Frijid Pink yhtyeen versio House of the rising sunista kolisee edelleen vaikka onkin jo aika iäkäs versio.
Viikate - Sylvian joululaulu Viikate - Olkoon näin Viikate & Timo Rautiainen - Varpunen jouluaamuna Viikate & Jouni Hynynen - Suojelusenkeli
Pikaisen pohdinnan jälkeen nämä loistavat coverit tuli mieleeni: "Dyer Maker" by Sheryl Crow [Led Zeppelin] "Dead Souls" by Nine Inch Nails [Joy Division] "Mrs. Robinson" by Lemonheads [Simon & Garfunkel] "Who Wants To Live Forever" By Sarah Brightman [Queen] "Perfect Day" by Duran Duran [Lou Reed?] Niin ja oma mielipiteeni on, että Bob Dylan on LOISTAVA biisintekijä, tosin yleensä muiden versiot niistä ovat parempia
Upiti Up. Näinä cover-biisien aikoina, kun ei enää uutta (innovatiivista) musiikkia jakseta kehitellä, niin bändit turvautuvat vanhoihin hyviin cover-biisein, jotta saisivat hieman levymyyntiä buustattua. Tästä tietenkin seurauksena se, että pissaliisat ja muut kuvittelevat juuri heidän suosikkibändinsä työstäneen sen kappaleen. Loistavana esimerkkinä tästä on juuri hiljattain bussissa istuessani todistamani keskustelu kahden 15-16 -vuotiaan puolinaikkosen keskustelu: Pissaliisa 1: "Ootkos kuunnellu HIMin uutta levyä?" Pissaliisa 2: "Juu, se on ihan sika hyvä" PL1: "Mun suosikki on se Solitary Man -biisi" PL2: "Joo, se on aivan uskomaton" PL1: "Kyllä se HIM on ihmeen hyvä bändi, kun se jaksaa koko ajan keksiä noin hyviä biisejä" Tässä vaiheessa allekirjoittanut alkoi nähdä punaista ja teki mieli täyteen äännen meuhakata, että kappale ei todellakaan ole HIMin tuosta (ei sillä että minulla HIMia vastaan mitään olisi). No, sain kuitenkin kieleni pidettyä kurissa ja tyydyin vain nykimään silmääni ja päästämään sauhut pihalle korvista. Sitten tämän johdosta aloin vain pohtia mitkä cover-biisit ovat parempia kuin alkuperäiset. Tässä ainakin kolme kappaletta, jotka ovat selkeästi parempia kuin originellit. David Bowie: Like a Rolling Stone. Kappale on huomattavasti energisempi ja vauhdikkaampi kuin Bob Dylanin versio (joka ei sekään todellakaan ole huono). Bowie on yhdessä tiiminsä kanssa tuottanut sen verran hyvän setin, että ei voi kuin ihastella menoa. Nirvana: Lake of Fire. Meat Puppetsin versio on jotenkin mekaanisempi ja kliinisempi kuin Nirvanan Unplugged-versio. Raita on paljon tunnelmallisempi ja huomattavasti kantrihenkisempi (sattuneesta syystä). Itseeni kipale iskee varsin loistavasti, ja lukeutuu Top5-kategoriaan Nirvanan kappaleista. (Lähes sama koskee myös Plateu'ta, mutta se ei tee yhtä suurta pesäeroa originelliversioon.) Ja tästä biisistä vielä sen verran, että jos tekisin western-elokuvaa, eikä Ennio Morriconea olisi tavoitettavassa, niin käyttäisin tätä kappaletta loppuhuipennuksessa, joka tapahtuisi aavikon ja järven välimaastossa. Tosin vain pelkkiä kitarakuvioita. Pearl Jam: Last Kiss. Vaikka Frank Wilson and the Cavaliersin alkuperäinen kappale on sekin loistava, niin Pearl Jam vie biisin uusiin sfääreihin. Melankolisempi asenne ja seesteisempi. Tulee suru puseroon tämän biisin lyriikoita kuunnellessa ja fiilistellessä - mutta sillain hyvällä tavalla.
Pakko käydä ämpärit & cd:t läpi näitäkin etsiessään, ***tana! -Weezerin versio Simon & Garfunkelin Mrs. Robinsonista on mielestäni coveriksi erittäin onnistunut. -Ja DC++:lla tosiaan löytää laadukkaitakin covereita hakusanalla Punk & ska covers, noiden imuttaminen nyt ei moraalikäsitykseni mukaan ole kovinkaan hirveää, alkup. tekijät tuskin edes tietävät näiden versioiden olemassaolosta. -Fugeesin No Woman No Cry on aika hyvä versio Bob Marleyn klassikosta, vaikkei alkuperäisen tasolle ylläkään. -7 Secondsin 99 Red Balloons on käsittääkseni cover, ainakin GTA 3 - Vice Cityssä soi kovasti samalta kuulostava saksankielinen (?) konejumputus, pikaisen googletuksen perusteella päättelisin alkup. kipaleen olevan Nenan 99 luftballoons. -A New Found Glory - That Thing You Do, punk-versio The Wondersin (vai Wonderersin?) kipaleesta samannimisestä elokuvasta. -YUP:n Hajota ja hallitse -levyllä on muutama coveri Tuomari Nurmion kappaleista, varsinkin "Rakastuin sinuun liian helposti" on ihan onnistunut väännös. -M.A. Numminen - Yes Sir, Olen Boogie. Tämäkin on pakko mainita, vaikkei suora coveri olekaan. Nyt hajoaa pää, pakko päästä nukkumaan. Edit: Tuli typo, luftballooneita olikin 99 eikä 77. Kiitos Sly
Huh. 2002 tälläisen topikin aloittanut, en tunnusta. Silti, Beatles fanien kannattaa tarkistaa Pain - Eleanor Rigby coverointi. Hiost, onko toi Summer Son se Texasin ärsyttävä renkutus. Jos on niin kerro samaan syssyyn miltäs Uhrilehdon levyltä tuo löytyy. BM sovitus kesäralleista = :king:
Nurmio-tribuutilla "Tuomarin todistajat" on muutama oikein onnistunut veto. YUP:n Suuri peto esimerkiksi tai Ville Valon ilman soittimia esittämä Valo yössä. Nirvanalta on jo mainittukin jotain, yksi loistava coveri on D-7. Tässä on sellaista raivoa mukana, että alkuperäinen Wipersin versio jää armotta toiseksi. Kertokaa nyt joku viisas vielä, miltä Devon levyltä löytyy alkuperäinen versio Nirvanan Turnaroundista? Lisätään vielä: Egotripin versio Eppujen Lautturista on erittäin hieno!
Nopeasti tuli nyt ainakin yksi loistava coveri mieleen: Nirvana - Man Who Sold The World. David Bowien alkuperäistä tuotantoa.
Niin, ja samalla Nirvanan Unplugged in New York kiekolla on toinen yhtä mahtava coveri: Where did You Sleep Last Night