The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (TV1)

Itse asiassa käsikirjoittajista ja ohjaajista ei kovin montaa samaa nimeä löydy.

 

Jep. Tuottajaportaasta sitten enemmän, mutta toki Tomppa ja kumppanit varmasti ovat jättäneetä kirjoittajille ja ohjaajille ihan kohtuullisesti vapautta, koska se nimenomaan oli Taistelutovereissakin yksi vahvuuksista (eri jaksot oli ohjattu vähän eri tyyleillä).

 

Ainakaan näyttelijäkaarti ei ole oikein nimekästä, mikä saattanee vaikuttaa.

Pakkohan näitä on verrata kun kuitenkin toisaalta vähän tahtomattakin ratsastetaan BoB:n maineella. Reiluahan se on sanoa ettei ole samaa tasoa.

 

Toinenkin jakso toimi varsin mainiosti. Todella hienoa katseltavaa sarja on teknisvisuaalisesti ja kerronta on miellyttävää. HBO:n sarjaksi hyvinkin laadukasta, tähän vaikuttaa tietysti se ettei tässä keskitytä täysin mauttomiin ja epärealistisiin käänteisiin, vaan tositapahtumiin tyylilajin ollessa realismi. Näyttelijät ovat sopivasti tuntemattomia (toki luottokivikasvo William Sadler miellytti värväyksenä tähän) mikä luo onnistuneesti tunnelmaa, ja hämäräkuvauskin antoi häiritsevän mausteensa taisteluiden olosuhteisiin.

Ei tämä toistaiseksi häviä BoB:lle. Ilmeisesti porukalla hankalaa kun hahmoihin ei pääsekään niin helposti käsiksi (kiva muutos BoB:sta) ja jaksotkin on rakennettu hieman eri tavalla. Juurikin tämä kaikki yhdessä luo katsojalle hyvin tunnelmaa tapahtumien kylmäävyydestä ja kaoottisuudesta. Toki tästä voi vielä parantaakin mutta mielellään katselee eteenpäinkin etenkin kun sarja on ihailtavan pituinen. Periaatteessa perussotakuvausta tämä pitkälti on mutta tunnelma mikä on se olennaisin on hyvinkin onnistunut toistaiseksi, eikä keinotekoisuuteen (HBO:n perisynti ja vähän BoB:nkin paikoitellen) ja tylsyyteen ole sorruttu. Kai se sitten olisi ollut odotettavissa että sitä HBO:n tuotantoa mitä haukutaan tekeekin mieli katsella. Katsellaan.

 

Parasta tämä on mitä telkkarista tällä hetkellä tulee tiistaisin kello 21. Eka osa jäi väliin, mutta eilinen tuli katsastettua. Oikeastaan sitä mitä odotinkin. Viihteellistä Hollywood kertomusta tyynenmeren saarien putsaamisesta japseista one-by-one. Vi**u tässä mitään taidearvoja haeta, vaan sotaviihdettä. :naminami:

 

Minulla pisti hieman tympäisemään molempien jaksojen älyttömät lahtaus kohtaukset, jossa suurinpiirtein yksi henkilö ampuu jengiä samaan kasaan tajuttomat määrät.
Tiedä häntä, onko näin sitten oikeasti käynyt, mutta kun molemmissa jaksoissa "vihollisia" ammuttiin kasaksi asti, niin Rambo elokuvat tulivat aika vahvasti mieleen. Muuten kyllä nautittavaa viihdettä :thumbsup:

 

Joo vähän tuli toistoa, kun olipa vielä molemmissa kohtauksissa yö...

Tuo ensimmäisen jakson lahtausjuttu oli kyllä melko lähellä totuutta kuitenkin http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_the_Tenaru

 

Realismia tuo todellakin oli, joka tässä tapauksessa toimi vähän teoksen nautittavuutta vastaan. Japanilainen jalkaväen standarditaktiikka oli yöhyökkäys, joss pyrittiin lähikontaktiin tappioista välittämättä.

 

Siinä tapauksessa sinua tuskin jää harmittamaan, jos missaat myös jaksot 3 ja 4... Onneksi sarja paranee jälleen viitososan kohdalla.

 

Tähän varmaan löytyisi jostain vastaus, mutta kysynpä kuitenkin.

