Kylillä puhuvat, että tuon nimi oli luonnollisesti Purkkapuikko, joka tuntuu itsestäkin aavistuksen tutulta. Wien-tuuttia (tai jotain sinnepäin) ei ole taidettu täällä mainita. Tosin taisin olla ainoa ihminen joka siitä tykkäsi. Paperi oli keltainen ja siinä oli jotain keltaista kermajäätelöä (olisiko aprikoosi) ja keskellä suklaasydän. Sitten niiden alla suklaajäätelöä.
Minä kaipaan eniten sellaisia kovia hedelmäkarkkeja joissa oli läpinäkyvä käärepaperi. Ja muistaakseni vielä värillisiä pilkkuja/palloja. Taisin nähdä noita jossain vielä vajaa 10 vuotta sitten, mutta itse niitä söin 80-luvulla... Lätkäliigoja tuli myös haettua ärrältä, vieläköhän niitä saa jostain? Useimmiten vain sattui aina väärän joukkueen logo kylkeen.
Upee keskustelu aihe. Ehdottomasti kaipaan "Pennin nalleja" naapurikaupasta ostettuna ihanalla 60-luvulla. "50-pennillä nalleja". Kauppias alkoi laskemaan...1, 2, 3, 4 ja kourallinen itse kääräisemäänsa paperi tötteröön. Välillä oli ainakin 70 kpl. Ihania muistoja lapsuudesta.
Pina colada - limppari. Ikävä sitä vaahtoa. :weep: Muistaako kukaan sitä purkkaa, joka oli tuubissa (oliko nimi jopa tuubi?), josta sitten sitä pinkkiä töhnää puristettiin suuhun. Sitten Jenkki-neon tjsp. Näitä oli mansikka & salmiakki ja olivat selvästi Hubba bubban kilpailijoiksi tehty. R-kioskeilta pikareissa saatavat GILDA jäätelöt oli myös lapsuuden suosikkeja.
Itse söin tässä taannoin sellaisen "wanhan auton", eli salmiakin makuisen, auton muotoisen karkin. Mutta maku olikin muuttunut siitä kun olin viimeksi syönyt sellaisen (n. 15 vuotta sitten). Tämä uusi wanha auto maistui ikäänkuin miedolta pastillilta kun taas se Wanha Auto maistui oikealta salmiakilta. Onko kukaan huomannut samaa vai onko vain aika kullannut muistot?
Noita on kahta erilaista wanhaa autoa . Tiedä sitten onko kumpikaan samanlainen kuin ennen. Saakohan Black Petejä enää mistään?
Olisikohan "ikä" tehnyt tepposet.. Ei vaan varmastikin kysessä on valmistajan reseptivaihdos tai jokin pakote.. Kansainvälisyys sentään asian syynä ei ole sillä Fazer tuskin wanhoja autoja kovin maailmanlaajuisesti vie... Maistuuhan se wanha kunnon Coca colakin erilaiselta vaikkapa Brasiliassa kuin täällä kotosuomessa.. Syynä vain ja ainoastaan eri reseptiikka.. Muistaakseni kolme eri reseptiä kokakolalle on maailmalla.. Viisaammat korjatkoon.. "another man´s meat is another man´s pois(s)on..."
Mukavimmat muistot liittyvät 70-luvulla myynnissä olleisiin Avaruusasema Alfa keräilykuva purukumeihin joita kaverien kanssa vaihdeltiin kovasti. Sarjahan oli niin pelottava että sitä piti katsoa toinen silmä kiinni. Korttien kääntöpuolista sai kasattua muistaakseni jonkun alfa-logon. Kuuden miljoonan dollarin miehestäkin oli purkkakorttisarja, mutta se ei oikein iskenyt. Toinen kultainen muisto 70-luvulta liittyy 5-pennin karkkeihin jotka olivat pieniä pyöreitä läpikuultavia ja erivärisiä. Karkit olivat päällystetty läpinäkyvällä kovalla kelmulla jossa oli kaikenvärisiä pilkkuja. Jäätelösuosikki oli se oranssilla töhnällä kuorrutettu jäätelö jonka tikkuun oli muistaakseni polttamalla tehty kysymyksiä, joiden vastaus selvisi jäätelön tultua syödyksi. Toinen hyvä jäätelö oli appelsiinimehujää jonka nimi oli muistaakseni Pinja tai jotain... Ruotsissa tuli 80-luvun alussa aina syötyä mansikkapuikkoa jossa ei ollut lainkaan kuorrutusta, mutta maku oli uskomattoman hyvä. loistavaa tavaraa. :love: Toinen superhyvä herkku mitä ei 80-luvun alussa suomesta löytynyt oli saksalainen maapähkinällä kuorrutettu juustonaksurengas. Aivan ylihyvää... Niitä tuotiin isukin kanssa Kadetin takaluukussa kymmeniä pusseja suomeen.
Itse keräsin 80-luvulla kaikenlaisia kortteja, joissa oli ohut purkka mukana. Muistaakseni kolme korttia oli aina paketissaan +purkka. Mm. Jalkapallon arvokisojen aikaan näitä oli, muistan keränneeni Meksikon 86-kisojen sarjan, EM-kisojen 88 sekä vielä Italian 90-kisojen sarjoja. Sit oli joskus 87/88 tämmösiä rokkikortteja, joissa jotain ulkomaisia artisteja (nykyään ei niin tunnettuja monikaan) oli samalla lailla. Ärrältähän näitä aina haettiin. Niin ja nää oli siis pelikortteja tavallaan, siks oli tärkeetä saada kaikki 52 +muutama jokeri.
