Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

Tietääkseni saa olla eri rajoitukset eri suuntiin.

T: Vesku

 

Ok. Löytyisiköhän tuohon ihan jotain virallista tekstiä? Yritin itse etsiä netistä, mutta en oikein löytänyt. Joskus 15 vuotta sitten kysyin samaa Tekniikan Maailmalta ja silloin vastaus oli, että ei saa olla. Mutta tuo on hyvinkin voinut muuttua sen jälkeen.

 

En osaa tuosta vielä sanoa enkä tiedä milloin juttu on oikeudessa. Aika laajasti uutisoitu tapaus on siis tämä.

 

Finlex.fi oli hitaalla, eikä suostunut näyttämään mitään, liekö naapurin kaverit asialla DDOS:n kanssa.

T: Vesku

 

Velvollisuus esittää selvitys vahingon määrästä on korvauksenhakijalla kohtuullisuuteen saakka (esimerkiksi autovahinkotarkastuksen hoitaa vakuutusyhtiö, koska keskivertokansalaisen ei voida edellyttää pystyvänsä arvioimaan korjaushintaa jne).

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940543#a543-1994

Ei nyt auta tässä, mutta yleissääntönä arvokkaammasta tavarasta kannattaa pyrkiä säílyttämään kuitit ja/tai ottamaan kuvat talteen. Malli- ja sarjanumerot vielä parempi, jos löytyy. Eihän sitä koskaan tiedä. Koruista ja taide-esineistä, jotka ovat perintökalleuksia, kannattaa hankkia ulkopuolisen arvio dokumentoituna.

 

Elokuvaohjauksessa on käytössä englanninkielinen termi "blocking", joka tarkoittaa näyttelijöiden paikkojen/liikkumisen suunnittelua suhteessa kameran paikkaan/liikkeeseen. Mikä on vastaava termi suomenkielessä?

 

Teatterissa näyttelijän paikka näyttämöllä on asema. Voisiko asemointi toimia myös elokuvan teossa?

 

Ei kuulosta huonommalta tämä asemointi omaan korvaan.

 

Erilaisten tavaroiden käyttämisessä voi olla yllättäviä eroja maiden välillä. Esim. juustohöylä on norjalainen keksintö ja tuttu kapistus lähinnä pohjoismaissa.

Kysynkin: Käyttävätkö amerikkalaiset sähköhammasharjaa? Onko vain klisee/äänitekninen seikka, että jenkkileffoissa/tv-sarjoissa hampaat harjataan käsin?

 

Epäilet aina amerikkalaisten kehityksen jääneen 60-luvulle.

"According to a 2022 report by consumer marketing analysis firm Mintel, 41 percent of adults say they have used an electric toothbrush in the past six months, compared with 58 percent who say they’ve used a manual one."

https://www.consumerreports.org/health/toothbrushes/electric-toothbrush-or-manual-a3193343159/

Todennäköisesti syyt on äänitekniset, visuaaliset, hygieniset ja taloudellisetkin. Eihän sähköhammasharjalla harjaaminen näytä miltään. Helpompi (ja halvempi) myös tuoda kuvauspaikalle tuore manuaalinen harja paketissa kuin sähköhammasharja. Ja on taatusti turvallisen puhdas, jos otetaan suoraan paketista. Ei tule haastetta oikeuteen.

 

Joissain asioissa amerikkalaiset saattavat ollakin jämähtäneitä 60-luvulle*, mutta en epäillyt moista tässä tapauksessa, vaan esitin asialle hypoteesin kysymyksessäni.

* Esim. veroilmoitusten työläässä täyttämisessä, rekisteröitymisessä äänestäjäksi automaattisen rekisteröinnin sijaan, shekkien käyttössä ja liikkumisen perustamisessa autoiluun jopa isoissa kaupungeissa. Vaikka suuri osa uudesta huipputekniikasta tulee jenkkilästä, valuu se usein hitaasti tavallisten ihmisten arkeen verrattuna Eurooppaan tai Aasiaan. Jätteiden kierrättämisessä amerikkalaiset ovat myös jälkijunassa, tosin eivät nyt sentään 60-luvulle jämähtäneitä.

Kiitos. Oletetaan, että tuo tutkimus koskee nimenomaan amerikkailaisia. Mitkäköhän ovat vastaavat lukemat Euroopan/Suomen osalta?

 

Varmasti netistä ihan faktaa löytyisi, mutta oma muistikuva on muutaman vuoden takaa tutkimuksesta, että jenkit hoitavat todella hyvin hampaitaan verrattuna ainakin suomalaisiin, joiden hampaiden hoitaminen on aika huonoa muuhun Eurooppaankin nähden.

 

Chileläiset voittaa, ne kun kuljettaa hammaspesuvehkeitä mukanaan töissäkin ja aina ruokailun jälkeen pestään hampaat.

T: Vesku

 

Ymmärtääkseni amerikassa on tärkeää ulkoinen habitus, johon sisältyy suora ja valkoisena hohtava hammasrivistö. Amerikkalaiset ovat siis innokkaita suoristamaan ja valkaisemaan hampaitaan, mutta itse hammashygienian suhteen tietääkseni he eivät ole sen parempia.