Perustuuko sarja mihinkään kirjaan tai vastaavaan kuten Taistelutoverit ja seurataanko siinä oikeita tapahtumia? Oikeita tapahtumia tietenkin, mutta tarkoitan ovatko henkilöt fiktiivisiä vai ihan oikeita?

Taistelutovereidessa pidin siitä, että henkilöt olivat oikeita eivätkä käsikirjoittajat päässeet kirjoittamaan "hienoja" juonikuvioita.

 

Spoiler

Paria muistelmaa (Eugene Sledgen ja Robert Leckien väsäämiä sellaisia) käytetty pohjana, joten tosityyppien kokemuksista on kyse. Kolmannen päähenkilön, eli John Basilonen tekemiset oli nekin varsin tarkkaan dokumentoituja.

 

Wikistä copy-paste:

The Pacific is based primarily on two memoirs of U.S. Marines, With the Old Breed: At XXXXX and XXXXX by XXXXX and Helmet for My Pillow by Robert Leckie. The miniseries tells the stories of the two authors and Marine John Basilone, as the war against the Empire of Japan rages. It also draws on XXXXX's China Marine and Red Blood, Black Sand, the memoir of Chuck Tatum, a Marine who fought alongside Basilone on XXXXX.​

Koska olen jo koko sarjan nähnyt, niin osasin harrastaa sensurointia, vaikka ei noita nyt sinällään spoilereiksi voi laskea.

 

Itse katsoin nyt tuon tokan jakson (ekan jakson missasin), ja kyllähän tuossa aika pitkälti ratsastetaan Taistelutoverien maineella. Aiemmin mainittiinkin jo puhuvat veteraanit, mutta sen lisäksi alkumusiikkien aikana taustalla pyörivät kuvat ovat samaa tyyliä kuin Taistelutovereissa ja lisäksi jakson nimi tulee alussa prikulleen samalla tyylillä (sama fontti ja vaakasuora viiva sen alla, väritkin kai samat) kuin Taistelutovereissa.

Mutta se itse jakso. Ei tuo samalla tavalla koskettanut kuin Taistelutoverit. Ei tule muita sotasarjoja mieleen, joita olisin katsonut, joten vaikea verrata muihin. Taistelut olivat aika puuduttavaa seurattavaa, tosin jos tuo tosiaan oli suurelta osin yösotaa, niin eipä siitä kai kovin näyttävää voikaan tehdä. Taistelujen ulkopuolinen aika oli mielenkiintoisempaa.

Mutta joo, tämä oli vasta yksi jakso. Lisäksi Taistelutoverit on mielestäni paras tv-sarja ikinä, joten tämän uuden sarjan kannalta kiusallista, että se tulee verratuksi siihen.

 

Ratsastetaan, ketkä ja millä motiiveilla ja keiden kustannuksella?

Siis jotenkin tuo nyt on tuollaista ihmeellisen mustasukkaista, oidipusmaista ajattelua. Kyseessähän on samoista lähtökohdista tuotannoltaan ponnistava sarja, jonka tekeminen oli tiedossa jo hyvin pian BoB:n jälkeen - luonnollista tehdä samalla konseptilla myös vähemmän kuvatusta mutta olennaisesta sodasta ohjelmaa tv-sarjan muodossa. Ymmärtäisin kritiikin paljon paremmin jos taustalla olisivat täysin eri tekijät, kuin vain BoB:ta matkimassa. Kyllä ainakin toistaiseksi vika on enemmänkin siellä katsojapäässä (pun intended) kuin tekijöiden. Miksi ihmeessä hyväksi havaittuja juttuja pitäisi väkisin tehdä toisilla tavoilla? Taiteen maailmassa yleisesti vallitsee lainalaisuus jonka mukaan samasta kädestä tulee samankaltaista jälkeä, eri sävyin vain sitten, mikä on mielestäni kiinnostavaa. Nyt asia esitetään ikäänkuin tekijät koittaisivat katsojaa jotenkin huijata sarjasta pitämään, vaikka sarjojen sisaruus toisiinsa on ilmiselvää ja lähinnä nimenomaan se syy miksi tästä monet kiinnostuvat.