Tää threadi onkin vallan mainio käyttäjien iän kartoitukseen Itse muistan nuo myös - samoin kuin viiden ja kymmenen pennin karkit, pyramidi tripit, KUNNOLLISET Fazerin suklaanapit (ensimmäinen ikinä maistamani suklaa - jäin koukkuun), jne... Tykkäsin myös hirmuisesti sellaisista paperi päällisistä karkeista, jotka olivat neliön muotoisia (ehkä n. 1,5cm*1,5cm*0,5cm), hedelmäisiä (eri makuja - banaani oli mun suosikki) ja koostumukseltaan n. fudgen luokkaa - en vain millään muista nimeä... Edit: BTW: Ihmisen "haju/makumuisti" tuntuu olevan aivan lyömätön. Maistoin tuossa pitkästä aikaa sellaista teetä, jota olen maistanut viimeksi lukioaikoina ja tuli niin paljon muistoja mieleen, että oli hankala keskittyä mihinkään muuhun
Eikös salmiakkiautot ole olleet aina ja iankainen Halvan tekemiä eikä Fazerin? Joskus tulee ostettua viallisia pussillinen Halvan tehtaanmyymälästä kun sellainen on duunin vieressä. Nuo kakkoslaatuiset ovat yleensä joko a)epämuodostuneita b)liian ohuita tai paksuja. Maku on ollut aina sama kuin ykköslaatuisissa, mutta minustakin se maku on jotenkin muuttunut sitten lapsuuden Autonrenkaita tuli posittua kanssa ihan raivolla, tosin niitä on nykyäänkin aina välillä näkynyt Haribo-pusseissa (eikä taaskaan maku ole 100% sama).
Nuo minäkin muistan. Sininen pötkylä, ja napeissa syvä kuoppa keskellä. Vai muistelenko jotain myöhempää fazerin nappimallia. Pitihän sitä sitten kaivella laatikonpohjia jos vaikka löytyisi aarteita 70-luvulta, mutta yhtään Alfa tai Kuuden miljoonan dollarin mies -korttia ei enää löytynyt. Mutta sen sijaan löytyi suuren vaikutuksen tehneen Disneyn avaruusleffa Black Holen purukumipakettien tarrakuvia. Mainio leffa joka muuten piti omallekin pojalle jokin aika sitten näyttää. Ja samoin kuin minä lapsena, poikanikin herätti isänsä keskellä yötä ja kyseli ihme asioita mustista aukoista. "pääseks sieltä kukaan pakoon, onx sielä käänteisuniversumi?" yms...
Ensimmäiset maistamani suklaanapit olivat muistaakseni sinisessä pahvirasiassa ja ne olivat todellakin napin muotoisia. Nuo rullat tulivat mielestäni aavistuksen verran myöhemmin - kuitenkin jo selkeästi 70 luvun puolella. Fazerilla saattaisivat tietää asian tarkan laidan
Tuorein kaiho on tullut vanhoihin kunnon Amerikan pastilleihin. Siirsivät taannoin valmistuksen Ruotsiin ja siinä samalla vaihtui sitten makukin huomattavasti heikommaksi.
Mikki-päärynälimsa ja etenkin Hessu-vadelmalimsa oli loistavaa. Noiden etiketitkin on tallessa, krooninen keräilijä kun olen . (Jos muuten löytyy, niin höystäkää threadia kuvilla.) Akulla ja Roopellakin oli omat limonaatinsa 70- ja/tai 80-luvulla, mutten niitä koskaan maistanut. Olvin "Pina Colada" ananaskookos-juomaa olen myös (kuten monet muutkin) erityisesti kaivannut. Sitä sai joskus 80-luvun lopulla - 90-luvun alussa. Etikettinä oli palmu ja hiekkaranta. Hugo-peikkolimsakin taisi olla ihan hyvää. Ja Schweppes Dry appelsiini muistuu mieleen. Pari vuotta sitten uudelleen tuotannossa ollut retrolimonaadi Rio Grande hedelmälimsa oli erinomaista, ja Honolulukin jees. Banaanilimsa Mombasa taas ei itselläni toiminut alkuunkaan. Vai saakohan näitä vielä jostain? Juomien maku riippuu myös aika pitkälti siitä mistä juo, ainakin itselläni. Oli putelilla sitten oikeasti vaikutusta juoman koostumukseen tai ei, muuten kuin aivojen tasolla. Esim. Smurffi- ja Muumi-limsat tuntuivat aikoinaan paremman makuisilta lasipullosta, ja Dr. Pepper muovipullosta on toki erinomaista, mutta silti tölkistä parasta. Muistanko muuten oikein, että 90-luvulla oli myös punaista Smurffi-limsaa, kannessa Papa Smurf?
Tarhaa vastapäisestä kioskista sai semmoisia pieniä kovia salmiakkikuulia irtokarkkeina. Näitä tuli osteltua aika usein kun äiskä haki tarhasta kotiin. Toinen mitä kaipaisin lähikauppojen pakastealtaaseen on juustokakkujäätelö mitä sain maistaa Espanjan etelärannikolla (Marbella, Puerto Banus). Oli muuten aika pirun hyvää jäätelöä kun lempileivoksenikin on juustokakku.