Valitettavan huonosti tulee luettua yhtään mitään, vaikka sinänsä kiinnostavia kirjoja varmasti löytyisikin vaikka kuinka. Jotenkin ei vaan keskittymiskyky riitä lukemiseen eikä ole koskaan riittänyt. Saatan joutua lukemaan saman sivun useampaan kertaan, kun ajatukset harhailee jonnekin muualle, enkä muista lukemastani mitään. Elämäni aikana olen lukenut varmaankin kahden, ehkä jopa yhden käden sormilla laskettavan määrän kirjoja. Sanomalehtien ja muiden uutisten kanssa on sama juttu. Tämän vuoksi en juurikaan seuraa uutisia. Tuntuu, että lukemista olisi ahdistavan loputon määrä. Positiivisena puolena kai voisi todeta, että kirjoista tehtyjen elokuvasovitusten onnistumisesta/epäonnistumisesta olen autuaan tietämätön, joten pystyn nauttimaan elokuvasta ilman kirjan lataamaa ennakko-odotusta.
Kirjastoista löytyy parhaiten. Ja jos englanti sujuu, niin amazonista yms. Tai sitten äänikirjoina hankkii. Itse olen osan lukenut ja osan kuunnellut.
Vanha mies. Kirja se pitää olla ja vielä kovakantinen. Saatan kopata koko sarjan jostain antikasta. Ei olisi eka kerta. (Ajan Pyörä, Musta Torni, Taru Kolmesta Miekasta, Hobbin trilogiat) Ja jos joku on utelias, niin olen samalla nimimerkillä myös risingshadowissa, missä näkyy omat SciFi ja Fantasia lukemiseni vuodesta 2012, mikä myös tarkoittaa kyseisen kirjan olevan hyllyssäni, kun en ole tällä vuosituhannella kirjastosta mitään lainannut.
Ihan mielenkiinnosta on pakko kysyä, että miksi et ole? Itse olen kirjasto(jen) suurkuluttaja. Jos niitä ei käytetä (kuten viime vuosina on tullut yleisemmäksi) voi sekin loistava palvelu poistua. Tähän sivuhuomautuksena semmoinen, että vaikka olenkin Esko Valtaojan pieni fani, niin hänen eräässä kirjassa sanomansa asia siitä, että jokaisen lukijan pitäisi ostaa kirjat, jotka lukee, koska sillä tavalla arvostaa ja tukee kirjailijoita on vähintäänkin outo. Silloinhan kirjastot voisi lopettaa heti ja vain hyvätuloiset voisivat lukea paljon kirjoja. Ehkä hän ei tuota ajatellut ihan loppuun saakka. Jos joskus miestä livenä vielä näen (pari kertaa olen jo nähnyt, jee) niin pitää tuosta kysyä.
Minä en lainaa kirjoja kirjastosta. Sen sijaan ostan niitä. Jos käytetty kelpaa, niitä saa divarista, kirpputoreilta tms. edullisesti. Ja onhan se hienon näköistä, kun on useita kirjahyllyjä täynnä kirjoja (musiikin ja elokuvien lisäksi).
Itsellä vähän sama, kirjat tulee ostettua ja lähinnä uusina kirjoina. Ei huvita viedä esim. sänkyyn "likaisia" kirjaston kirjoja. En ole sen kummemin bakteerikammoinen, mutta silti.
Ei minulla ole mitään hyvää selitystä. Pienenä olin kirjastojen (omassa kaupungissa ei löytynyt kaikkea heti) suurkuluttaja. Sitten vanhempana iski keräilyvimma, kun rahat tähän riittivät ja nyt niitä ilmestyy hyllyyn tasaiseen tahtiin. Kai ne joskus ovat jonkun arvoisijakin? Ainakin kun katselen antikoista joidenkin omistamieni kirjojen hintoja, niin 100€ paremmalle puolellekin päästään. Kirjastot, kuten kirjat (ja Blu-rayt) ovat kuoleva laji. Miksi olisi fyysisiä kirjoja, kun kohta kaikilla voi olla miljoona nidettä kännykässä tai mikä nyt on tulevaisuudessa meidän liitymä nettiin? Ehkä kirjastojen tulevaisuus on joku Oodimainen kohtauspaikka? Tuskin niissä kohta enää kirjoja on.
Kirjastot varmasti - ja toivottavasti - muuttuvat tulevaisuudessa hieman oodimaisiksi. Kyllähän monissa kirjastoissa järjestetään nykyään paljon muutakin kuin vain pelkkää kirjojen ja lehtien lainaamista. Tavallisten kirjojen katoamiseen menee vielä pitkät ajat. Ihmiset eivät oikein ole vielä omaksuneet kirjojen lukemista laitteen näytöltä. Pieni buumi oli jokin vuosi sitten, mutta ymmärtääkseni se on jo ohi. Kindlet yms. eivät niin paljoa myy kuin alunperin kuviteltiin. Itsekään en fiktiota e-kirjoina lue, mutta tietokirjat ovat taas eri juttu. Alan kirjallisuutta (itc-ala) on kätevä lukea iPadilla, kun voi laittaa useita kirjanmerkkejä ja nopeasti löytää halutut kohdat. Ja kymmenet kirjat kulkevat aina Kindlen kirjastossa, joten niihin pääsee kännykällä, Ipadilla ja läppärillä nopeasti. "Tulevaisuus" on laaja käsite. Varmasti nykyisenlaiset kirjastot säilyvät vielä pitkään, mutta toki joskus kirjoistakin varmasti luovutaan. Mutta ei vielä pitkään pitkään aikaan. Itse olen alkanut keräilemään vanhoja oppikirjoja. Paras kirpparilöytö on yli 100 vuotta vanha suomenkielinen fysiikan oppikirja. Maksoi muistaakseni noin pari euroa. En tiedä onko arvoa välttämättä sen enempää oikeastikaan, mutta onhan tuota mukava lueskella ja miettiä sen ajan maailmankuvaa.
