Työelämä on nykyaikana niin uuvuttavaa etteivät vanhemmat jaksa työpäivän jälkeen leikkiä kokki kolmosta tuoreiden raaka-aineiden kanssa. Ja pakkohan molempien vanhempien on töissä raataa että saadaan jättimäinen asuntolaina maksettua alle 30 vuodessa...
Sinulla sitten varmaan on hallussasi jokin taikasauva jolla taiotaan mukava kevyt duunipaikka 5000 euroa/kk palkalla ja ostetaan sikahalpa talo jossa ei olekaan hometta. Yleisesti ottaen ihmisillä ei moista taikasauvaa ole joten valinnanvara on niukkaa.
Minulla on, mutta tiedän toki että kovin monella ei. Silti, se miten paljon työn vuoksi on valmis väsyttämään itseään ja kuinka paljon voi tinkiä elektroniikasta, autosta, asumisneliöistä vs. lasten henkinen hyvinvointi, on todellakin vanhempien valinta. Ongelma on se että halutaan kaikki, eikä se mihin on varaa. Suomalaisilla on varaa ellei erehdy kadehtimaan naapureita. Kulttuuria tarjoaa kirjasto ja kansalaisopistot aika sopuhintaan, ja käytännön ilmaisia harrastuksia riittää pilvin pimein. Mutta jos haluaa vapaa-ajan ja lasten kustannuksella työntää 12-15h päiviä jotta talossa on tilaa pelata jalkapalloa ja telkassa on tuumia 60 niin tottakai joku muu kärsii. Silti, yksilön valinnasta on kyse.
Ei siihen mitään kokkki kolmosta tarvita. Helppoja perusruokia tekee tuoreista raaka-aineista yhtä nopeasti kuin eineksistäkin.
Tähän pitää tarttua sen verran, että itse tiedän perheitä, joissa raadetaan pitkää päivää, jotta saadaan edes se vuokra tai pienen omakotitalon laina maksettua. On olemassa sellaisia ammatteja, joissa palkka on aivan surkea, ja joskus käy myös niin, että jos toinen vanhemmista ei syystä tai toisesta voi tehdä töitä, niin asiat menevät todella ikäviksi. Sitten pitäisi vielä maksaa laskut ja hankkia lapsille vaatteet ja ruoka. Silloin on hyvä, jos on edes 20-tuumainen vanha putkitöllö. Kun käy vähän aikaa vähäosaisten parissa ja auttamassa heitä, niin huomaa, että ei se eläminen kaikilla ole mitään ruusuilla tanssimista tässäkään maassa. Ei siis kannata sanoa, että se olisi automaattisesti vanhempien valinta. Mutta olet toki oikeassa tuossa ruoka-asiassa. Kouluruoka on vain yksi ruoka päivässä. Mutta se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, että lapset saisivat kotona aina hyvää ruokaa. Jos työpäivä kestää vaikka viiteen, niin vaikka miten olisi kotona hyvät ruoat lapselle tehty valmiiksi, jotta voi syödä koulun jälkeen, niin ei se lasten kanssa aina ole niin itsestään selvää, että he söisivät sitä. Ja se on ihan tutkimusten avulla selvitetty, että kouluruokailu vaikuttaa lapsen terveyteen nuorena ja vanhempana. Kouluruoka on kuitenkin se tärkein ruoka päivässä ja antaa suurimman energiamäärän silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Tietenkin pitää olla hyvillään siitä, että Suomessa kouluruoka on kuitenkin ilmaista. Monissa maissa se ei ole ja sitten syödäänkin vähän mitä sattuu. Varsinkin, jos koulun lähellä on jokin pikaruokala, josta saa helposti "hyvää" ruokaa. Sitten asiaa voidaan vielä ajatella siltä kannalta että kouluruoka on vain yksi viidestä ateriasta. Yleensä kai syödään aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Eli siinä olisi neljä. En nyt keksi mikä se viides olisi normaalisti. Prosentuaalisesti energiamäärältään tuo voitaneen jakaa seuraavasti: aamu- ja iltapala yhteensä 33%, lounas 33% ja päivällinen 33%. Näin ollen yksi kolmasosa ruoasta ikävuosina 7-19 saadaan koulusta. Kyllä sillä silloin on iso merkitys.
