Eric on keski-ikäinen postimies, jonka elämä on ei tunnu pysyvän hallinnassa. Hänen perhe-elämänsä on kaoottista ja kaiken kukkuraksi Ericin oma salaisuus ajaa hänet hulluuden partaalle: hän huomaa yhä rakastavansa Lilyä, naista johon on ollut rakastunut 30 vuotta sitten. Uskaltaako hän kohdata Lilyn uudestaan? Vaikka Ericin hullut jalkapallofaniystävät yrittävät kuinka kannustaa miestä, Ericin alamäki jatkuu. Epätoivon hetkellä Eric turvautuu ihmiseen, jota jumaloi eniten, ranskalaiseen kaimaansa, maailman taitavimpaan jalkapallon käsittelijään Eric Cantonaan. Pelitaitojensa lisäksi Cantona on tunnettu myös värikkäistä lausunnoistaan ja elämänfilosofiastaan. Löytyisikö Cantonalta muutama neuvo myös uskollisimmalle fanilleen? Katso kuvagalleria Ensi-ilta Suomessa 13.11.2009
Näppärästi tässä arkikurjuutta kuorrutettiin pienellä fantasialla. Cantonan hetkittäin onnenkeksiluokkaa olevat elämänfilosofoinnit löysivät otollisen maaperän elämän päähänpotkimasta Ericistä. Varsin tiukalle vastoinkäymisruuvia tarinassa väännettiin, mutta pysyipä sitten jännityskin yllä. Steve Evets oli sympaattinen pääroolireppanana.
Alkussa meinasi usko loppua, ja olin jo jättää elokuvan kesken. Onneksi kuitenkin jatkoin, sillä Looking for Eric on oikeasti hyvä elokuva. Hahmot ovat uskottavia ja tarina kasvoi loppuun saakka. Vähän olisin saksinut ja tiivistänyt alusta, mutta tuo on vaan mun ADHD-ongelman syytä. 4/5.