Laitetaanpa vielä sellainen nippelitieto, että Pendergast-äänikirjoja on lukenut mm. eräs René Auberjonois. Harmi, että uusiin kirjoihin on pitänyt valita uusi lukija. Rene on todella hyvä äänikirjojen lukija.
Ei nyt luetuta mutta kuunnelluttaa! Lomalle kohta lähdössä ja äänikirjoina valmiina Rambo: First Blood, Star Trek: Available Light, Star Wars: Phasma ja Jordan Peterson: 12 Elämänohjetta (Suomeksi).
Vexi Salmen Elvis elää. Nopeasti luettu romaani, joka erittäin helppolukuisuutensa vuoksi oli varmastikin tarkoitettu "kansan syville riveille", mutta tällä tuskin voitettaisiin kirjallisuuden Nobelia. Läheistä sukua Paasilinnan romaaneille. Tarina on juuri sellainen, joka olisi sopinut Visa Mäkisen tai Ere Kokkosen ohjaamaan elokuvaan ja josta ei olisi voinut saada aikaan hyvää elokuvaa. Päätöntä kohellusta Pohjois-Karjalassa, ja mukana julkkiksia kuten Hannu Karpo, Tappi Suojanen, Jyrki Hämäläinen ja Lasse Norres. Kevyt väliluettava.
Tuli jopa luettua tuossa loppuvuodesta kirja: Steve Jobsin elämänkerta. Oli hyvä, tosi hyvä. Huikea yksityiskohtien määrä teki vaikutuksen, muun muassa. Ja melkein voisi kysyä itseltään, miksen lue kirjoja enemmän. Jobsistahan on parikin elokuvaa tehty ja kirjan luettuani katsoin ne. Ensimmäinen eli Ashton Kutcherin pääosittama vähän yllättäen miellytti enemmän. Kirjasta kai johtui, tuntui menevän enemmän sen mukaan.
Itse käyn kirjastossa harvoin. Kun e-kirjat tulivat markkinoille, aloin oikeastaan vasta lukemaan. Nyt virtuaalihyllystä löytyykin aika laaja valikoima. En voisi kuvitellakaan että täyttäisin kotiani fyysisillä kirjoilla kun jo leffat vievät niin isosti tilaa.
Kirjastossa tulee käytyä säännöllisesti. Olen uutuuskirjojen varausjonossa välillä kuukausia. Se ei haittaa, kun niitä putkahtelee sitten luettavaksi tasaiseen tahtiin. Kirjoja ostan vain jos olen matkoilla ja haluan paluulennolle jotain matkalukemista. E-kirjoja ei tule luettua, kun tuijotan kännykän näyttöä muutenkin liikaa.
Itse en ole koskaan lukenut e-kirjoja kännykän näytöltä. Käytän erillistä lukulaitetta jonka valoksi tarvii joko kattovalon tai sitten laitteeseen integroidun lukuvalon.
Mäkin joskus mietin lukulaitetta, mutta en sitten jaksanut perehtyä asiaan sen kummemmin, varsinkin kun en halua ostaa e-kirjoja.
Työtehtävissä tulee tuijoteltua aivan tarpeeksi lcd-monitoria, joten ikinä ei tulisi mieleenkään lukea jotakin sellaisesta omalla ajalla.
Kunnon lukulaitteissa (nyt ei puhuta mistään iPadistä siis) ei olekaan LCD-näyttöä, vaan "sähköinen paperi", mikä on paperimaisen miellyttävä lukea ja hyvin virtapihi. Kokohan noissa on vielä aika pieni, jos ajattelee muuta kuin viihdekirjallisuutta lukevansa.
Noissa kindleissä onglemana on vain se, että niissä ei yleensä ole värejä sekä ne eivät voi toistaa kunnolla videota, koska näytön piirto on niin hidasta. Sen vuoksi tietokirjallisuuden lukeminen on vaikeaa ja esim. Star Wars making of -kirjojen videot eivät toistu kunnolla. Tai tuo oli tilanne ainakin pari vuotta sitten, kun olin Kindleä ostamassa ja päädyin sitten iPadiin.
Tätä käyttötapausta en osannutkaan ajatella. Mutta kyllä, ei toistu video(kirja)t, koska kyseessä on E Ink -tekniikka, missä ruutu "jämähtää" staattiseen asentoon, mikä puolestaan takaa alhaisen virrankulutuksen. Kindlet mustavalkoisia, mutta värillinen elektroninen paperi on kyllä olemassa, varmaan joissain lukulaitteissakin, mutta käytetty myös esim. älykelloissa näyttönä.