Kokeilin sitte tänään kahden tunnin juoksua, tosin hieman puoli vahingossa kun lähdin vaan normi kymppiä vetämään. Tuli ostettua uudet Asicsin 2020(tms) sarjan lenkkarit kun Runner's World suositteli sekä joku Haglöfsin juoksuasu kulahtaneiden verkkareiden sijaan. Hyvin toimii, jalat ovat olleen huomattavasti vähemmän kärsiviä näillä varusteilla kuin vanhoilla. Veikkaan matkaksi n. 21~km kun normi hölkkävauhtiani painelin, eipä ottanut kovinkaan kunnon päälle mutta jotain tankkausta alkaisi tuosta pidempää lenkkiä varten tarvitsemaan.
Hyvä hyvä, kunnon lenkkareilla se juoksu maistuu huomattavasti paremmin. Itse koen myös kaikkein ärsyttävimmäksi asiaksi pitemmillä lenkeillä tuon juomapuolen hoitamisen. En kyllä ala mitään juomapulloja mukana raahaamaan, joten jatkossa hoidan jonkun kaverin matkan varrelle tuomaan juomaa tai jotain muuta vastaavaa. Tai jätän pitkät lenkit väliin Meinasitkos Lare tänä vuonna mennä kisailemaan johonkin? Kävin taas ite kokeilemassa lenkkeilyä, mutta nyt sattuu molemmat polvet. Ei hyvältä tunnu. Kokonaiset 2 viikkoa ehdinkin sitten juoksua harjoitella oikein "päälajina". Polvet tuntui taas ihan hyviltä ennen lenkkiä, mutta muutaman kilsan jälkeen tulee sellainen olo että tekisi mieli lopettaa koko juokseminen ikuisiksi ajoiksi. Pidetäänpä muutama päivä taas taukoa ja katotaan sitten uusiksi...
Kuinkas paljon porukka käyttää sykemittaria apuna reenatessa vai vetääkö tosimiehet ihan perstuntumalta? Meinaako joku muuten osallistua tämän vuoden Finlandia Maratonille?
Perstuntumalta... On sitä ennen sykemittareitakin ihmiset osanneet juosta! Katotaan ensin tämä Paavo Nurmi ja sen jälkeen vasta ruvetaan miettimään muita maratoneja
Sykemittari käytössä joka lenkillä. Oli ainakin minulle hyvä apu oikean lenkkivauhdin opettelemiseen. Jalkavaivoja edelleen, säären alaosassa sisäsivulla kipua ja nilkassa turvotusta. Rupesin itse epäilemään tuota marssimurtuman todennäköisyyttä koska jalkaa ei koske sen ollessa levossa. Ainoastaan silloin kun kehon painoa laskee jalalle tuntuu kipua. Oireet kuitenkin helpottaneet hieman, kävelyssä ei kipua enää juurikaan tunnu mutta juoksemista ei voi vielä edes ajatella. Enkä oireiden helpottamisen vuoksi sitten lääkäriin saanut mentyä. Lepoa olen yrittänyt saada tarpeeksi ja välttää seisomista/kävelyä. Löysin tällaisen, mahtaako olla se minun vaivojeni syy Kohta on ainakin juuri oikea, säären sisäsivulla alhaalla... aika outoa tosin että olisi penikkaa, siitä olen kärsinyt ihan tarpeeksi menneen vuoden aikana ja ainakin itsellä se sijoittuu säären etupuolelle, ei sivulle. Ja se, että kipu alkoi äkillisesti puhuu sen puolesta että penikasta ei olisi kyse. Ei voi tietää. No, lepo jatkukoon (ainakin toistaiseksi. Ja kyllä, menen lääkäriin jos pitkittyy kohtuuttomasti )
Minulla myös aina, ja auttaahan se asettamaan sopivan rytmin. Aika nopeasti sitä kuitenkin oppii löytämään omat rajat ja katon nykyään harvoin lenkin aikana. Ja kyllä, Finlandia on tavoitteena.
