Polkupyörä

Käsijarrun voi aina lisätä takapyörään, jos vanne on jarrupaloille tarkoitettu.

Sivuveto-tyyppisen käsijarrun saa kiinni takahaarukan lokasuojan kiinnitysreiän avulla. Takahaarukassa on poikkiputki tai litteä levy, johon takajarrun saa kiinni. Jarrulänkien pituus täytyy etukäteen selvittää. Että mikä korkeusetäisyys on siitä jarrun kiinnitysreiästä vanteeseen. Jarrulänkiä on eri pituisia, oikean mittainen jarrumalli pitää ostaa.

Monet muut käsijarrutyypit vaativat haarukoihin kiinnikkeitä, esim. V-jarrut, joten niitä ei voi asentaa jalkajarrulliseen mummorunkoon ilman hitsauksia tai haarukan vaihtamista.

10 eurolla tai lähes ilmaiseksi saa fillarikorjaamoista ja poistomyynneistä sivuvetojarruja ja muuta antiikkikamaa. Uusissa fillareissa on haarukkakiinnikkeet (siis myöskin niissä pystysuuntaisissa putkissa eikä ainoastaan poikkiputkessa) jarruille. Jopa levyjarrut. Uusiinkin runkoihin voi tietysti asentaa antiikkisen käsijarrun, jos mielenhäiriössään niin haluaa tehdä. Vanhanaikaisissa käsijarruissa ei ole niin hyvä jarrutusteho ja tuntuma kuin moderneissa käsijarruissa on.

.

 

Nishki SL One tuli sitten hankittua. Ensimmäisenä ko. pyörässä yllätti sen keveys -- 9,9kg. Eroa painossa tällä on yli kymmenen vuotta vanhaan saman merkin hybridiiin on melkoisesti. SL Onen ulkonäkö on tyylikkään hillitty, mikä saa sen näyttämään yhtä aikaa laadukkaalta ja toisaalta silmiinpistämättömältä - pyörän merkkikään ei tahdo näkyä sen ollessa rungon kanssa samanvärinen. Tämä on tietenkin hyvä asia varkaiden suhteen. Toisaalta taustatyössäni olin missannut yhden detaljin: eihän tässä pyörässä ole lukkoa ollenkaan. Onneksi olin tilannut itselleni kunnon Kryptonite-lukon 1,2 metrin vaijerilla, joten lukkoon sen sentään saan. Suurin rungon normikoko eli L (22") sopii tällaiselle 185cm:lle köriläälle hyvin -- kuulemma M-koko voi olla alle 180-senttisellekin hieman pieni.

SL One on sinkula, yhdellä vaihteella varustettu, ja Tekniikan Maailma tuomitsi sen taannoisessa testissään (alle 500 euron menopelit) keskikastiin erikoisuutensa takia: SL One sopii vain sporttiselle polkijalle. Aktiiviseen elämäntyyliin tottuneelle ja yliagressiivisesti polkevalle EtP:lle tämä soveltuukin hyvin. Vaikka liikkeelle lähdössä tuo ainoa vaihde tuntuukin hieman raskaalta, niin huomasin kyllä pian viilettäväni paljon kovempaa ja sulavammin kuin vanhalla 21-vaihteen Nishiki-hybridillä. SL One saa monelta risuja jalkajarrun olemassaolosta ja kyllä minullekin se vuosien jalkajarruttoman pyöräilyn jälkeen tuntuu olevan tottumiskysymys. Toisaalta pidänkin siitä, ettei ohjaimessa ole kuin yksi käsijarru.

Toistaiseksi päänvaivaa ei ole aiheuttanut kuin kaksi asiaa. Ensimmäiseksi pyörässä käytetyt prestaventtiilit tuntuivat alkuun vaikeasti pumpattavilta. Onneksi kuitenkin minusta löytyi Lidlistä ostetusta jalkapumpusta presta-adapteri. Toinen päänvaiva liittyy pyörän ruuvien säätämiseen. Menin löysäilemään ohjainkannttamien ruuveja tutkiakseni, voiko sitä kohdistamisen lisäksi nostaa (Nishiki T-Bar, A-Head, pyörässä alumiinirunko). No eihän sitä voi, ainakaan laakerin välyksen kiristysruuvista. Ohjekirja kuitenkin sitten kertoi, että esimerkiksi tuon laakerin välyksen ruuvi pitää kiristää oikealla momentilla: 2,5 Nm. Tietenkin olin sen kiristänyt takaisin aiemmin sillä perus "tiukalle (muttei kuitenkaan liialla voimalla) niin hyvä tulee" periaatteella. Ilmeisesti 2,5 Nm tarkoittaa kuitenkin hitusen löysempää. Onneksi ilmeisesti etenkään alumiinirungoilla ei vaurioita ihan niin helposti saa aikaan, jos kiristää näppituntumalla tiukemmalle kuin 2,5 Nm.

