes haistaa grammankin hiilihydraattia", joten minun pitäisi vähentää hiilihydraatin osuutta paljon alle 20 gramman, ehkä 3 grammaan? Mutta silloin vihannekset pitää unohtaa ja syödä pelkkää lihaa ja rasvaa. Lienee pakko pudottaa rasvan osuus samaksi kuin proteiinin, 100 g kumpaakin. Ja hiilihydraatit 15 grammaan. Jos sekään ei ala laihduttaa, pudotetaan proteiinit ja rasvat 80 grammaan. Sen alle en uskalla mennä, lihakset katovat ja läski vain lisääntyy. Ihme pelleilyä tämä Atkins-touhu, muka "ei tarvitse laske kaloreita". Paskat. Pakko tässä on alkaa nimenomaan kaloreita rajoittaa ja laskea tarkasti, koska dieetti on näemmä pelkkää itsepetosta, vailla pienintäkään fysikaalista todellista vaikutusta elimistöön. Ehkä Atkinsilla tuli dieettiä kirjoittaessaan painovirhe, eli rasvat pitäisi karsia 20 grammaan ja syödä mielin määrin sokeria+proteiinia? Sillä varmaan laihtuisi paremmin. Minä kun olen maapallon ainoa outo humanoidi, jota yksikään virallinen dieettimenetelmä ei saa laihtumaan. Huijareita ovat kaikki dieettejä kehitelleet pellet. 270 tuntia liikuntaa kuukaudessa, sellainen "dieetti" minuun tepsii, ei muu.
Sokeria en käytä. Vihanneksetkin syön raakana kuumentamattomana, jotteivat ne imeltyisi sokereiksi. Kofeiiniin en koske, kolajuomatkin ovat kieltolistalla toistaiseksi. Syön vain niitä aineita mitä äsken listasin. Miksi dieetti ylipäänsä sallii vihannekset eli hiilihydraatit 20 grammaan asti, jos hiilihydraatteja ei saisi olla lainkaan? Minkä minä sille voin jos dieetti on kirjoitettu päin mäntyä tai siinä on painovirheitä. En kuitenkaan ala nyt kuunnella perustelemattomia "yhden rivin" ohjeita muilta, kuuntelen vain Atkinsin ohjeita nämä pari viikkoa. Se nyt eniten ohjeissa pännii, että kirjassa (englanninkielinen alkuperäinen) puhutaan "kupeista". Syö yhtä rehua 1 kuppi ja toista rehua kuppi. Paskat minä tajua mistään kupeista hevon peräkarvan vertaa. Minä mittaan kaikki gramman tarkkuudella ja jos pysyn alle 20 g hiilihydraateissa (joista 12...15 g saadaan rehuista) niin mitään ongelmaa tai sääntörikettä ei pitäisi ilmetä. Antaisivat gramman tarkat ohjeet jos kerran olisi elintärkeää määrätä paljonko mitäkin rehua saa syödä. .