 

No sen, mitä muistelen kyseisestä tutkimuksesta, niin siinä oli, että jenkit kyllä pesevät hampaita paremmin kuin suomalaiset. Mutta koska ihmisen muisti on huono, niin pitäisi googlettaa tuo, jotta varmaksi uskaltaisi sanoa.
Mutta sen, mitä olen parilta hammaslääkärikaverilta kuullut, niin kuulemma suomalaiset ovat keskimäärin ihan paskoja hampaiden pesijöitä. Jotta että helposti kyllä uskon sen, että muualla pestään paremmin.

 

Sitten on toki britit joilla hampaiden hoito ei ole huonoa vaan sitä ei kuvien perusteella ole.

 

Aikuisista 41% käyttää:

Taitaa olla se ääni, joka rajoittaa Oral-B:n käyttöä elokuvissa.
Vähän aikaa sitten luin artikkelin tai arvostelun jostakin suomalaisesta TV-sarjasta tai elokuvasta. Siinä kehuttiin, että arjen kuvaus on uskottavaa. Muistaakseni yhtenä esimerkkinä käytettiin sähköhammasharjan käyttöä, joka on todella harvinaista elokuvissa ja TV-sarjoissa. En löydä lähdettä muistikuvalleni nyt.

Kun yhdistetään erittäin heikossa kunnossa oleva suomalainen julkinen terveydenhuolto ja lasten lepsuilu hampaiden harjauksessa, näyttää suomalaisten hampaiden tulevaisuus huonolta:

 

Tuossa on kaksi asiaa. Ensinnäkin, jos vanhemmat opettaisivat lapsille hampaidenpesun tärkeyden ja myös itse pesisivät lapsiltaan hampaat pitkälle ala-asteelle asti, niin tilanne olisi paljon parempi eikä julkista terveydenhuoltoa tarvitsisi. Vaikka siten, että lapsi itse pesee aamuisin ja vanhemmat iltaisin (tai illalla lapsi ensin ja sitten aikuinen tekee tarkistuspesun). Lapsen käden motoriikka ei ole riittävä hampaidenpesuun kuin vasta 10-12 vuotiaana.
Olen itse lapsien kanssa toiminut noin ja kummallakaan ei ole koskaan ollut reikiä ja osaavat huolehtia hampaidenpesusta.

Toinen on sitten se, että vähän kaupungista riippuu se, miten julkiselle pääsee ja miten hammashuolto toimii. Kainuussa toimii kyllä todella hyvin. Toisen lapsen kanssa on jo 10 vuotta kuljettu oikomishoidoissa ja pienempi sai ylimääräisiä käyntejä hammashoitolaan ihan vain, jotta pääsi hammaslääkäripelon yli. Kumpikin asioita, jotka eivät isossa kaupungissa välttämättä toimi lähellekään yhtä hyvin.

Yksi hammaslääkärikaveri on nykyään täällä töissä. Sanoi, että Oulussa ja Tampereella - missä on myös ollut töissä - on paljon vaikeampaa saada lapsia oikomishoitoihin ja laatu ei (varmaan kiireen ja kustannusten vuoksi) ole niin hyvä kuin täällä. Samoin ylimääräiset tutustumiskäynnit ovat todella harvinaista herkkua muualla.
Tosin täällä on sitten kuulemma tullut vastaan eskari-ikäisiä lapsia, joilla kirjaimellisesti kaikki hampaat mätänee suuhun, kun koskaan ei ole hammasharjaa käytetty. Ihan kauheassa kunnossa lasten hampaat joillakin.

 

Tämä on kyllä outo peruste. Aseita ja räjähteitä kyllä piisaa elokuvissa, vaikka niistä lähtee ääntä "hieman" enemmän kuin sähköhammasharjan surina.

Kappas! En ole moista arvostelua nähnyt, mutta itselleni tuli mieleen juuri tämä asia, että sähköhammasharjaa ei koskaan näe jenkkituotannoissa, vaan aina kun hampaita jynssätään, niin se tapahtuu käsiharjalla.

Ongelmia on toki terveydenhuollossa, mutta ei se nyt missään "erittäin heikossa kunnossa" ole. Lapsethan ovat sitä paitsi kouluterveydenhuollon piirissä, tosin en tiedä missä tilassa se nykyään on. En kyllä tiennyt sitä, että suomalaisten hampaiden kunto on huono. Itse ainakin yritän pitää huolta niistä.

 

Häh? Mitä hunsvotteja vanhemmat oikein ovat? Tottakai hampaiden pesun tärkeys pitää opettaa kakaroille. Ainakin minulle opetettiin aikoinaan.

Niin, eikös koululaiset ole kouluterveydenhuollon piirissä? Itse kun olin koululainen, niin hammaslääkäriin pääsyssä ei ollut mitään ongelmaa, paitsi tietysti se, että se pelotti. Aikuisilla on toki toinen tilanne: Joko menet "heti" yksityiselle ja maksat itsesi kipeäksi tai odottelet puoli vuotta julkiselle pääsyä.