SL Onen saatavuus Suomessa tuo mieleen oman Sonyn 40D3000 -telkun, joka epävirallisesti ehkä vedettiin pois markkinoilta sen ollessa "liian hyvä" vastus HD-Readynäkin siihen aikaan kauppaan tuleville Full HD -malleilla. SL One nimittäin vaikuttaa olevan hyvin myyty ja suosittu pyörä (ei vähiten laadukkaiden osiensa ja alhaisen hintansa, 499 euroa, takia) ja kuitenkaan sitä harvasta paikasta saa. Ilmeisesti maahantuojakaan ei ko. mallia ota, vaikka se Nishikin sivuiltakin löytyy. Onneksi sain tilattua itselleni oman kappaleen alehintaan toisesta kaupungista.

 

250g metrin varrella.....

 

Mulla on tollanen Konan Cinder Cone -09 MTB, mutta noi alkuperäiset polkimet alkaa tulemaan tiensä päähän. Lonksuntaa ja rahinaa alkaa kuulumaan molemmista, joten taitaa olla aika vaihtaa uusiin ja kestävempiin nuo. Vanhat olivat mallia Wellgo LU-A9.

Saman valmistajan malleja V12 copy ja B-54 ainakin pikaisen googlettelun perusteella kehutaan, eroaako nuo mallit tuosta alkuperäisestä paljoa käytössä? Lähinnä noi piikit näyttää vähän hassuilta, pitääkö noilla polkiessa olla jotkut tietyntyyppiset kengät että ne toimivat hyvin? Mun ajo on lähinnä parin kilsan työmatkaa ja jotain pururadan tapaista välillä, yleensä lenkkarit tai kesällä sandaalitkin jalassa.

 

Nuo taitavat olla erikoispolkimet maastoajoon ja vaativat erikoiskengätkin.

 

Eipä tuo Lidlin halpisjalkapumppu kauaa kestänyt käytössä, kun toinen sylinteri alkoi jo vuotamaan. Eteen tuli siis samantien uuden pumpun osto. Bilteman 19,90 euron lattiapumppua on kehuttu paljon ja UK-Amazonista saisi ilmaisilla toimituksilla Blackburnin (ilmeisesti elinikäisellä takuulla varustettuja) jalkapumppuja. Päädyin kuitenkin alan foorumeilla ylistettyyn Lezyne Micro Floor Drive HPG -malliin, joka vie vähän tilaa, sisältää yksinkertaisen painemittarin, on laadukkaista materiaaleista tehty ja on erityisen toimiva ratkaisu käytössäni oleville Presta-venttiileille. Bonusta on ko. pumpun hifistelystatus. Ebaysta tuo irtosi kuluineen n. 40 euroon.

 

Pelaakos tuo sama pumppu myös schraderin ja dunlopin kanssa vai tarviiko niitä pieniä markettiadaptereita?

 

Ainakin Schraderin kanssa pelaa kuten tuossa linkin tuoteinfossa sanotaan. Ilmeisesti tuo liitin on käännettävää mallia eli se kiinnitetään jommin kummin päin letkuun. Olen ymmärtänyt, että Prestan kanssa tuo on juuri hyvä, koska ko. liitin ruuvautuu venttiiliin ja on näin ilmatiiviimpi/helpompi käyttää.

Risuja tämä Lenzyne on saanut lähinnä tuosta pumpun otepalasta, joka muotonsa ja pienuutensa takia ei ole ehkä maailman ergonomisin -- jotkut suosittelevat käsineitä sen käyttöä varten. Tietenkin ne perinteiset satunnaiset "maanantaikappaleet" ovat totta tämänkin pumpun kohdalla -- taustatyöni aikana niin Blackburnit, Topeak Joe Blowt yms. saivat toisinaan palautetta rikkimenostaan. Toisaalta ehkä juuri Topeak Jow Blown ohella tämä Lenzyne on helposti hypetetyimpiä ja kiitellyimpiä jalkapumppuja -- vaikka miniversio jalkapumpusta onkin.

 

Mille ajonopeudelle fiksipyörän välitys kannattaisi rakentaa? Jos päivittäisen fillarilenkin keskinopeus (monivaihdepyörällä ajaen, ylä- ja alamäkiäkin on) on vaikkapa 19 km/h, niin pitääkö fiksin välitys asettaa 19 km/h kohdalle vaiko alemmaksi tai jopa ylemmäksi?

