THE T.AMP TA2400 MK-X vahvistimen mittauksia

OT: kertokaas nyt typerälle, että mitä tuo "ulostuloimpedanssi" kuvaa? Onko se sama asia kuin vaffarin ns. sisäinen impedanssi?

 

Tommonen löyty : http://www.transcendentsound.com/amplifier_output_impedance.htm

There are two major areas where output impedance affects the way a loudspeaker sounds. One is frequency response and the other is controlling the motion of a loudspeaker cone. Both are equally important and are affected by output impedance in a similar fashion. The case of frequency response is simpler so let’s look at that first. We need to understand how to “model” amplifier output impedance so its characteristics can be investigated and explained. Modeling is a way to analyze circuit behavior with simple numerical relationships.

 

Hyvä linkki, mutta ehkäpä hieman dramaattinen ote

Onneksi kuva yrittää täsmentää: "There are three objects in the diagram. The voltage source, e, and the output impedance, Ro, are inside the amplifier. Neither exists in a physical sense. There is no device inside an amplifier that is the voltage source. Nor is there an output impedance component. The circuit diagram represents a “model” of how an amplifier behaves. The symbols represent the net effect of the behavior of the amplifier. The third device, RL, represents a load placed on the amplifier like a loudspeaker."

Tuo boldattu kohta kuulostaa hieman hassulta, sillä ainakin omasta mielestä tuo on hyvinkin fysiikan perusopetusten mukaista tavaraa.

 

Tänään tuli tamppi (1050) ja tiettykin polttaa b kanavan fault valoa oli kaiutin kuormaa tai ei. A kanava pelittää, b ei. Ei kai auta kuin palauttaa, onko joku palautellu onnistuneesti Thomannille tuotteita, mihin kannattaa ottaa ekana yhteyttä?

 

Ota yhteyttä informaatio@thomann.de (ihan suomeksi). He kyllä neuvovat mitä tehdään.

 

Thomannin takuu tuntuu pelittävän hyvin, vajaassa kahdessa viikossa tuli uusi vahvistin tilalle.

 

Onkohan kukaan tutustunut T.ampin Proline mallistoon?
Proline 1800 on hieman mopompi antotehoiltaan, kuin TA2400 MK-X.
Paino on 31.5kg, toki kotelo on 3U, mutta voisi myös kuvitella, että jäähdytystä olisi lisätty, ehkä myös muuntajan kapasiteettia.
Lisänä näyttäisi olevan softstart.
Hieman kalliimpikin on, muttei kuitenkaan aivan mahdottomasti.
Takana puhkuu kaksi kotelon korkuista kiinalaista propellia ja etulevy on hyvin reijitetty, joten tarvittaessa ilmaa siirtyy tehokkaasti kotelon läpi.

 

Moro!

Theardia seuranneena on herännyt kysymys, että miksi kukaan ei suosittele 10A sulakkeen vaihtamista 16A sulakkeeseen? Varsinkin posliinisulakkeiden omistajilla tuon luulis olevan helppojuttu. Automaattisulakkeet sitten asia erikseen. Tiedän 1.5mm² johto on tarkoitettu 13A:lle maksimissaan mutta kyllä sen tuon t.ampin kestää.

Kovasti tekis mieli ostaa kyseinen vahvistin, mutta edelleen epäilyttää tuo sulakeongelma. Hoitusko käynnistysongelma tuolla sulakkeen vaihtamisella?
Eipä tuo kyllä laillista taida olla...

 

Sulakkeen vaihtaminen isompaan "noin vain" on melko epäilyttävää touhua, siksi sitä ei täälläkään suositella. Kaapelin/johdon virrankestoisuuteen vaikuttaa poikkipinnan lisäksi moni muukin asia, kuten taustalämpötila, ilman vaihtuvuus, johtimien etäisyys toisistaan, kaapelin vaipan tyyppi, kuormituksen tyyppi, kuten duty cycle, käynnistyspiikki, volumepotikan asento, jne. Ominpäin ilman asiantuntijan konsultointia ei kannata sulakkeita mennä vaihtamaan.

Vakuutus ei silloin korvaa, jos talo palaa...

 

Noiden tulppasulaikkeiden kärkien koot kasvavat kun mennään suurempaan virta-arvoon. Eli 10A vaihtaminen ei onnistu 16A sulakkeeseen, ellei sulaketauluun vaihdeta sulakepesän pohjaa, joka tämän koon määrittää. Samalla vaivalla tuon automaattisulakkeen vaihtaa isompaan, mitä sen sulakepesän pohjan. Mutta kyllä tässä muutenkin hieman ohitetaan koko sulakkeiden käytön ideaa ja yleistä sähköturvallisuutta...

