Alejandro Amenábarin Regression (2015) perustuu tositapahtumiin: Yhdysvaltoja 1980–1990-luvulla piinanneeseen saatananpalvontavillitykseen. Päärooleissa nähdään Ethan Hawke, Emma Watson, David Thewlis ja David Dencik. Minnesotalainen rikosetsivä Bruce Denner (Ethan Hawke) alkaa tutkia tapausta, jossa 17-vuotias tytär Angela (Emma Watson) syyttää isäänsä John Grayta (David Dencik) raiskauksesta. Isä myöntää syyllisyytensä, vaikka ei kykenekään muistamaan tapahtumia. Apuun haetaan psykologian professori Kenneth Raines (David Thewlis), ja tämä hypnotisoi isän. Paljastuu yhä hyytävämpiä yksityiskohtia: poliisi oli mukana raiskaamassa Angelaa, paikalla oli lauma naamioituneita saatananpalvojia, tapahtumista otettiin valokuvia, Spoiler riitissä murhattiin ja syötiin pikkuvauva ja niin edelleen. Ikinä ei löydy mitään todisteita — vain yhä hurjempia kertomuksia ja syytöksiä. Etsivä Denner uskoo kertomuksiin ja näkee niistä painajaisia. Angela kertoo, että Denner on hengenvaarassa, koska paikkakunnan saatananpalvojat pitävät kaikkia silmällä ja tappavat ne, jotka koettavat paljastaa heidän toimensa. Sitten seuraa suuri antikliimaksi: Denner tajuaa, että kaikki onkin valhetta ja joukkohysteriaa, joka ruokkii itse itseään. Angelan syytökset olivat täysin perusteettomia ja vilpillisiä, mutta niiden pohjalta professori Rainesin ”regressiohypnoosi” synnytti valemuistoja, jotka vääristivät ihmisten todellisuudentajua yhä voimakkaammin, kun he alkoivat uskoa niihin. Kiinnostavasta aiheesta on luotu jotensakin epäonnistunut elokuva, joka kompastuu nimenomaan antikliimaksiinsa, siihen kuinka totuus paljastuu. Katsoja on odottanut, että poliisi löytää lopulta todisteita saatananpalvojien toimista, mutta sitten osoittautuu, että kaikki olikin vain unta kuin Avaruuden piruissa. Yleisesti ottaen on hyödyllistä nähdä, kuinka valheet ja kuvitelmat voivat pitää itseään yllä varsinkin oppimattomien ja herkkäuskoisten maalaisten keskuudessa ja tuhota ihmisten työuran ja maineen eikä siihen tarvita edes internetiä. Vaikka Regression on sekä historiallinen että opettavainen elokuva, sen dramaturginen rakenne on ongelmallinen. Tarina ei silti ole tylsä, ja hienovarainen jännittävyys säilyy kohtalaisen pitkään. Päähenkilöt jäävät kuitenkin etäisiksi, ja varsinkin Hawken roolityö on jotenkin puiseva. 2/5 Muutama kuvanäyte Svensk Filmindustrin blu-raysta (BD-25), jossa ei ole mitään lisämateriaalia saati Atmos-ääntä. Spoiler