tämmönen kysymys on askarruttanut mua jo pitkän aikaa, että jos stereovahvistimissa lukee -35 db niin jos sitä haluaa laittaa kovemmalle niin luku menee -25db. niin miksi pittää melkein kaikissa stereovahvistimissa olla tämmönen pieniä aivoja sekottava asia:hitme:
Sama homma on viritinvahvistimissa. Äänentaso lähtee -80dB ja maksimi on joku +15dB. -80dB asetuksella ääni kuuluu vielä jollain 10-15dB voimakkuuudella ja +15dB:ssä oikea äänenpaine onkin 105-110dB. Mitä väliä sillä oikeasti on mitä näytössä lukee, laittaa volumea vain lisää niin paljon kuin tarvitsee.
Kyseinen luku on esivahvistimen vaimennuksen säätö. Referenssitaso, vertailutaso, on 0dB. Ilman esiastetta vahvistin työntäisi aina tällä tasolla ääntä ulos. Esiasteella säädetään signaaliin ennen pääteastetta sopiva vaimennus, jotta korvat eivät aivan halkeaisi. Volumenuppi sääteleekin yleisimmin vaimennusta eikä vahvistusta. Aivan looginen toiminta ja toisaalta kuten hifisteri sanoikin; mitä väliä?
Valtaosassa ns. oikeita hifivahvistimia näytetään, että montako desibeliä esivahvistimesta päätevahvistimeen vietävää signaalia vaimennetaan (-dB) tai joskus harvoin jopa korostetaan (+dB) halutun äänenvoimakkuuden saamiseksi. Tämän on ns. suhteellinen (Relative) näyttötapa, hifilaitteissa erittäin yleinen. Esim. Off, -81...+18 dB. Joskus vaimennusta saa laitettua jopa enemmänkin kuin 100 dB, jolloin säätövara varmasti riittää herkimmillekin kaiuttimille. Plussan puolella ei normaalisti juurikaan liikuta, mutta heikkosignaalisen LP-soittimen tms. kanssa sekin saattaa olla joskus tarpeen. Mutta jonkun toisen äänilähteen tai äänitteen kanssa saattaa - vahvistimen asetuksista/kalibroinnista riippuen - jo ennenkin nollakohtaa tulla käytännön maksimi eteen. Jonka jälkeen siis lähinnä vain särö ja kompressio lisääntyvät. Eli noihin volumelukemiin ei kannata liikaa takertua. Asia on tietenkin tismalleen sama, olipa sitten kyseessä stereovahvistin tai monikanavainen. Osassa taas on ns. absoluuttinen (Absolute) näyttö, varsinkin huokeimmissa laitteissa. Tällöin nolla on minimiasento ja sen jälkeen tulee vain positiivisia lukemia. Eli mitä suurempi numero, sitä kovempi ääni. Esim. Off, 1...99, Max (= 100) tai varsinkin halpiksissa pienemmällä skaalalla tyyliin 0...30. Joissakin laitteissa voi käyttäjä valita, että kumpi noista on itselle se mieluisampi. Esim. omassa Onkyossani valinnaisen absoluuttisen asteikon lukemia 1, 32 ja 80, 99 ja Max vastaavat hifilaitteissa tyypillisemmän suhteellisen asteikon lukemat -81 dB, -50 dB, 0 dB, +17 dB ja +18 dB. Itse käytän jälkimmäistä tapaa. Nuo lukemat vertautuvat noin tietenkin vain saman laitteen kohdalla, jossa on samat desibelit kanavakohtaisissa kaiutinasetuksissa sekä input-kohtaisessa volumentasauksessa. Sekä tietenkin samantehoiset päätteet, joita siis tarvitsee vaimentaa sama määrä jonkun tietyn äänenvoimakkuuden saamiseksi. Sillä useimmitenhan ei haluta kuunnella aivan niin kovaa, kuin täysillä paahtavat päätevahvistimet mahdollistavat.
Jos kaiuttimen todellinen herkkyys olisi vertailukelpoisella tavalla mitattuna vaikkapa 80 dB/1 W/1 m (pieni, tavallista epäherkempi jalustakaiutin) ja vahvistimen maksimiteho kivasti tasan 100 W, niin teoriassa: - 100 W:lla saataisiin 100 dB (Volume: tässä '0 dB', tosielämässä voisi olla jotain muutakin) - 10 W:lla saataisiin 90 dB (Volume: -10 dB) - 1 W:lla saataisiin 80 dB (Volume: -20 dB) - 0,1 W:lla saataisiin 70 dB (Volume: -30 dB) - 0,01 W:lla saataisiin 60 dB (Volume: -40 dB) - 1 mW:lla saataisiin 50 dB (Volume: -50 dB) - 0,1 mW:lla saataisiin 40 dB (Volume: -60 dB) - 0,01 mW:lla saataisiin 30 dB (Volume: -70 dB) - 0,001 mW:lla saataisiin 20 dB (Volume: -80 dB) Jos jonkun toisen kaiuttimen todellinen herkkyys olisi vertailukelpoisella tavalla mitattuna vaikkapa 100 dB/1 W/1 m (suuri, tavallista herkempi lattiakaiutin) ja vahvistimen maksimiteho taas kivasti tasan 100 W, niin teoriassa: - 100 W:lla saataisiin 120 dB (Volume: tässä '0 dB', tosielämässä voisi olla jotain muutakin) - 10 W:lla saataisiin 110 dB (Volume: -10 dB) - 1 W:lla saataisiin 100 dB (Volume: -20 dB) - 0,1 W:lla saataisiin 90 dB (Volume: -30 dB) - 0,01 W:lla saataisiin 80 dB (Volume: -40 dB) - 1 mW:lla saataisiin 70 dB (Volume: -50 dB) - 0,1 mW:lla saataisiin 60 dB (Volume: -60 dB) - 0,01 mW:lla saataisiin 50 dB (Volume: -70 dB) - 0,001 mW:lla saataisiin 40 dB (Volume: -80 dB) Eli todelliselta herkkyydeltään 20 dB herkemmät kaiuttimet soivat samalla vahvistinteholla 20 dB kovempaa. Nuo ovat toki jo varsin ääripäistä haetut, mutta molemmat mahdollisia lukemia kuitenkin. Jätetään tästä nyt impedanssit sun muut pois monimutkaistamasta. Käytännössä pieni kaiutin ei tietenkään bassoista pidä ja saapa useimmat isommatkin varsin äkkiä ongelmiin, jos myös alabassoilla suuria äänenpaineita tavoittelee. Tosielämässä myös akustiikka, kuuntelutilan koko, kuunteluetäisyys yms. jutut vaikuttavat suuresti. En tiedä miten tarkkaan vahvistimien volumet toimivat, mutta eivätköhän ainakin likimain oikein näytä, siis suhteellisista eroista puhuttaessa.