-Teuvo

 

10A sulake (=gG) kestää kyllä hyvin TA2400:n käynnistyksen. Ongelmia aiheuttavat nykyaikaiset johdonsuojakatkaisijat, jotka kestävät selvästi huonommin nimellisvirtansa ylittäviä piikkejä. Näitäkin toki löytyy erilaisilla laukaisukäyrillä varustettuna, tarkemmin: B, C ja D. B-käyrä on tarkoitettu resistiivisille kuormille, kuten lämmitykseen ja valaistukseen. C-käyrä on kuten B, mutta lisäksi lievästi induktiivisille ja kapasitiivisille kuormille. D-käyrä voimakkaasti induktiivisille ja kapasitiivisille kuormille; sovelluksiin, joilla on suurempi käynnistysvirtapiikki. Normaalit pistorasiat ovat lähes poikkeuksetta B- tai C-tyypin automaattien perässä, joten suuri käynnistysvirtapiikki laukaisee ne. Perinteiset posliinit kestävät hetkellisesti hyvinkin paljon nimellisvirtaansa enemmän.

 

Sulakkeet ovat johdonsuojia, suojaamassa johtimia räjähtämästä taivaalle. Muutenhan tyypit imisivät miljardi ampeeria virtaa, jos sitä ei estettäisi sulakkella. Ja johtimia ei ole suunniteltu sietämään miljardin ampeerin virtoja.

Talotekniikassa (ja elektroniikassa ylipäänsä) päätetään miten paksut piuhat tarvitsee asentaa, ja sitten niitä varten asennetaan sulake, suojelemaan niitä piuhoja.

Samalla muu kalustus tulee suojattua: virtakytkimet ja liittimet eli pistorasiat. Nekään eivät siedä äärettömiä virtoja. Mutta pääasiassa johtojen suojaksi sulake siis on, kytkimet ja pistorasiat kyllä sietävät enemmänkin virtaa, ne tehdään tahallaan riittävän järeiksi, että ne sopivat joka huoneeseen, sen huoneen vaatimasta sulakekoosta riippumatta.



Miksi taloon ei jo asennusvaiheessa asenneta metrin paksua kuparikaapelistoa, jotta saisi käyttää pakettiauton kokoisia sulakkeita ja kunnollisia miesten subbareita? Ämmät ovat piirtäneet talon sähkösuunnitelmat, heille riittää että ompelukone hyrisee ja jääkaapissa palaa valo. 40 kilowatin subbareista eivät ole kuulleetkaan. Kele.

Tavallinen kodintekniikka tulee toimeen 10 tai 16 ampeerin sulakkeilla. Vähäisiin kohteisiin voidaan johdottaa ohuemmatkin piuhat, esim. pihan perän puuceen hehkulampulle 0,75 neliömillin piuhat eli 5 ampeerin sulake. Jos tuokin kaapeli vaihdettaiaiin paksummaksi, se maksaisi liikaa.



Minä tykkäisin sellaisesta periaatteesta, että jos asuntoon tulee (3x) 63 ampeerin päälinja, haluaisin jokaisen pistorasian olevan 63-ampeerinen, voimavirtaliittimiä tällaisessa tapauksessa käytetään. Voisi vapaasti sijoittaa AV-tekniikan mihin huoneeseen haluaa. Nyt joudun pöllimään useasta huoneesta jatkojohdoilla energiat, jotka tuodaan konehuoneeseen. Muuten sulakkeet paukkuisivat tauotta. Käytän eri sähköä "laitteen käynnistämiseen", sitten muutaman sekunnin kuluttua heitän laitteen toiseen sähkövaiheeseen muiden laitteiden joukkoon. Eli jokainen laite starttaa (/degaussaa) puhtaalla 16 ampeerin sulakkeella, sen jälkeen pinotaan laitteet muiden sulakkeiden varaan. Ottaisi hieman pattiin, jos 5 puuceeta hyrisee iloisesti ja kuudennen käynnistäminen tilttaisi jokaisen koneen unten maille. Esim. tänään käytin nejää konetta DVB-tallennuksiin, kolmen eri sulakkeen varassa pyörivät he.

 

Tämä kyllä oli tiedossa.

Mahtaako enää kestaa kun saman sulakkeen takaa löytyy kaikki muukin elektronikka pc:stä lähtien?

 

Oli pakko kommentoida koska muutama vuosi sitten ostin ekan T.ampin 1400 kahdelle xlr-peerlesille (passiivi) ja hyvin on tehot riittäneet 4 ohm mono, ei lisätehon tarvetta ole ilmennyt. Aktiivinen jako piti tietty ratkaista ja sitten Zippmanin juttu Feedback destroyeristä kutkutti niin paljon että tuli hommattua mikit, etuset, läppärit ja tietty destroyerin taajuusvasteen korjaamiseen.