Tällä hetkellä tarvitsen kaikkia vaihteitani ja niillä (vakiokampikierrosluvulla polkemalla) saavutettava ajonopeus on noin 13...32 km/h. Ykkösellä on pakko mennä jyrkin ylämäki, muuten vauhti stoppaa, ja isoin vaihde puolestaan ei salli alamäessä polkemista. Skaala on minun jaloilleni räätälöity sileällä ja ylämäissä polkemiseen kesäkelillä. Lepään alamäet.

Taitaisi olla pakko väsätä 2-vaihteinen fiksi, mutta en ole vielä keksinyt miten se olisi mahdollinen. Siis säilyttää polkimien kiinteä yhteys takapyörään, ja silti vaihtaa välitystä ylämäkivaihteelle/sileävaihteelle.

Alamäessä varmaan pitää fiksillä jarruttaa, muuten jalat repeävät irti ruumiista. Meinaan, että kun alamäissä vapaarattaalla rullaten huristelen 45 km/h ja jos fiksi on viritetty 19 km/h 100 rpm kohdalle, niin jalat viuhtovat samassa alamäessä 236,84 rpm eli 3,947 kierrosta sekunnissa!

Eipä taida fiksi sopia minulle, koska 13...45 km/h nopeuksia tosiaan käytän päivittäin.

Sähköavusteinen fiksi voisi olla ratkaisu; sähkömoottorin avulla mennään ylämäet ja välitys voidaan suunnitella alamäkiajoa paremmin sietäväksi. 24,5 km/h kohdalla 100 rpm (tässä nopeudessa sähköavustus vielä toimii), jolloin 45 km/h alamäessä koivet viuhtovat 183,67 rpm eli 3,06 Hz ja sähköavustus luonnollisesti on pois käytöstä. Ylämäen 13 km/h tarkoittaisi 53,06 rpm eli 0,884 Hz polkemista, jossain määrin lihasvoimaa tällöinkin voi jaloilla tuottaa, vaikkakin minun tapauksessani minimaalisesti; liian pieni kierrosluku.

.

 

46,6 km/h näkyy mittarin maksimiksi tänään tallentuneen. 50 km/h voi ylittyä jos vaihdan lenkin suuntaa tai reittiä, ja menosuuntaan tulee jyrkempi sekä pidempi alamäki.

Taitaa fiksiharrastus sopia vain velodromille tai pohjan Maalle tai kaupungissa yhden korttelin ympäri kruisailuun. Ei sovi aktiivipolkemiseen mäkiseen Epsooseen. Etenkin kun reisivoimaa on tarjolla vain 100 watin verran. Toki ammattipolkija 1000 watillaan polkee vaikka pilvenpiirtäjän kylkeä taivaaseen asti millä tahansa välityksellä. En ole ikinä polkemalla katkonut ketjua, niin heiveröinen ruipelo olen. Siksipä tarvitsen useita vaihteita.

.

 

Lezynen pumppu saapui hiljattain postissa. Alkutuntuma oli yllättynyt: olin odottanut pienempää jalkapumppua mutten pumppua, joka kädessä pidettynä vertautuu lähes 30-senttisen viivottimen pituuteen ja painoon. Kehut ja ylistykset tästä pumpusta osoittautuivat kuitenkin paikkaansapitäviksi, sillä sillä oli todella kätevä pumpata ilmaa Presta-renkaisiin. Pumpussa on tosiaan käännettävä pää (oletuksena Schraeder-pää) ja muoviosia on minimaalisesti. Pää ruuvautui kiinni Prestaventtiileihin ja toisin kuin Lidlin halpispumpussa, niin vuodoista ei ollut tietoakaan. Pumpun letkussa oleva kätevä ilmanpainemittari toimi hienosti.

Ilmanpaineen pumppaus kahdesta barista noin kuuteen bariin hoitui n. 50-80 pumppausliikkeellä. Lezynen ergonomia oli mielestäni erinomainen, eikä pumppaaminen ollut tippaakaan raskasta. Pumppauksessa tuntui myös pumpun laadukkaat osat: pumpusta ei lähtenyt oikeastaan minkäänlaisia ääniä.

Ei tätä pumppua turhaan hypetetä! Suosittelen. :naminami::naminami::naminami::naminami::naminami:

 

Onneksi ei tartte hifistellä, vaan voi pumpata ilmat niin fillariin kuin rantaleluihin ym ....

Spoiler

Ja fillariretkillä mukana kevyt alumiinipumppu ....