Olen pääpiiretissään samaa mieltä. Järkevä elää varojensa mukaan eikä velaksi, ja jos ottaa velkaa niin ei enempää kuin mistä pystyy suoriutumaan ilman ongelmia. Onko pakko olla hieno omakotitalo kalliilla alueella? Vastaus on yksiselitteisesti ei. Onko pakko ostaa ihan uusi auto? Ei, vanha käytettykin riittää liikkumiseen. Hyvin kun sen valitsee voi uuden tojotan osamaksulla "omistava" naapuri olla jopa kateellinen. Onko pakko olla kallis uusi iso tv, vai riittääkö se 32" tarjousmalli? Pitääkö olla merkkivaatteet vai riittääkö joku tarjoustalon tarjonta? Ostatko ruoat stockalta vai lidlistä? jne jne. (Dr Phil taisi myös käsitellä tätä asiaa joskus.) Ongelmana taitaa todellakin monien kohdalla olla se että yritetään väkisin antaa ulospäin vaikutelma että mulla menee hyvin, eikä ajatella asioita sen pidemmälle. Sitten tehdään vaikka kahta työtä koko päivä että rahat riittää ja ollaan väsyneitä tai otetaan velkaa jota ei sitten pystytäkään maksamaan miljoonaan vuoteen... Se on ihan jokaisen oma valinta, miten elämänsä haluaa pilata. Lapsiakaan ei ole pakko tehdä jos tuntuu että taloudellinen tai muu elämän tilanne ei sitä kestä.
Suomi on jälleen pärjännyt. Tällä kertaa Monocle-lehti on kaupunkivertailussa valinnut Helsingin maailman parhaimmaksi paikaksi asua. Onnea voittajille .
Juuri tällaiseen tulokseen voi päättyä vain sillä tavalla ettei ole ikinä asunut Helsingissä. Ja ilmeisesti näin on myös tämänkin listan arvostelijoiden kohdalla. Itse näin 3 viikkoa sitten Helsinkiin muuttaneena tyly arvio: elämäni hirvein asuinalue.
Mihinköhän päin Helsinkiä olet muuttanut ja miksi alue on niin hirveä? Tuskin minäkään viihtyisin jossain Jakomäessä sekuntiakaan mutta en minä sinne koskaan menekään. Muutakin (parempaa) Helsinkiä on yllin kyllin.
Veikkaan että Suomesta ei tässä vertailussa ole ollut mukana muita alueita kuin Helsinki. Muualla Suomessa voi olla vieläkin parempi asua.
Missä muualla muka? Ei, en asu Helsingissä mutta Helsingin rajalle on vain noin 2km matkaa. Eikä täällä ole oikeastaan mitään, paitsi tuulipukukansaa ja lähinnä räkälä-tasoisia baareja joissa on kännistä tuulipukukansaa. Ja niinpä vietänkin suurehkon osan vapaa-ajastani Helsingin keskustan alueella, suunnilleen Punavuori-Kamppi-Kallio kolmiossa, jonkin verran myös Töölössä... enkä keksi tuolta alueelta mitään erityistä vikaa paitsi sen että en asu siellä ja sieltä ei saa halvalla omakotitaloa, jos mitenkään... En kyllä asu omakotitalossa nytkään mutta sellaisen jossain vaiheessa haluaisin, mielellään tuolta keskustasta.
Niin, joskus tulee itsekkin tuijotettua vain niitä pikku ongelmia huomaamatta kuinka hyvin oikeastaan isommat asiat Suomessa ovat.
No ensinnäkin 2 isoa asiaa mitkä mättää pahasti Helsingissä: Asuminen ja liikkuminen. Yrittäkääpä ihan huvikseen hommata vuokrakämppä Helsingistä järkevään hintaan niin että siihen kuuluu esimerkiksi mukana sellainen ihan normaali muualla Suomessa kuuluva ominaisuus kuin parkkipaikka autolle. Ja toki ilman mitään naurettavia vaatimuksia 2 vuoden määräaikaisista vuokrasopimuksista. Ja sitten toki sen kämpän pitäisi olla riittävän lähellä työpaikkaa jotta joka viikko ei tarvitsisi sitä 10 tuntia turhaa autossa istua. Ja onhan siellä keskustassa toki niitä ihania baareja jossa on fiksuja ja ajattelevia ihmisiä (aivan vitun typeriä ja kaikesta reaalielämästä pihalla olevia muuten näin ensituntumalta). Mutta kun omalla kohdalla prioriteetit menee vähän eri tasolla. Ei sillä baarissa istumisella ole mitään merkitystä kun sitä tulee harrastettua sen 6 tuntia viikossa ja se on tosi vähän mitä asumiseen ja liikenteeseen tulee käytettyä aikaa. Eikä täällä ole oikeasti mikään lähellä. Kaikki on ihan hirveän kaukana ja jokainen reissu pitää suunnitella etukäteen. Hätäratkaisuna vuokrasin opiskelijakämpän Otaniemestä nappisilmäteekkarilta kesän ajaksi. Vuokrasopimus loppuu elokuussa mutta töitä olisi täällä vielä ainakin vuoden. Saa nähdä vaihdanko töitä kun elokuu tulee, luultavasti. En väitä että etteiko Helsingissä voisi asua sivistyneestikin, on varmasti hienoja ja toimiviakin asuinalueita. Mutta ne ovat vain harvojen ulottuvilla eikä niiden perusteella pitäisi mitään yleiskuvaa muodostaa. Niin joo unohtui tärkein. Olutuoppi keskustassa 7.5 euroa... HUH HUH! Vitosellahan näitä saa muualta.