Vedättekö sitten noita PK, VK yms. -nopeuksisia lenkkejä sen sykemittarin avulla? Jotain prosentteja maksimisykkeistä niissä vissiin taidetaan katsoa? Mä vedän aina vaan ihan täysin perstuntumalla. Lönköttelyä, normivauhtia, vähän kovempaa tai sitten intervalleja ps. kuinka nopeita pitäisi olla maratonvauhtiset lenkit? Juostaanko silloin kovaa vai hiljaa? Ei noissa tutkimissani harjoitusohjelmissa ole sitäkään kerrottu
Sepon kotisivuilta löytyy varmasti tähänkin kysymykseen vastaus. Kohdasta "Harjoitusohjelmat" löytyy muutamia hyviä esimerkkejä. Vauhti ei liene se oleellinen vaan oikea sykealue.
Joo, periaatteessa. Kun ei ole aikaa/rahaa/tietämystä käydä oikeissa kuntotestissä, joten nuo rajat ovat aina niin ja näin ja en ota noista stressiä. Olen määritelly siis itse nuo arvot. Olen vedellyt muutamia mäkitreenejä, kun asunnon takana kulkee hiihtolatu/pururata. Siinä sitten suurin lukema jonka olen saanut on maksimisykkeeni. Sitten leposyke aamuherätyksessä käsin (lyöntejä 10sec) * 6. Lopuksi ns. Karvosen kaavalla laskenut aerobisen rajani, eli (maxsyke - leposyke)* 0,7 + leposyke = (202 - 60) * 0,7 + 60 ~ 160. Juoksen nykyään PKt 155 keskiarvolla ja VK:t 165-175. Nuo on tietysti ihan "suurinpiirtein" arvoja, enkä menetä malttiani jos PKt on mennyt yli 160 tms. Nyt kun on juoksut enemmän niin olen jättänyt mittarin kyyläämisen vähemmälle ja mennyt fiiliksen mukaan. Ihan hyvin ne lenkit on kuitenkin loppujen lopuksi osunut noihin arvoihin. Viikossa juoksen kaksi 30-40min (6-7km) lenkkejä (VK tai intervalleja, jos väsyttää niin ihan PK), sitten yksi 60-75min PK (9-13km) ja yksi 130-150min PK (19-24km), eli neljä kertaa viikossa. Eiköhän noilla päästä maraton maaliin...
Jeh, eli mulle aika turhaa infoa mulle kun ei tosiaan sykemittaria ole Aerobinen raja... Eli ton yli kun menee niin lihakset menee maitohapoille vai? Tesku vissiinkin järjestää juuri tuota mittaavia testejä, täältä löytyy aikataulut. Turussa, Treellä ja Helsingissä olis testit nyt ihan lähiaikoina. Hintaa tuolla varmaankin on jotain 70 euroa. Ja saa henkilökohtaista palautetta ja harjoitteluohjelmaa. Mutta siinä ohjelmassa kai pitäisi olla se oma sykemittari, joten turha mun on tuollaisia tehdä Hyvältä kuulostaa. Kyllä sä yhden maratonin klaaraat, kevyesti! :thumbsup:
Periaatteessa joo. Jos haluaa kehittää peruskestävyyttä, jota tarvitaan pitkäkestoisessa suorituksessa kuten maraton, harjoittelu pitää pitää alle tuon rajan. Toki maratonissa on hyötyä myös vauhtikestävyydessä, mutta perustalliaiselle PK riittää hyvin. Joo, kyllä täällä esim. paikallisessa yliopistossa liikuntatieteenlaitoksella tehdään paljon tutkimusta ja etsivät vähä väliä koehenkilöitä, jolloin kuntotestataan. En ole kuitenkaan tarkkojen arvojen olevan niin tärkeää... Eiköhän, jokainen, vaikka kontaten, kunhan tarpeeksi hiljaa kulkee.
Lääkärireissu tuli eilen tehtyä koska vaiva ei vain tuntunut helpottavan. Röntgenit ja UÄ tehtiin ja jotain löytyi: diagnoosi nivelkalvon tai jännetupen tulehdus. 10 päivää pakkolepoa ja viikon sairasloma. Marssimurtumaakaan ei voitu kokonaan poissulkea sillä näkyy viiveellä röntgenkuvissa. Nyt sitten huilataan ja vedetään troppia. Onneksi ei ollut mitään pahempaa, aika karua olisi ollut jos vasta loppukesästä olisi uskaltautunut lenkkipolulle Kysymys ammattilaisille: kannattaako tällaisen vamman jälkeen ottaa käyttöön vanhat, omalle jalalle sopimattomat mutta jalkaan muotoutuneet lenkkikengät vai kannattaako heti marssia kauppaan ja ostaa uudet?