Spoiler

Ja yhteensä nuo alle 25€ :thumbsup:

 

Ykköspyöränä tällä hetkellä On-One 20" Imbred (RS Recon, Avid Juicy, Deore XT, Mavic, Selle). Presta-venttiilit aiheutti täälläkin aluksi harmaita hiuksia, vaikka niiiin luulin systeemit tuntevan. Vanha Specialized on kääntynyt hybridiksi. Lukkopolkimia olen Spessuunkin kaavaillut. Näiden lisäksi löytyy vanhan kunnon Kombi sekä Titania Terässiivestä väsätty single-speed :thumbsup:

Autoa kun ei enää ole, niin pyöriä täytyy olla. Ainakin kaksi. Fixiksi en ole tuota sinkulaa vielä kääntänyt, kun ne hirvittää se verran...

 

Tuli äsken kaivettua mankeli esiin, renkaiden täyttö ja ketjun rasvaus riitti keväthuolloksi ... No voihan se olla että tulee pestyä ja jarruja säädeltyä vielä, mutta hyvin pelas kaksi päällä koelenkillä.

Laitoin vielä tilaukseen Dealextremestä parin ledivaloja, joita jo viime kesäksi tilasin pari paria. Tulee valkonen ja punainen, ovat siis huomiovaloja. Kivasti tulee ne ja 30kpl paristoja alle kympillä.

 

Ensi talveksi saat lamppusi. Minulla kesti 2½ kuukautta viime tilauksen kanssa. Eli jos talvea varten jotain haluaa, DX on hyvä ostopaikka kesäisin (ja talvella kun ostaa niin saa kamat kesäksi).

Jos haluaa kamaa noin viikon viiveellä, eBay on ostopaikka.

Jos haluaa alle viikon viivettä, kotimainen postimyynti/nettimyynti kelpaa.

Jos haluaa 2 tunnin viiveen, pitää ottaa kauramoottori tai ruisleipämoottori alle ja raahata oma ruho lähimpään tarvikemyymälään.

 

Se on tämä p*rkeleen netti, halvinta hintaa tulee etsittyä sairaalloisesti laadun ja palvelun kustannuksella. No molemmat viime kesäiset lamput on vielä kunnossa, oikeastaan noita paristoja eniten tässä kaipailis. Mutta sanoisin että tuollaiset 5 taalan valotkin ( kaksi kirkasta lediä, 3-toiminen ja pehmeään kumikuoreen laitettuna ehkä jopa hieman kestäväkin) voivat olla arvokkaat käytössä... muistakaa laittaa valotkin kuntoon kevätfiksissä!

Likan kypärässä on suorastaan nerokas keksintö; takana olevassa kiristyspyörylässä on kirkas muovikansi ja sen alla pienen pieni piirilevy jossa on punainen ledi. Samoin kuin noissa tilaamissani valoissa, sen saa vilkkumaan tai palamaan yhtä jaksoisesti. Se käyttää pieniä AG3-paristoja joita nyt on tulossa parikymmentä, ovat ainakin halpoja ja parilla kymmenellä tuo kypärä selviää vaihtoikään asti.

 

Sattuuko kenenkään nurkista löytymään legendaarista Tunturi Dominatoria? Olen metsästänyt kyseistä fillaria jo parin vuoden ajan mutta tuloksetta.

 

Löytyykö Plazan pyöräilijöistä fatbiken eli ns. läskipyörän omistajia? Vaikka allekirjoittanut viettääkin aktiivista elämäntyyliä, niin harrastuksia leffojen ja kuntosalin lisäksi löytyy minimaalisesti. Päätinkin tuoda lisäväriä elämään ennakkotilatessani Verkkikseltä Silverback Scoop Singlen. Aloitin etsinnän alle 500 euron malleista, mutta taustatyö ja keskustelu aiheesta loivat pian sen kuvan, että vähintään n. 1000 euroa näihin joutuu sijoittamaan, mikäli hakee ympärivuotiseen harrastekäyttöön tulevaa maastopyörää. Verkkiksen Scoopit ja XXL:n Whitet edustavat hinta-laatusuhteeltaan parasta sellaiselle, joka ei halua mennä pyöräliikkeisiin maksamaan n. 1500 eurosta alkavia hintalappuja. Mallissa johon päädyin miellytti hintaluokkaan nähden erityisen hyvät osat (näin taustatyötä tehneen untuvikon silmin) sekä miellyttävä ulkonäkö.