Tampereella saa ydinkeskustassa useammastakin mestasta alle kolmeen euroon (tosin saattaa saada samalla reissulla myös luodista). Mutta baarista tilatun hanaoluen hintaa huomioimatta: Kyllä jo pelkästään asumiskustannusten, sairaalajonojen ym. julkisten palveluiden sulavamman toiminnan, keskeisemmän sijainnin ja Timo Jutilan takia väittäisin Tampereen pätkivän Helsingin ihan mennen tullen. Lentokenttäkin löytyy sopivasti Pirkkalasta ja eipä tule mieleen tarvetta jonka vuoksi Tampereelta olisi joutunut Helsinkiin lähtemään.
Asia mikä EI mätä Helsingissä on liikkuminen. Kaupungissa on aivan loistava julkinen liikenne. Vuokra-asuntomarkkinat taitavat olla heikommassa jamassa. (Tosin siinä on tuurillakin tekemisensä; itse onnistuin aikanaan vuokraamaan 3 etsimispäivänä kaksion 10 minuutin kävelymatkan päästä paikallisjuna-asemasta mistä taas oli vajaa vartti junalla keskustaan.) Mitä kaljan hintaan tulee, niin ehkei sitä halvalla saa Stokmannin kulmalta, mutta ihan keskustan pintaan löytyy niitä 3-4 euron paikkojakin mitä jotkut kutsuvat pittoreskeiksi olutkulttuurin esitaistelijoiksi, minä räkälöiksi. Makuasioita. Minun paikkani Helsinki ei ollut enkä siellä enää asu, mutta sen lyhyen ajan mukan mitä siellä vietin, pidän sitä mukavana kesäkaupunkina. Talviaikana kaikki paikat tuppaavat nuupahtamaan ehkä pohjoisen talviurheilupaikkoja lukuunottamatta. Eiköhän se viihtyminen lähde aina ensisijaisesti omasta asennoitumisesta.
No näinhän se varmasti on jos sattuu asumaan niitten julkisten liikennevälineitten äärellä ja voi käyttää niitä. Itse en voi käyttää niitä koska työauto pitää olla aina alla koska tavaroita on parisen sataa kiloa koko ajan mukana. Ja silloin liikkuminen on yhtä helvettiä. Ja taksin toiminnasta Helsingissä en viitsi puhua mitään kun tulisi liian rumaa sanomista.
No työauto, sen parkkkeeraus työpaikan lähimaastossa ja sen työkalut kuuluvat työnantajan päänsärkyihin . Tekijän päänsärky on matkat työmaan ja kodin välillä. Helsingissä ja ympäristössä ajeleminen vaatii vähän totuttelua, mutta ei se mikään suurkaupunki ole. Ihan kaikkina kellonaikoina ei kehäteille kannata tunkea. Sinulla on ilmeisesti ollut todella huono tuuri tai sitten jokin muu mättää, minun taksikokemuksenikin ovat Helsingissä ihan myönteisiä. Se on kyllä totta, että koskaan ei mikään paikkakunta tai kaupunki täydellinen suhteessa omiin senhetkisiin toiveisiin vaan pitää pikkuisen hakea niitä hyviä puolia ja vähän opetella paikallisia tapoja ja mahdollisuuksia.
Niin, työkaluthan pitää kuljettaa yöksi kotiin koska niitä ei voi jättää työmaalle koska ne varastettaisiin sieltä. Viime vuonna meidän firmalta lähti tavaraa 40 000 euron edestä työmaalta. Varmaan turha tähän väliin mainita että missään muussa kaupungissa niitä kamoja ei tarvitse rahdata mukana.