Aamulla sain tietää että Vappuna tapahtuneen tapaturman takia en nyt saakaan lähteä parin kuukauden lomalle Aasiaan (hampaita piää korjailla), ja aloin harkita HCM:lle osallistumista. Aikaahan tässä on melko vähän, 2,5kk. Toisaalta ainoa tavoite olisi parannus edelliskerrasta (loppui 40km kohdalle), eli maaliin. Kuinka usein Kalza kalza juokset noita _pitkiä_ reenilenkkejä? Kerran vai kaksi kuukaudessa? Mietin vaan että jos niitä ehtii vain pari juoksemaan niin voi olla kyllä tuskallinen maraton.
Enpä ole pitkiä pahemmin juossut, 34 kilsaa ja ~25 kilsaa ovat ainoat yli kahdenkympin mittaiset. Pitkiltä lenkeiltä kestää palautua aina kauan, eikä pysty täysipainoisesti oikein sitten tekemään mitään muuta pariin hetkeen Tuossa piti aloittaa ihan oikeasti treenaamaan muutama viikko sitten, mutta melkein heti kipeytyi polvi ja nyt vasta se alkaa olemaan kunnon juoksukunnossa taas. Viikkokilometrien kehitys "oikean harjoittelun" aloittamisen jälkeen meni kutakuinkin näin: 48-55-26-34. Jos tällä viikolla taas yrittäis sinne yli viidenkympin päästä ja saada yhden pitkän lenkinkin mukaan, joku 25-30km vois olla ihan hyvä. Mitä noita jotain 3h20min ohjelmia olen hiukan tutkaillut niin niissä juostaan jotain 80-100 kilsaa viikossa. Kaukana ollaan niistä lukemista, mutta toisaalta en usko edes että mun polvet kestää noin paljon rasitusta. Juoksussa kuitenkin polvet rasittuu aina samasta kohtaa, mutta kun harrastaa monipuolisesti kaikkea muutakin niin ne rasittuu aina eri kohdista eikä vammaudu niin helposti. Nyt sain muuten vihdoinkin ajan ortopedille vajaan parin viikon päähän, ei sitä tässä ehditty kuin reilut puoli vuotta odotella :thumbsup:
Enpä tiedä onko tää ollut täällä ja onko tästä mitään iloa kun en ole itsekään kuin hieman uteliaana vilaissut. http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/maresip.htm P.S. En aio maratonia juosta, mutta on hieno tutustua sellaisten ihmisten ajatusmaailmaan jotka on "hurahtanut" maratoniin. Tai mistä sen tietää vaikka sitten joskus viisikymppisenä hurahdan maratoneihin ja päästän kylmän pierun jossain pitkässä nousussa ja siirryn suorasääristen seurakuntaan juoksutossut jalassa. P.P.S Kas tuli pidempi P.S. kuin mitä oli postaus.
Enpä ainakaan itse tuommoista ole huomannut, kiitoksia vaan! En vielä ehtinyt kuin hiukan vilkaista sisältöä ja lukea kappaleen krapulassa juoksemisesta, ja siinä kyllä yhdyn kirjan kirjoittajan mielipiteeseen täysin Sitä odotellessa... :thumbsup:
http://www.seponkotisivut.com/ Tuolla on valmiita ohjelmia, ja jos on suunnitelmissa juosta HCM niin vielä kerkee tekemään koko ohjelman. Tosin pienellä "pohjalenkkivarauksella". Sivujen pitäjälle voi myös mailata kysymyksiä ja ukkeli lupaa vastata.
Täällä podetaan edelleen kipeää jalkaa, kolme viikkoa sitten hajosi jalka lenkillä. No, tänään uusi lääkärireissu ja sitten taas näkee mitä meinaavat...