Scoop Single tulee alustavan suunnitelman mukaan marraskuussa ja olen käyttänyt tätä jäljellä olevaa aikaa lisävarusteiden maltilliseen keräämiseen (muun muassa lukko, juomapullo ja -teline, reppu, valot, kypärä, lokasuojat, polkimet, pumppu, tarvittavat työkalut jne.). Halpa harrastushan tämä pyöräily ei ole (vaikka kuinka ostelisi vain alennusmyynneistä ja hinta-laatusuhteen mukaan) ja lisäksi tässä hirvittää sekin, kun Oulu vaikuttaa olevan pyörävarkaiden paratiisi. Olen tosin asennoitunut siihen, että läskipyörää säilytän kahden lukitun oven takana olevassa kellaripyörävarastossa lukittuna sekä pyöristä että rungosta seinään ja että pyöräilyreissuilla en jätä sitä hetkeksikään pois näkökentästä. Onhan tässä tietenkin laajempi kotivakuutuskin suojaamassa.

 

Pätevän tuntuinen vehje, komponentit ovat kauttaaltaan hyvät eikä mitään heikkoja lenkkejä tuossa näe. Toivottavasti olet hommannut tuohon kunnon polkimet (tyyliin Race Face Chester / Superstar Nano X yms miljoona muuta vaihtoehtoa) eikä mitään marketin saippuapaloja. Jos meinaa poluilla joskus enemmänkin ajella niin hissitolppa on hyvä (ja kallis) päivitys.

Lukon roudaaminen on ahterista, joten jos sahaa vakituiseen kahden paikan väliä niin homma kumpaankin päähän oma lukko.

Itse ajelen maastossa täysjoustopyörällä (Santa Cruzin pyörä) . Mahtavaa hommaa. Kokemusta läskeistäkin löytyy, ovat melkoisen hupaisia pelejä. Rengaspaineiden kanssa saa kyllä pelata, mikä sopii poluille (alhaiset paineet) onkin sitten jäätävän itseohjautuva ja raskas kadulla. Katupaineet taas (1 bar ja yli) onkon sitten taas todella epämukava metsässä.

 

Nimenomaan Superstar Nano X:t tilasin poljintaustatyön päätteeksi. Superstarilla oli alet menossa (luonnollisesti heti perään tuli hitusen kovemmat alet), joten mukaan lähti myös satula ja El Plastique -polkimet (olen ymmärtänyt, että talvikäyttöön tuollaiset muovisemmat voisivat olla jalkaystävällisemmät mitä tulee kylmyyden puruvoimaan).

Sehän noissa flättipolkimissa on aiheuttanut päänvaivaa, että mitä jalkineita niiden kanssa käyttää. Pohjan pitäisi olla paksu, tasainen ja suht. jäykkä, että jalka pysyy pysyy polkimella ja osuu piikkeihin -- niin etteivät sitten toisaalta ne piikit tee kenkien pohjasta hakkelusta. Toisaalta, kun läskipyörän idea on se, että ajetaan sellaisessakin maastossa, mihin normaalisti ei pyörällä edes uneksisi menevän (lumihanki, hiekka, suoalueet jne.), niin pyöräilykenkien pitäisi olla goretex vaelluskenkien tyyppiset. Pyöräilijät toki suosittelevat ultra kalliita -pyöräilysaappaita (jotka eivät liene maastoon ja siinä jalan liikkumiseen yhtä hyvät kuin varsinaiset maastojalkineet) tai supersuosittuja, skeittikenkätyyppisiä Five Tenejä (jotka sitten eivät pidä ollenkaan vettä), mutta itse päädyin lopulta valitsemaan Salomonin GTX-osastosta pohjaltaan mahdollisimman tasaiset maastojuoksukengät (ei siis mitään Speedcrosseja kuitenkaan korkeine pohjakuvioineen). Noilla ajattelin pärjätä kesä/syksy/kevät -osaston ja talvipakkasille hommaan joko samantyyppiset varrelliset jalkineet (XXL:ssä noita saa hyvään hintaan kun jaksaa odottaa tarjousta) tai sitten menen jollain vanhoilla talvisaappailla.

Ihan näin alkuun ajattelin selvitä yhdellä Abus Bordo -taittolukolla (tilasin tavallista pidemmän, jotta menee varmasti läskipyörään kiinni) ja Abus Cobra -vaijerilla (sekin 200cm). Koitan alkuun onnistuuko se, että pyörä olisi lukittuna vain pyörävarastossa ja reissussa aina muutaman metrin päässä -- jolloin lukkoja ei tarvisi edes raahata mukana.

Tuohan on tosiaan ihan oma tieteensä ja tilasin sitä varten Topeakilta ns. high volume -pumpun (JoeBlow Dualie), jolla saa matalatkin paineet tarkasti. Lezyneltä löytyy ennestää todella pieni mittarilla varustettu high pressure -pumppu, joka saa kelvata pyöräreppupumppuna.