Taas sorrutaan samankaltaiseen vertailu-ajatteluun. Näissä molemmissa sarjoissahan on 10 jaksoa. Pyöriikö siellä toisilla aina jokaisen jakson kohdalla viereisessä ruudussa saman järjestysnumeron jakso BoB:sta, jotta vertailu olisi mahdollisimman täydellistä? Tottakai viihteenkin maailmassa aiemmin tehty resonoi nykyisen kanssa, mutta ei se mielestäni pakotettua saa olla vaan alitajunnan kautta tulevaa, ahaa-ilmiömäistä elämystä, muuten kyse on enemmän vanhan fanipojittamisesta. Enemmän tässä sitä muuta oli mielestäni kuin taistelua, joka antoi ainakin itselleni hyvin realistisen tuntuista tunnemaisemaa näidenkin taisteluiden hetkistä. Veikkaisin, että jo ihan perusarmeija-kokemuksella voi sanoa että se sodankäyntikin on tyypillisesti sitä puudutusta ja sitten lahtausta.

Itselleni Pacific on tähän asti ollut virkistävä uutuus, ja onnistunut laadullisesti. Ymmärrän toki kritiikin mikäli se todellakin perustuu laadulliseen heikkouteen, en vain sitä ole vielä nähnyt - toki vasta 2 osaa katsottu. On muuten mukavan rohkea ratkaisu jättää hahmot tarkoituksella etäisiksi katsojalle samalla kuitenkin näyttäen heidän inhimillinen kokemuksensa läheltä - sattumaahan tämä ei ole, sillä sen verran vähän henkilöihin esim. nimeltä viitataan. Joissain toisissa tuotannoissa tällainen on toki huonoa tekemistä.

Ihan tarpeeksihan näitä karikatyyrimaisia tuntemattomia onkin jo katseltu. Tämä totutusta muotista hieman poikkeaminen ja toisaalta sodan tapahtumien sijoittuminen "jonnekin Aasiaan" vs. mieltä kiihottavat ja puhdistavat natsientappamiset lumisissa metsiköissä lienevät pääasiallisia syitä monien närkästykseen, yhdessä kertomieni piilevien seksuaalispsykologisten omistushalutaipumusten kanssa suhteessa Ensimmäisiin Taideteoksiin ja niitä ikävästi jäljitteleviin jatko-osiin.

 

Toivottavasti sama porukka tekisi minisarjat esim:

Korean sodasta 1950 – 1953 Josta ei ole paljoakaan tehty elokuvia ymn.

Vietnamin sota 1964–1975

Persianlahden sota 1991

Irakin sota 2003

Ovathan Band of Brothers ja The Pacific sen verran laatusarjoja:thumbsup::thumbsup:

 

Entäs Oolannin sota?

 

Veikkaan että jossain kohtaa alkaisi jo laatukin kärsiä...

 

Mulle sarja on ollut toistaiseksi pettymys. Mittaan sen sillä että se on nähtävä suorana telkkarista tai tallennusta katsoessa ei tule mieleen kelata. No näistä kumpikaan ei ole toteutunut.

Jenkkien ja japsien sotaan ei eurooppalaisilla ollut osaa eikä arpaa joten jo siksi koko touhu on etäistä eikä omaa samanlaista kiinnostusta. Jenkeillehän se nyt vastasi lähinnä sotaa omalla mantereella. Toisaalta näiden kahden kahakointikin vastaa pitkälti sitä mitä jenkit nykyäänkin harrastavat, kostamista vieraalla maaperällä.

Täytyy sitä nyt silti seurata, josko tuosta jotain mielenkiintoista vielä nousisi esiin.

 

Ja toki voisi tehdä myös ensimmäisestä maailmansodasta ja Yhdysvaltojen sisällissodasta. Kummastakaan rähinästä ei ole liikaa elokuvia tehty.

The Pacific kyllä vaikuttaa näin kahden jakson perusteella hienolta sarjalta. Varsin realistisen oloista meininkiä. En nyt tiedä, onko tämä ihan Taistelutoverien tasoa, mutta sen näkee sitten.

 

Olisi hienoa, jos samat tekijät tekisivät sarjan toisen maailmansodan koittelemuksista, mutta saksalaisten näkökulmasta. En usko, että tuommoista tekisivät, koska jenkithän eivät tykkää lukea tekstityksiä (sakemannit luonnollisesti puhuisivat saksaa, eikä mitään englantia aksentilla). Neuvostoliittolaisten näkökulmastakin voisi tehdä, jos natsiksi leimaaminen pelottaisi tekijöitä.

Ihan hyvältähän tämä sarja on vaikuttanut. Toinen jakso ei ollut mielestäni aivan yhtä hyvä kuin ensimmäinen, mutta hieno silti.