Muutama viikko sitten ajattelin, että koskakohan Jeff Hardy tulee takaisin ja nyttehä se tuli :thumbsup: Saas nähä mite käy Litan suhteen Kyllä tä on laatuviihettä^^
En muista kumminpäin oli, varmaan sinä muistat oikein. Ja varmasti onkin Hoidellut Mutta kyllä oli hyvä juttu kun Hardyn veljekset ovat takaisin kuvioissa, jossain vaiheessa varmaan vielä samassa tiimissä.
Lita deittaili Mattin kanssa. Lita hoiteli myös Edgeä. Sen takia WWE:ssä oli yhdessä vaiheessa aika intensiivinen juonikuvio näiden ympärillä.
Kohta ois taas aika. Toivottavasti suomiversiossa nähdään Jeffi tänään RAW:ssa. Kaverikin odottaa innolla, kun viime viikon jaksoa ei nähnyt. :naminami:
Voipi olla aika hiljaista niiden Kurt+Vince kahvitteluiden kanssa. http://www.tnawrestling.com/news/fullnews2.php?all=851
Jaksaisiko joku kertoa D-Generation X:n alkutaipaleesta, jäsenistä jne. Luulin, että tämä on joku uusi juttu, mutta selvisi, että DX:llä on takana jonkinsortin historia. Olisin erittäin kiitollinen, jos joku joka tietää valaisisi
Sattuiko kukaan katsomaan viime torstaista dokkaria painimaailmasta? http://www.imdb.com/title/tt0218043/ Minusta tuo oli todella hyvä ja mielenkiintoinen dokkari. Erityisesti oli kiinnostava huomata, että painimaailman huipulta löytyy tyyppejä laidasta laitaan. Jake the Snakella oli todella huonot taustat ja tyyppi oli koukussa crackiin, ja toisaalta Mick Foley on ihan järkyttävän normaali, ja oikeastaan tosi pehmo ja hellä tyyppi. Terry Funkia taas oli kiva seurata siinä mielessä, että tyyppi vielä seniori-päivinään hyppelee taaksepäin voltilla vastustajan päälle jne. Ei tuo silti täydellinen painidokkari ollut. Esim. Hulk Hogania ja kuvassa vilahtanutta Triple H:ta ei haastateltu, eikä myöskään käsitelty sitä mistä showpainia morkataan aina: "huonosti näyttelevät lihaskimput feikkaavat iskut". Toisaalta, eipä tämän dokkarin tarkoitus tainnut ollakaan luoda yleiskatsaus painimaailmaan, vaan pikemmin paljastaa ihmiskohtaloita sen takaa.
Ensimmäistä 20 minuutia lukuunottamatta tuli katsottua. Kiinnostava oli! :thumbsup: Melkein järkytyin miten dokkari esitti Mick Foleyn vaimon ja itkevät lapset äijän saadessa turpaan kehässä naama veressä. Ihan käsittämätöntä että alle 10-vuotiaita lapsia saa raahata kehän laidalle! :hitme: Onko McMahoneilla niin paljon valtaa etteivät kukkahattutädit pysty vaatimaan mitään "Show sisältää voimakkaita kohtauksia eikä sovi alle 15-vuotiaille"-juttuja?
Käsittääkseni showt ovat telkkarissa esitettynä jonkinlaiset "ei suositella alle 14-vuotiaille" -leiman alla. Toisaalta pikainen katsominen tapahtumien yleisöön kertoo, ettei ainakaan paikan päällä tuollaisia ikärajoituksia noudateta. Itseasiassa käsittääkseni merkittävä osa puljun tuotoista tulee siitä, kun 10-vuotiaat naskalit ostatuttavat vanhemmillaan kasapäin reymysteerion ja johnsiinan fanituotteita - tyypillistä jenkkien kaksinaismoralismia, siis. Ja vanhemmat tietysti ajattelevat, ettei lapsille aiheudu pysyviä vammoja niin kauan kuin diivat pitävät nänninsä piilossa - sehän tunnetusti aiheuttaa aivovamman ja mahdollisesti myös välittömän sokeutumisen. Toisaalta ainakin viime vuonna Hartwall areenan visiitillä myös kotimainen yleisö koostui merkittävältä osin n. 140cm sotureista... /JF
Katsoin kyllä ja erittäin hyvä oli. Hauska, viihdyttävä ja jopa koskettava. Ottaen huomioon kuinka hc-jätkän maineessa joku Foley on, niin varsin leppoisa mies. Tuota dokkaria voi kyllä suositella jokaiselle, myös heille joilla on negatiivinen ennakkokäsite showpainin maailmasta. Myös toinen aihetta käsittelevä dokkari Hitman Hart: Wrestling With Shadows on erinomainen katsaus: http://imdb.com/title/tt0179218/
Minä (23v) jaksan myös katsoa. Tämä on nimenomaan sitä "aivot narikkaan" viihdettä, ja jos ajattelee koko ajan, että iskut ovat feikkejä, muskelimiehet Steroidi Simoja ja huonoja näyttelijöitä, ja matsit ennaltasovittuja, niin totta kai showpaini tuntuu aivan järjettömältä. Toisaalta, sama fiilis mulla oli nuorempana elokuvista yleensä, kun näin dokkarin Indiana Jones and the Last Crusade -leffasta, jossa näytettiin kuinka stunt-mies teki temput Harrisonin sijasta -- kuinka sitä voi eläytyä esim. toimintaleffaan, jos tietää, että toimintakohtauksissa on monesti stunt-mies näyttelijän sijaan vaarassa. Onhan tässä myös sekin, että WWE-painia pitää seurata jatkuvasti ja ottaa selvää hieman taustoista, koska yksi hienoimmista jutuista siinä on nimenomaan ne juonenkäänteet (vähän sama homma kuin Kauniissa ja Rohkeissa: toki sitä voi alkaa seuraamaan, mutta ns. herkullinen olo tulee vasta, kun tietää kuinka monesti esim. Brooke ja Ridge on ollut naimisissa yms. ).
Minä en ajattele asiaa näin. Koen koko homman suunnitelluksi (käsikirjoitetuksi) showksi. Teatteri on ihan samalaista harjoiteltua ja suunniteltua viihdyttämistä eikä kukaan pidä sitä järjettömänä. Kaikkein hauskinta on seurata kuinka WWE pystyy manipuloimaan faneja ja tekemään healistä facen tai toisinpäin muutamassa viikossa. Iskut ovat freikkejä mutta kehästä lennetään fysiikan lakien mukaan. Täytyy ihailla miten nämä ammattilaiset osaavat olla satuttamatta itseään.