Tuuletin otti myös mun korvaan ja äkkiä päättelin ettei mun kuuntelussa kone lämpene ja nappasin tuulettimien johdot kortista irti, jälkeen päin olen miettinyt FET- pohjaista säädintä ptc vastuksella ja 12 voltilla, jännitteenkin varmaan saa varastettua koneelta jostain ja jos ei saa niin ottaa isommalta ja reguloi sen. Osat ei montaa euroa maksa ja säätöjäkin saa jos niitä haluaa. Tälläsen prototyypin olenkin väsännyt yhdelle autohifistille joka halusi lineaarisesti säätyvän tuulettimen jossa oli nopeus- ja lämpötilaraja säädöt.

Nyt vanha technics a-luokan tehopakkaus pamahti ja se saa jäädä eläkkeelle joten tilasin t.amp 1050 sitä korvaamaan.

Kyllä mulla omakotitalossa 10A sulake laukes välittömästi jopa 1400 vahvarilla joten äkkiä ruuvasin kaappiin 16A tilalle ja sen jälkeen on pysynyt päällä, pitäis varmaan hommatta käynnistysvirran rajoittimen näille koska se rengassydänmuuntaja on tosiaankin vaikuttavan kokoinen ja epäilemättä konkat kiskaisee verkosta kaiken mitä irti saa kylmäkäynnistyksessä.

Tässä nyt odotellaan uutta vahvaria himaan.


MT

 

Riippuu vähän tuon elektroniikan määrästä. Mutta tietenkään kovin paljon muuta kuormaa ei varmaan kestä...

 

Enpä ole minäkään löytänyt vielä keinoa saada 10A pikasulaketta kestämään ampin käynnistystä. Aina joutuu muut laitteet sammuttamaan, käynnistämään t.ampin, kävelemään keittiöön ja renkkaamaan useaan otteeseen pikasulaketta kunnes mokoma jaksaa kangeta pystyyn Vuokraläävässä ei isompia kikkailuja voi tehdä ja mistään tarkoitukseen sopivasta käynnistysvirran rajoittimesta tjsp. ei ole hajuakaan :OI

 

Hähä, ei se ole helppoa kaikilla. Muuttaisit sinäkin opiskelija kämppään niin ei tarvis moisesta välittää. Saa luukutella, sähkö ja vesi ilmaista ja tälläkin hetkellä kaikki laitteet yhden pistorasian varassa.

 

No eipä tuo kuormitusimpedanssi juurikaan vaikuta lepotehokulutukseen. Jos ajatellaan, niin mielestäni maksimi offset vahvistimen lähdössä saa olla 50mV luokkaa. 50 mV 8 ohmiin tekee virtana 6.25 mA, eli jos +/-100 volttia käyttis, tekee 0.625W, mutta koska virta todennäköisesti pienempi kuin pääteasteen lepovirta, vaikutus tehonkulutukseen voi olla nolla.

1 ohmilla offsetin aiheuttama virta 50mA, 100V käyttiksellä 5W, mutta riippuen lepovirrasta ja kytkennästä, vaikutus voi olla edelleen nolla wattia.

Eli, käytännössä kaiutinkuorma ei vaikuta lepotehon kulutukseen.

 

Jep, mittailin skoopilla tuuletin jännitteitä ja reguloimaton jännite sinne tulee tuulettimelle mutta tasajännitettä kuitenkin, ei siis pulssimuotoista. ta-1400 mallissa ainakin. Yksinkertainen nopeuden pudotus tapahtuu yhdellä konkalla ja yhdellä vastuksella, vastuksen suuruuden valinta vaikuttaa suoraan pyörimisnopeuteen ja konkka vain varmistaa että tuuletin starttaa nollasta. Omaani tein 2200uF 25 v konkalla ja 160ohm:n vastuksella joka mielestäni pudotti nopeuden n. puoleen.

Homma menee näin, tuulettimen punainen johto poikki ja siihen vastus väliin, konkka kytketään vastuksen yli siten että + kanta virran tulosuuntaan ja - kanta tuulettimen suuntaan. Vastus pitää olla vähintään ½wattia.
Jos haluaa niin saa siihen säädönkin mutta sitten tarvitaan jo FET + PTC vastus + vastuksia ja potikoita.

MT

 

Olen miettinyt noiden laitteiden kytkentöjä ja piirsin periaatteellisen kytkentäkaavion ja kysynkin nyt teiltä onko kytkentäkaavio oikein?